Virta-apua veronmaksajilta – Sähköautojen latausasemia perustetaan nyt hallituksen kärkihankkeena

Perinteiset bensajätit eivät oikein tiedä, miten suhtautua sähköön. Lähivuosina lataus saattaa kuitenkin sujua yhtä nopeasti kuin tankkaus.

sähköautot
latausasema Norjassa
Fortumin sähköautojen latausasema NorjassaFortum

Sähköautoja ei osteta niin kauan kuin latauspaikoista on pulaa. Latausasemia taas ei haluta perustaa, koska sähköautoja ei osteta.

Nyt julkisia latauspisteitä perustavalle on tarjolla rahallista tukea, sillä hallitus haluaa vauhdittaa vuoteen 2030 asetettuja kansallisia ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteita.

Tavoitteena on, että kolmen vuoden päästä Suomessa olisi kaksi tuhatta julkista latauspistettä ja vuonna 2030 niitä olisi jo 25 000.

Tavoite on haastava, sillä Suomen liikenteessä oli tämän vuoden alussa vain 844 sähköistä henkilöautoa ja 170 pakettiautoa. Henkilöautojen määrä lisääntyi vuodessa 230 ja pakettiautojen 41.

Vain täyssähköautot ovat riippuvaisia lataamisesta. Valtaosin latausasemilla vierailevat ajoneuvot ovat kuitenkin pistokehybridejä.

Kesko kiihdyttää sähköllä, muut tarkkailuasemissa

Koska sähköauton lataaminen ei vielä ole samanlainen pikavisiitti kuin polttonesteen lisääminen bensapumpulla, pitää sähköä tarjota siellä, missä auton kuljettajalla on jotain tekemistä. Miehittämättömällä kylmäasemalla ei ole.

Niinpä esimerkiksi sähköautokriittisyydestään tunnettu energiayhtiö St1 ei ole tehnyt Suomen osalta vielä päätöstä, lähteekö se sähkön myyjäksi, vaikka Norjassa muutamalla sen asemalla sähköä saakin. Norjassa maksavia asiakkaita on, Suomessa ei juurikaan.

Myöskään Teboil ei vielä tiedä, mitä se tekisi sähkön kanssa. Yhtään latauspistettä Teboililla ei Suomessa vielä ole, mutta suunnitelmissa on.

S-ryhmällä on ABC-asemilla tällä hetkellä 30 sähköautojen pikalatauspistettä ja muiden S-ryhmän toimipaikkojen yhteydessä on noin 20 asiointilatauspistettä. Suuria lisäyssuunnitelmia yhtiöllä ei ole, ellei kysyntä lähde nousuun.

Nesteen asemaverkostoon on sen sijaan tänä vuonna tulossa kymmeniä latauspistokkeita lähinnä valtateiden varsille. Kaikkiaan Nesteen tavoitteena on vähän alle sata K-konseptin mukaista myymäläasemaa, josta saisi myös sähköä. Ajatuksena on antaa korttia vilauttaville kanta-asiakkaille sähkö ilmaiseksi. Muut maksaisivat.

Latauspiste Riihimäellä.
Keskon latauspiste Riihimäellä.Plugit/Kirsi Saarnivuo-Myöhänen

Neste-yhteistyön lisäksi Keskolla on muutenkin selkein sähköstrategia. Kesko ilmoittaa rakentavansa ainakin 10-15 uutta latausasemaa vuosittain Citymarkettien yhteyteen.

Tällä hetkellä Citymarkettien pihassa on kymmenen asemaa. Seuraavat kuusi valmistuvat mahdollisesti jo helmikuun aikana. Jokaisessa näistä latausasemista on neljä latauspaikkaa, joita voi kysynnän lisääntyessä laajentaa.

Lidlillä ei Suomessa ole suunnitelmia latauspisteistä. Sen sijaan Ikeasta, Espoon Isosta Omenasta ja muutamasta muusta kauppakeskuksesta sähköä jo saa.

Sähköauto ladataan lähes aina kotona tai töissä

Hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut – kärkihankkeista yksi liittyy sähköautojen latausinfrastruktuuriin. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee seuraavan kahden vuoden ajan investointeja sähköautojen julkisiin latauspisteisiin yhteensä 4,8 miljoonalla eurolla.

Tavoitteena on kolminkertaistaa nykyinen julkinen latausverkosto eli verorahalla pitäisi saada alkuun noin uutta 800 latauspistettä, joista 200 olisivat pikalatauspisteitä.

Julkinen tarkoittaa, että esimerkiksi taloyhtiöt ja maatalousyrittäjät eivät tukea saa, eikä tuettua laturia voi myöskään pystyttää yritysten aidatuille pihoille.

Sähköautoilu ei ilman julkisia latausasemia yleisty, mutta julkisten latureiden käyttöastetta on vaikea ennustaa. Toisin kuin polttomoottoriautoa tankatessa, 80-90 prosenttia lataamisista ei tapahdu latausasemalla vaan kotona tai työpaikalla.

Halvalla hitaasti ja rahalla nopeasti

Latausasemia yrityksille tarjoaa tällä hetkellä käytännössä kolme toimijaa. Noin 200 latausasemaa operoivan Liikennevirran omistajina on 20 energiayhtiötä. Fortumilla taas on oma vajaan 70 latausaseman verkko. Kolmas on Plugit, jolta esimerkiksi Kesko sähköasemapalvelunsa ostaa.

Fortumin tavallinen latausaseman 50kW:n pikalaturi maksaa noin 50 000 euroa. Tällaisella laturilla saadaan puolessa tunnissa noin 80 prosenttia auton varauskapasiteetista täyteen.

Kohta tarjolla on myös 150kW:n latureita ja myös 350kW:n latausasema on jo esitelty. Autojen akustot kasvavat samaa vauhtia kuin laturit, joten varsinaista aikasäästöä lataajille ei heti ole tiedossa.

Tulevaisuudessa latausnopeus tulee kuitenkin olemaan tärkeä latauspaikan valintaperuste. Latauksen nopeudella on silloin suora vaikutus hintaan. Asiakas pääsee valitsemaan latausnopeuden kiireen ja lompakon mukaan.

Parhaimmillaan akut saa lähivuosina täyteen muutamassa minuutissa, kunhan on valmis maksamaan siitä. Auton lataaminen ei olekaan sähkön kulutukseen perustuvaa sähkön myyntiä vaan latauspalvelua.

Jutun lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto, Kesko, S-ryhmä, Lidl, Liikennevirta, Plugit, Fortum, Neste, Teboil ja St1.