Auttaako perustulo Marinia, Miraa ja Juhaa pääsemään töihin? Seuraamme näitä kolmea kaksivuotisen kokeilun ajan

Yksi haaveilee sosiaalityöntekijän ammatista, toinen yrittäjyydestä, kolmas on huono haaveilemaan mistään. A-studion sarja perustulokokeiluun osallistuvista alkaa verkossa ja televisiossa.

Perustulo
Marin
Vaasalainen Marin on yksi perustulokokeiluun osallistuvista.Roy Fogde / Yle

Perustulokokeiluun pääseminen on useimpien mielestä onnenpotku, mutta Vaasassa asuva Marin pelästyi, kun Kelan kirje tipahti luukusta vuodenvaihteessa.

30-vuotias virolaissyntyinen Marin on yksi niistä 2 000 työttömästä työnhakijasta, jotka valittiin arvalla mukaan perustulokokeiluun. Kokeilusta ei voi kieltäytyä.

– Säikähdin aluksi. Luulin, että tuet pienenevät, koska perustulo on pienempi kuin työmarkkinatuki ja lapsikorotus, mutta ei se onneksi ollut niin. Aika monta puhelua piti soittaa ennen kuin asiat lopulta selvisivät.

Marin on aloittelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon opintoja. Koulutus kestää vuoden ja kymmenen kuukautta.

– Se on lyhyt koulutus. Toivottavasti työllistyn sitten heti. Olen ollut työharjoittelussa päiväkodissa ja sinne haluaisin töihin koulun jälkeenkin.

Marin on valmistunut psykologiksi Tallinnan yliopistossa. Tutkinto ei kuitenkaan oikeuta työskentelemään psykologina Suomessa. Siihen hän tarvitsisi lisenssin Valviralta.

Marin ja muut perustulokokeilussa mukana olevat saavat tililleen kuukausittain 560 euroa perustuloa verottomana ja vastikkeetta. Jos hän työllistyy, hän saa palkan lisäksi pitää myös perustulon.

Työttömän on siis entistä helpompaa ottaa vastaan myös osa-aikatyötä tai pätkätöitä, kun palkka ei pienennä perustuloa. Kokeilun yhtenä tarkoituksena onkin selvittää, kannustaako perustulo työhön ja osallistumaan.

A-studio seuraa kahden vuoden ajan, millä tavoin perustulo vaikuttaa Marinin sekä vantaalaisen Mira Jaskarin ja jurvalaisen Juha Järvisen elämään.

Marin
Roy Fogde / Yle

Iltatöihin opiskelujen ohessa

Alkusäikähdyksen jälkeen Marin on ollut tyytyväinen. Hän aikoo hakea iltatöitä, joita pystyy tekemään opintojen ohessa. Kesäksi hän hakee kokopäiväiseen työhön, mieluiten päiväkotiin.

Marin arvelee kuitenkin, että perustulosta olisi ollut enemmän hyötyä jollekin toiselle työttömälle.

– Joo, valitettavasti se siltä tuntui aluksi. Minä en pysty ottamaan siitä kaikkea irti. Aion tehdä opinnot loppuun asti enkä voi tehdä kokopäiväistä työtä, jonka palkan päälle saisin ekstrana perustulon.

Kokeiluun osallistujat valittiin satunnaisesti työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavien 25–58-vuotiaiden joukosta. Heitä on Suomessa noin 175 000.

Mukaan ei ole otettu opiskelijoita. Marinin koulutus on TE-toimiston tukemaa opiskelua, joten hän on oikeutettu perustulokokeiluun.

Mira Jaskari haluaisi osa-aikatyöhön

Vantaalaiselle Mira Jaskarille, 34, työttömyysaika on ollut vaikeaa. Talous on ollut tiukalla varsinkin sen jälkeen, kun hän putosi pois ammattiliiton korvauksilta. Jaskari on ollut työttömänä vajaat kaksi vuotta. Toimeentulotuen hakemiseen liittyvä byrokratia on ärsyttänyt erityisesti.

Tilannetta ei helpota se, että Jaskari sairastaa masennusta.

Mari Jaskari
Mira JaskariJyrki Lyytikkä /Yle

– Seuraavaksi varaan kontrolliajan ja koetan sitten keskittyä parhaani mukaan hakemaan edes osa-aikatöitä. Haluan työllistyä, vaikka se on hidasta ollutkin.

Mira Jaskari on koulutukseltaan taloushallinnon merkonomi. Hänellä on myös hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto.

– Tein myös leipuri-kondiittorin opintoja, mutta voimat loppuivat ja jätin opinnot kesken. Olen harkinnut, että palaisiin opintojen pariin, kunhan saan itseni tarpeeksi hyvään kuntoon, hän suunnittelee.

