Arktisessa yhteistyössä alkoi arvaamattomuuden aika – ilmastotavoitteet kiinnostavat enää vain EU:ta

Yhdysvaltain, Venäjän ja EU:n intressit arktisella alueella ovat erilaiset ja yhteistyön jatkuminen epävarmaa. Arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuussa aloittava Suomi onkin suurten haasteiden edessä.

arktinen alue
Jäänmurtaja jäiden keskellä.
Kansainvälinen tutkimusalus Polarstern arktisella alueella lähellä Pohjoisnapaa. Alfred Wegener / Institute of Polar and Marine Research / EPA

Pohjoinen merijää on kutistunut 40 prosenttia neljässäkymmenessä vuodessa. Ilmastonmuutos on voimakkainta juuri napa-alueilla. Arktisen neuvoston puheenjohtajana aloittava Suomi haluaisikin nostaa päästövähennykset puheenjohtajuuskautensa keskiöön.

– Suomi on alustavasti linjannut, että ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat Suomen puheenjohtajuutta. Jos Trumpin hallinto sitten sanoo että ilmastonmuutos ei käy, niin Suomi ei voi ottaa sitä osaksi puheenjohtajuuttaan, koska Arktinen neuvosto on konsensuselin, toteaa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.

Puheenjohtajuusohjelma hyväksytään tai hylätään toukokuussa Alaskan ministerikokouksessa, jossa Yhdysvaltoja ulkoministerinä edustaa öljy-yhtiö Exxon Mobilin entinen toimitusjohtaja Rex Tillerson. Suomella on kaiken varalta myös helpommin läpimeneviä tavoitteita, kuten viestintäyhteyksien parantaminen alueella, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja kulkuyhteydet heikkoja.

timo koivurova arktinen keskus
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo KoivurovaJarmo Honkanen / Yle

Venäjän ristiriitaiset viestit

Suomen kaksivuotisen puheenjohtajuuskauden haasteet ovat Koivurovan mukaan valtavat, ja niitä tulee myös idästä. Tähän saakka kalastussäännöistä tai laivojen turvallisuusvaatimuksista sopiminen on onnistunut Venäjän kanssa sanktioista huolimatta niin hyvin, että se hämmästyttää tutkijaa. Enää yhteistyön jatkumisen varaan ei voida laskea.

– Venäjältä tulevat signaalit ovat niin epäselviä. Toisaalta maa tekee kansainvälistä yhteistyötä vimmatusti arktisella alueella ja Venäjän ulkopoliittisessa strategiassakin linjataan, että arktinen alue pidetään rauhan alueena. Toisaalta siellä vahvistetaan sotilaallista läsnäoloa hyvinkin nopealla tahdilla.

EU:n arktisen politiikan linjauksissa turvallisuuspolitiikkaan ei oteta kantaa.

– Valtava epävarmuus geopoliittisesti on tällä hetkellä käynnissä ja se ulottaa hyvin selvästi vaikutuksensa arktiselle alueelle. Jonkinlainen puute kyllä on, ettei näitä perinteisen turvallisuuden asioita mainita lainkaan, Koivurova sanoo.

Arktiselle keskukselle avautui mahdollisuus päästä vaikuttamaan EU:n arktiseen politiikkaan, kun keskus valittiin johtamaan projektia, jossa tuetaan ja arvioidaan EU:n arktisen politiikan toteutusta. Viime huhtikuussa julkistetussa EU:n tiedonannossa korostuu erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen liittyvä tutkimus.

– Linjaukset keskittyvät siihen, missä unionilla on katu-uskottavuutta ja näyttöjä eli esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen tukemiseen. Sitä EU on tehnyt valtavasti.

venäjä laskuvarjojoukot arktinen
Venäjän laskuvarjojoukot harjoittelevat arktisella alueella.Reuters

Jäämerta pitkin poikin

Venäjän kiinnostus ilmastoasioihin on laimeaa. Viime vuosina Venäjä on perustanut ja kunnostanut sotilastukikohtia Barentsinmeren saarilla ja vilkkaaksi kauppareitiksi kaavaillun, mutta nykyisellään vielä harvoin liikennöidyn Koillisväylän varrella. Tukikohtaketju toimisi myös rahtiliikenteen huoltopaikkana.

Tällä vuosisadalla koko Pohjoisesta Jäämerestä tulee kesäaikaan jäätön. Silloin Venäjän kontrolloima Koillisväylä olisi vain yksi monista Pohjoisen jäämeren reiteistä.

– Monesti ihmetellään, miksi Arktisessa neuvostossa on mukana Kiina, Japani, Etelä-Korea, Intia ja Singapore tarkkailijoina. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että he tietävät että jossain vaiheessa kun jää tarpeeksi sulaa niin arktiset vesialueet muuttuvat kansainvälisiksi merialueiksi eivätkä arktiset rantavaltiot voi niitä enää pitää omana takapihanaan, Koivurova sanoo.

Tutkijoiden arviot siitä, koska merijää sulaa kokonaan, vaihtelevat vuosien 2025 ja 2100 välillä. Ajankohta määräytyy sen mukaan, onnistutaanko ilmastonmuutosta hillitsemään. Yhdysvaltain irrottautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta olisi kohtalonisku ilmastotalkoille.

Koivurovan oma arvio on, että 2050-luvulla Pohjoista jäämerta käytetään jo moniin tarkoituksiin ja konttilaivat seilaavat vilkkaasti Kiinan ja Euroopan välillä.

.

Arktisen neuvoston jäsenmaat.
Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada.Yle Uutisgrafiikka