Entä jos puolisosi kuolee? Nämä 10 asiaa jokaisen kannattaa miettiä etukäteen

Moni suomalainen on varautunut puolisonsa kuolemaan huonosti tai ei ollenkaan. Jos asioita ei ole mietitty etukäteen, voivat rahalliset menetykset olla mittavia jos puoliso kuolee.

Kotimaa
Nainen istuu puiston portailla.
Tiina Jutila / Yle

Puolison kuolema voi tulla yllättäen tai se voi olla etukäteen tiedossa vaikkapa sairauden takia. Joka tapauksessa siihen kannattaisi varautua niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Mutta moni suomalainen ei näin tee.

– Suomalaiset ovat varautuneet puolison kuolemaan äärimmäisen huonosti. Tilanne tulee iästä riippumatta ihmiselle äkkiseltään, kiteyttää lakitoimisto Legal Loungen toimitusjohtaja Hanna Rahikka.

– Jotkut ovat osanneet valmistautua, mutta aivan liian moni ei ole osannut. Varmaankin syynä on aiheen epämiellyttävyys. Kukapa sitä haluaisi miettiä puolisonsa kuolemaa, sanoo puolestaan Veronmaksajien Keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela.

Puolison kuolema tuo surun lisäksi mukanaan monta muuta asiaa, mitkä leski joutuu ottamaan huomioon.

Miten käy yhteisten velkojen? Miten saan rahani riittämään arjen menoihin? Mikä on lasten asema? Miten avioehto vaikuttaa, kun toinen kuolee?

– Näissä tilanteissa on yleensä isoista rahoista kysymys. Helsinkiläinen asunto on useita satoja tuhansia euroja. Ja jos oikein kunnolla mokaa, niin siinä ei jää paljon jälkipolville hyötyä, huomauttaa Vesa Korpela.

Yle kokosi yhteen 10 olennaista asiaa, joita jokaisen meistä kannattaisi miettiä etukäteen.

1. Ovathan pankkiasiat kunnossa?

Tilinkäyttöoikeudet puolison tileihin loppuvat hänen kuollessaan.

Varmista etukäteen omasta ja puolisosi pankista, että voit maksaa laskuja keskeytyksettä myös puolison kuoleman jälkeen.

2. Miten käy tilausten ja muiden tilien?

On hyvä olla tietoinen puolison sopimuksista kuten esimerkiksi lehtitilauksista, puhelinliittymistä, maksukanavista, sähkösopimuksesta ja vakuutuksista. Osa niistä pitää lopettaa, jotta maksut lakkaavat, ja osa pitää siirtää lesken nimiin.

Joissakin sopimuksissa voi olla rahaa sisällä, kuten vaikkapa netissä toimivissa pelikasinoissa tai veikkaustileillä. Selvitä etukäteen puolisosi ja palveluntarjoajien kanssa, miten kannattaa toimia, jotta rahat eivät jää tileille makaamaan.

3. Lesken asuminen

Leskellä on oikeus pitää viimeinen yhteinen koti jakamattomana käytössään.

Lesken hallintaoikeus pienentää perillisten eli lasten perintöveroja, mutta ei poista niitä kokonaan edes asunnon osalta.

Yksi vaihtoehto on ottaa riskihenkivakuutus, joka kattaa perillisille koituvat perintöverot.

4. Riittävätkö lesken rahat varmasti asumiseen?

Onko puolisosi ollut enemmän vastuussa taloutenne raha-asioista ja toimeentulosta? Jos suhteen suurempituloinen kuolee, voi tilanne olla hankala leskelle.

Varmista etukäteen ovatko asuntomenot ja muut kiinteät asumiseen liittyvät menot sellaisia, joista leski voi selvitä yksin.

Leski saa perhe-eläkettä, mutta sen alkaminen ja esimerkiksi asunnon mahdollinen myyminen vievät aikaa. Mieti etukäteen, miten rahat riittävät tällaisessa tilanteessa.

