1. yle.fi
  2. Uutiset

Aate Laukkanen Myllykosken bioetanolitehtaan toteutumisesta kiinalaisrahalla: "On se todennäköisempää kuin 50 prosenttia"

Kiinalaisrahalla Kouvolaan ja Savonlinnaan toteutettavien biopolttoainetehtaiden pitäisi olla toiminnassa kesäkuussa 2019.

biopolttoaineet
Myllykosken lakkautettava paperitehdas.
Suomen Bioetanoli on suunnitellut bioetanolitehdasta Myllykoskelle UPM:n entisen paperitehtaan tiloihin. Antti Kolppo / Yle

Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen arvioi, että biopolttoainetehtaan toteutuminen kiinalaisrahalla Myllykoskelle Kouvolaan on todennäköistä, mutta ei täysin varmaa.

Yle uutisoi torstaina, että kiinalainen rahastoyhtiö Shenzhen aikoo sijoittaa Kouvolan bioetanolitehtaaseen ja Savonlinnan biodieseltehtaaseen yli 200 miljoonaa euroa.

– On se todennäköisempää kuin 50 prosenttia. Ollaan jossain 60–70 prosentin tasolla. Aika paljon riippuu UPM Kymmenestä nyt.

Rahoitussopimus on tarkoitus allekirjoittaa maaliskuussa. Tuotantovalmiina tehtaiden pitäisi olla kesäkuussa 2019. Sijoitus jakautuisi melko tasan Savonlinnan ja Myllykosken kesken, jolloin kummankin osuus olisi noin 100 miljoonaa euroa.

Uskoo, että rakentamaan päästään pian

Kiinalaisten investointitahojen kanssa käydyistä neuvotteluista vastasivat olennaisesti savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen (ps.) ja kouvolalaisen ministeri Jari Lindströmin (ps.) erityisavustaja Leena Riekkola.

– Pitkään on tehty töitä. Viimeisen vuoden aikana hyvinkin paljon. On rakennettu systeemiä, miten kaikki tapahtuu ja miten rahoitukset menevät. Kannattavuuslaskelmat on käyty läpi ja intressit ovat yhteiset, kertoo Kaj Turunen.

Turusen mukaan näköpiirissä ei ole seikkoja, jotka voisivat estää rahoitussopimuksen tekemisen maaliskuussa.

– Esityö siltä osin on tehty, että saadaan nimet paperiin, sanoo Turunen.

Kansanedustaja toivoo, että tehtaita päästään toteuttamaan pian. Rahoituksen selvittyä edessä ovat ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöluvan hakeminen.

– Savonlinnan hankkeen osalta yva on tehty, mutta sitä joudutaan täydentämään siltä osin, kun tuotanto muuttuu. En usko, että menee kovin pitkää aikaa, että saadaan kuokka maahan, sanoo Kaj Turunen.

"Kiinalaiset eivät tästä olleet niin tarkkoja"

Kiinalainen rahoittajataho ei näytä olevan huolestunut Myllykosken bioetanolitehtaan toteuttamisen pulmakohdista. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Myllykoskelle kaavaillulle bioetanolitehtaalle 30 miljoonan euron tuen vuonna 2014. Tuki on voimassa kesäkuun loppuun asti.

– Energiatuki, jos otetaan pois, niin kiinnostus rahoittajilla romahtaa, sanoo Aate Laukkanen.

– Suomalaiset sijoittajat eivät lähteneet hankkeeseen, vaikka sillä oli energiatuki. Muutama sijoittaja ilmoitti esteeksi kaksoislaskennan jätteistä tehdyille etanoleille. Kun jätteestä tehdään etanolia, sitä ei tarvitse litran sijasta pistää kuin puoli litraa niin biovelvoite jakelijalle toteutuu, hän lisää.

Lain mukaan (siirryt toiseen palveluun), jos biopolttoaine on tuotettu esimerkiksi jätteistä tai tähteistä tai syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta, sen energiasisällön lasketaan täyttävän jakeluvelvoitetta kaksinkertaisena. Laukkasen mukaan tämä laki saattaa muuttua.