Jaskari ilahtui suuresti, kun Kelan kirje perustulokokeilusta tipahti postiluukusta.

– Perustulossa toimii se, että voin huolettomammin ottaa lyhytaikaisia töitä tai osa-aikatöitä, jotka olen aikaisemmin jättänyt omaan arvoonsa, sillä ajatus byrokratiarumban uudelleen aloittamisesta on tuntunut raskaalta.

– Nythän tilannettani helpottaa myös se, että saan pitää perustulon, vaikka välillä olisin työssä.

Jaskari myöntää, ettei ole viime aikoina jaksanut hakea töitä. Syksyn ajan hän oli palkattomassa harjoittelussa kierrätyskeskuksessa.

– Olen huomannut osittain tyytyväni tähän, mitä nyt on, enkä ole osannut ajatella tulevaisuutta, sillä se hieman pelottaakin. Minulla on kuitenkin melkolailla positiivinen elämänasenne, joten olen pystynyt työttömänäkin elämään lähes yhtä mielekästä elämää kuin käydessäni töissä.

– Toisinaan pyrähdän joissakin vapaaehtoisjutuissa mukana. Toimin toista vuotta vegaanihaasteen vegaanituutorina, hän kertoo.

Mira Jaskari on aikaisemmin ollut töissä sairaalan keittiössä keittiöapulaisena sekä mielenterveyskuntoutujien kerhotiloissa ruokavastaavana. Kokemusta on myös leipätuotelinjastolta, nakkipakkaamon laaduntarkkailusta ja toimistotöistä.

Mieluiten hän tekisi työtä, jossa voisi auttaa eläimiä tai ihmisiä.

Perustulokokeilu ei ole valmis perustulomalli

Grafiikka
Yle UUtisgrafiikka

Jos jonkinlainen perustulomalli otetaan Suomessa joskus käyttöön, siitä hyötyisivät tutkijoiden mukaan erityisesti kaikkein köyhimmät sekä pätkätyöläiset ja esimerkiksi taiteilijat.

Kelan tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas ehdottaa, että kaksivuotista kokeilua jatkettaisiin myöhemmin uusilla kokeiluilla.

Tutkimusryhmä suosittaa, että vuonna 2018 kokeilun otoskokoa kasvatetaan ja mukaan otetaan työttömien lisäksi muita pienituloisia. Myös nuorten, alle 25-vuotiaiden mukaan ottamista harkitaan.

Perustulokokeilujen avulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voisi muuttaa sellaiseksi, että se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin.

Tutkijoiden mukaan tietokoneet korvaavat tulevaisuudessa ison osan ihmisen työstä. Kun kokopäiväistä työtä ei riitä kaikille, perustulo antaisi mahdollisuuden muunlaiseen osallistumiseen, esimerkiksi vapaaehtoistyöhön.

Kokeilussa perustulo on verotonta, mutta todellisessa perustulomallissa verotus söisi asteittain pois perustulon, kun palkkatulo kasvaa.

Tähtäimessä ensin lähihoitajan sitten sosiaalityöntekijän ammatti

Marin
Roy Fogde / Yle

Marin muutti seitsemän vuotta sitten Virosta Suomeen perhesyiden vuoksi. Vuonna 2011 syntyi poika Emil. Lääkärimiehensä työn vuoksi he kiersivät eri puolilla maata kunnes päätyivät lopulta Vaasaan.

Vaasa on Marinin mielestä Suomen paras kaupunki. Sinne hän aikoo jäädä. Hän nauttii kauniista meriluonnosta ja kehuu vaasalaisia ystävällisiksi ja kaupunkia kansainväliseksi.

Virossa Marin työskenteli toimittajana ja jatkoi freelancerina jonkin aikaa myös Suomesta käsin. Hän kirjoitti virolaiseen Psykologia-lehteen.

– Ei se ollut taloudellisesti kannattavaa Viron palkoilla. Suomeksi en pysty toimittajan työtä tekemään, koska kielitaitoni ei riitä. Puhun paremmin kuin kirjoitan.

Marin huomasi nopeasti, ettei Vaasasta tai lähiympäristöstä saa työtä ilman ruotsin kielen taitoa, joten hän opiskeli sitä ruotsinkielisessä kansankorkeakoulussa. Hän on opiskellut Evangeliska Folkhögskolanissa myös musiikkia ja puutöitä.

Marin on suorittanut opintoja myös avoimessa yliopistossa. Sosiaalityöntekijäksi valmistuminen on hänen pitkän aikavälin suunnitelmansa.