Hietaniemen hautausmaa Helsingissä.
Kalevi Rytkölä / Yle

5. Mitä kaikkea pitää tehdä kuoleman jälkeen?

Puolison kuolema aiheuttaa leskelle velvollisuuksia kuten esimerkiksi perunkirjoituksen valmistelun ja hautauksen.

Pystyykö leski suoriutumaan niistä taloudellisesti ja henkisesti?

Helpoiten perunkirjoituksen valmistelusta selviää ottamalla yhteyttä esimerkiksi lakiasiantoimistoon tai muihin asiantuntijoihin.

Perunkirjoitukseen sisältyy esimerkiksi sukuselvitys, joka tarkoittaa virkatodistusten hankkimista vainajan aikuisiältä.

6. Avio-oikeus

Varmista, että mahdollisen aikaisemman avioliiton jälkeen on tehty omaisuusjärjestelyt loppuun.

Pääsäännön mukaan leski saa avio-oikeuden nojalla puolet puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuudesta. Sen vuoksi myös lesken varat on luetteloitava ensiksi kuolleen puolison perunkirjassa.

Jos olet ollut avoliitossa, huomioi, että avoleskellä ei ole aviolesken oikeuksia.

7. Lesken perintöoikeus

Leski perii puolisonsa vain, jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia.

Lapsettomana kuolleen ja hänen leskensä sukulaisten perintöoikeuteen voi vaikuttaa testamentilla. Testamentti kannattaa laatia asiantuntijan avustuksella.

Erityisesti nuorten lapsettomien aviopuolisoiden kohdalla kuolleen puolison sukulaisten perintöoikeus voi tulla yllätyksenä lesken perillisille.

Lain mukaan lapsettoman pariskunnan lesken kuollessa hänet perivät myös ensiksi kuolleen puolison sukulaiset.

8. Tiedätkö mitä tapahtuu yhteiselle omaisuudelle?

Selvitä etukäteen, mitä toisen puolison kuoleman jälkeen perheen omaisuudelle tapahtuu lain nojalla.

Tilanteeseen vaikuttaa se, kenen nimissä omaisuus on, ja onko puolisoilla avioehto, ja mikä on avioehdon sisältö.

Jos lainmukainen omaisuuden jako ei vastaa puolisoiden toiveita, tee tarvittaessa avioehto, tai muuta vanhaa avioehtoa, ja tee etukäteen asiantuntijan avulla testamentti molemmille puolisoille.

Ota huomioon myös veroseuraamukset. Esimerkiksi jos puoliso testamenttaa omaisuutensa toiselle puolisolle, joutuu leski maksamaan perintöveron perimästään omaisuudesta.

Myöhemmin lesken kuollessa lapset voivat joutua maksamaan koko perinnöstä verot.

Muista päivittää testamentti olosuhteiden muuttuessa.

9. Varaudu vanhuuteen

Jos olet testamentilla varautunut siihen, että leski voi tehdä ensiksi kuolleen kuoltua valintoja, varaudu edunvalvontavaltuutuksella myös siihen, että leski ei ole oikeustoimikelpoinen ensiksi kuolleen kuollessa.

Esimerkiksi iäkkään pariskunnan kohdalla edunvalvontavaltuutuksen voi antaa hyväksi katsomalleen luotetulle henkilölle. Käytä apuna asiantuntijaa.

10. Lasten perintöoikeus

Lain nojalla vain biologiset ja adoptoidut lapset perivät vanhempansa.

Biologisella ja adoptoidulla lapsella on lakiosaoikeus puoleen siitä, mitä ilman testamenttia tai muita järjestelyjä perisi.

Elinaikana annetut lahjat voidaan joskus ottaa huomioon perintöä jaettaessa.

Esimerkiksi yksi perivistä on voinut saada niin suuren lahjan vanhemman elinaikana, että muut perilliset eivät saa enää lakiosaansa.

Tilanne on tyyppillinen esimerkiksi maatilojen sukupolvenvaihdoksissa.

Muut perijät voivat vaatia perinnön lakiosaansa oikeusteitse.