– Kiinalaiset eivät tästä olleet niin tarkkoja. He ovat siitä tietoisia ja halusivat lähteä mukaan siitä huolimatta.

Aate Laukkasen mukaan sijoittajat ovat tietoisia myös siitä, ettei Suomen Bioetanoli ole saanut hankituksi Myllykosken paperitehtaan entistä tehdasaluetta UPM:ltä. Investorit tietävät myös, että UPM olisi myymässä etanolitehtaalle tärkeän höyryvoimalaitoksen Myllykoskelta Saksaan.

Osake-enemmistö Suomen Bioetanolista

Sen sijaan raaka-ainekysymystä Aate Laukkanen pitää ratkaistuna. Aiemmin Suomen Bioetanolilla oli hankaluuksia saada kerätyksi tarpeeksi olkisopimuksia maanviljelijöiltä. Viljanviljelystä pelloille jäävää olkea on tarkoitus käyttää etanolinvalmistuksen raaka-aineena.

– Pitäisin sitä kysymystä ratkaistuna. Olemme 70-80 prosentin tasolla nyt. Olkisopimuksia on vajaa 500. Lisäksi olemme saaneet teollisuuden sivuvirtoja, joita ovat myllyiltä tulevat jyvien kuorintajätteet ja selluteollisuudesta tuleva niin sanottu nollakuitu.

Ohrapelto
Bioetanolia on tarkoitus valmistaa viljanviljelyssä pellolle jäävästä oljesta. YLE / Juha Kemppainen

Laukkasen mukaan rahoitussopimuksen toteutuessa kiinalaiset hankkisivat todennäköisesti osake-enemmistön Suomen Bioetanolista.

– Sen jälkeen minun kohtaloni on heidän käsissään. Olen siihen alistunut sillä tavoin hyvillä mielin, että ikää on 65 vuotta ja olen tehnyt tätä työtä 17 vuotta. Katson, että oman osani olen tehnyt hankkeen hyväksi. Tietysti autan hallituksen jäsenenä ja asiantuntijana.

Yhteensä yli 200 miljoonan investointi jakautuisi puoliksi Savonlinnan ja Kouvolan Myllykosken tehtaiden kesken.

– Tuo 100 miljoonaa on vähän. Oikea summa tehtaalle on tuossa 150 miljoonan kieppeillä. Jos tuotantolaitos sijoitetaan entisten tehtaiden, joko toimivien tai toimimattomien yhteyteen, jossa on jo valmista rakennuskantaa sekä muuta infraa, joka saadaan edullisesti, niin silloin se nousee kannattavaksi.

Tavoitteena vähentää liikenteen päästöjä

Kaj Turunen kertoo, että kiinalaisten tavoitteena on vähentää liikenteen aiheuttamia ilmansaasteongelmia biopolttoaineiden avulla.

– Meillä on yhteiset intressit Kiinan kanssa vähentää liikenteen polttoaineita. Suomen hallitus on omat päätökset tehnyt, miten liikenteen polttoainetta vähennetään. Se on tämän sekoitevelvoitteen kasvattaminen eli siirtyminen biopolttoaineisiin enenevissä määrin. Samat tavoitteet ovat Kiinassa.

Turusen on mukaan toteutuessaan tehtaiden valmistamia tuotteita vietäisiin mahdollisesti myös Kiinaan Euroopan ja Suomen markkinoiden ohella.

– Käytännössä nämä ovat investointeja, jotka toimivat pilottihankkeina. Suomessa raaka-ainesaanti on hyvä, ja meillä on tekniikkaa tuotantolaitoksiin. On luonnollista, että näiden onnistuneiden investointien jälkeen, mitä Suomessa tehdään, niin he myöskin rakentavat vastaavia laitoksia Kiinaan.

Lue seuraavaksi