– Minä toivon, että lähihoitajakoulutuksen jälkeen pääsen heti töihin päiväkotiin. Ja sitten viiden vuoden päästä sosiaalityöntekijäksi. Aika hyvä työllisyys molemmilla aloilla. Siksi niihin koulutuksiin olen hakenutkin.

Neljän seinän sisään hän ei ole missään vaiheessa jäänyt.

– Ei, en ole. Olen kaikenlaisia kielitodistuksia hakenut, tietokoneen ajokortin suorittanut ja ollut myös arabian kurssilla. Koko ajan on jotain tekemistä, etten jäisi vain kotiin istumaan.

Marin on tehnyt myös vapaaehtoistyötä. Hän on antanut pianotunteja ja avustanut turvapaikanhakijoita suomen kielen opinnoissa.

Lomakkeiden täyttäminen jatkuu

Mari Jaskari
Mira JaskariJyrki Lyytikkä /Yle

Perustulon tarkoitus on vähentää tukiviidakkoa, mutta Mira Jaskari epäilee sen toteutumista kokeilun aikana.

– Minun täytyy ihan suoraan todeta, että 560 euroa kuukaudessa ei riitä poistamaan muita tukia vähävaraisilta. Summan pitäisi olla tuhannen euron luokkaa, jotta kaikki muut tuet ja byrokratian voisi tiputtaa pois, ja ihmiset pärjäisivät.

– Esimerkiksi itse joudun täyttämään ilmoituksen työttömyysajasta Kelalla edelleen joka kuukausi, ja joudumme hakemaan myös toimeentulotukea kuukausittain, sillä perheeseeni kuuluu henkilö, joka on tällä hetkellä muiden tukien ulkopuolella ja selvittelee mahdollisuuksiaan.

Myös vaasalainen Marin on huomannut, ettei lomakkeiden täyttäminen ole vähentynyt. Hän sai aiemmin työmarkkinatukea ja lapsikorotuksen. Tukisumma oli suurempi kuin perustulo 560 euroa. Työmarkkinatuen ja perustulon erotus maksetaan hänelle, mutta hän joutuu sen vuoksi täyttämään työttömyysajan ilmoituksen entiseen tapaan.

Juha Järvinen on jo pitkään toivonut perustuloa Suomeen

Juha Järvinen
Juha JärvinenVille Hakonen / Yle

Kun Juha Järvinen, 38, kertoi vuoden alussa sosiaalisessa mediassa päässeensä mukaan perustulokokeiluun, hän ei arvannut millaiseen mediapyöritykseen joutuisi.

Suomen perustulokokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta myös maailmalla, ja Järvisen kintereillä ovat olleet kotimaisen median lisäksi lukuisat ulkomaiset lehdet ja kuvausryhmät. Kulunut kuukausi on vierähtänyt haastatteluja antaen.

– Minusta perustulo on hyvä ja kannatettava asia, joten haluan avoimesti puhua sen puolesta, hän toteaa.

Kurikan Jurvassa asuva Järvinen on ollut työttömänä viisi vuotta. Ennen työttömyyttä hän toimi yrittäjänä.

Järvinen pitää kokeiluun pääsyä onnenpotkuna. Hän suunnittelee ryhtyvänsä uudestaan yrittäjäksi. Järvisellä on monenlaisia ideoita tulevaisuuden varalle, mutta vielä hän ei tiedä, mihin niistä tarttuisi.

Voit lukea Juha Järvisestä lisää tästä.

Järvinen on luottavainen sen suhteen, että perustulo otetaan Suomessa käyttöön kokeilua laajemminkin.

Vaasalainen Marin on epäileväisempi:

– Veikkaan, ettei Suomen valtiolla ole riittävästi rahaa siihen, hän sanoo.

Missä Marin, Mira Jaskari ja Juha Järvinen arvelevat olevansa kokeilun loppuessa?

– Lähihoitajan koulutus loppuu pari kuukautta ennen kokeilun loppua. Toivon, että sitten pääsisin heti töihin. Ehkä voisin jopa pari kuukautta saada hyötyä perustulosta. Tärkeintä on kuitenkin päästä töihin – ei se ylimääräinen 560 euroa, Marin toteaa.

– Olen yrittäjä -– markkinatalousihminen pehmeillä arvoilla, Järvinen vastaa.

– Toivon työllistyväni ja tietysti mieluiten mielekkääseen työhön. Olisi myös mukavaa jatkaa opiskelua, Mira Jaskari pohtii.

– Ennen tätä kaikkea toivon kuitenkin, että saan masennukseni kuriin niin, ettei se hidasta elämääni.

Lisää aiheesta TV1:n A-studiossa maanantaina 6. helmikuuta klo 21.