Analyysi: Kaksoiskansalaisuus-kysymys etenee eduskunnan pureskeltavaksi loppukeväästä – Puolustusministerin voimakas reaktio arvoitus myös hallituskumppaneille

Kaksoiskansalaisuudesta Suomen turvallisuudelle koituvia ongelmia yritetään tilkitä useilla lakiuudistuksilla. Sotilasvirkoihin pyritään saamaan kategorinen virkakielto kaksoiskansalaisille.

kaksoiskansalaisuus
Riikka Uosukainen
Riikka UosukainenKalevi Rytkölä / Yle

Kaksoiskansalaisuutta koskeviin turvallisuusongelmiin havahduttiin vuoden 2008 Georgian sodan ja vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen. Kysymys on siis erityisesti Venäjästä ja riskeistä, jotka liittyvät venäläisiin kaksoiskansalaisiin.

Venäjä ei kaksoiskansalaisuutta tunnusta, vaan pitää muissa maissa asuvia kaksoiskansalaisia oman maan kansalaisina, mikä on herättänyt presidentti Niinistön sanoin kuuliaisuus- ja velvollisuusongelman Suomen turvallisuuteen liittyvissä viroissa.

Suomen päätös kaksoiskansalaisuuden myöntämisestä on varsin tuore. Se sisältyi 2003 voimaan tulleeseen kansalaisuuslakiin. Turvallisuusviranomaiset Supossa ja puolustusministeriössä hangoittelivat vastaan ja varoittelivat ongelmista, mutta aika oli tuolloin toinen, viaton.

Lipposen II hallituksessa toisena valtiovarainministerinä toiminut Suvi-Anne Siimes muistelee, että aikakautta leimasi optimistinen maailmankuva ja avoimuus. Turvallisuuskoneistot olivat etäisiä eikä riskejä nähty tai pohdittu.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi valtiopäivien avajaisten yhteydessä, että 2000-luvun alussa, kaksoiskansalaisuutta valmisteltaessa ajateltiin, että paluumuuttajien asema helpottuu ja Suomeen saadaan korkean luokan osaajia. Alkuperäinen ajatus muuttui sittemmin yhtä nopeasti kuin maailmantilanne.

Presidentti on ollut asiassa aktiivinen jo edellisten hallitusten aikana ja muutostarve kirjattiin Sipilän hallituksen ohjelmaan.

Valtiovarainministeriö alkoi viime kesänä valmistella kaksoiskansalaisten kategorista virkakieltoa Suomen turvallisuuden kannalta keskeisiin tehtäviin. Ministeriöt ilmoittivat lainvalmistelijoille yli 20 000 virkaa, joita kielto olisi koskenut.

Valmistelu törmäsi syksyllä kansalaisten yhdenvertaisuuteen ja perusoikeuksiin sekä Suomen perustuslain että kansainvälisten sopimusten kannalta.

Nyt loppusuoralla olevilla virkamies- ja turvallisuusselvityslain muutoksilla pyritään tiukempaan harkintaan virkojen suhteen, mutta kaksoiskansalaisten yksilöllisellä harkinnalla. Turvallisuusselvityslain muutos avaisi viranomaisille myös mahdollisuuden selvittää hakijan ulkomaansidonnaisuuksia ja kysyä niistä.

Lait lähtevät pian kuuden viikon lausuntokierrokselle. Eduskuntaan ne tulisivat loppukeväästä.

Sotilasvirkoihin kategorinen virkakielto pyritään edelleen saamaan. Sisä- ja puolustusministeriö valmistelevat rajavartiolaitoksen hallintolain ja puolustusvoimista ja maanpuolustuskorkeakoulusta annettujen lakien uudistusta. Niihin pyritään saamaan kategorinen kaksoiskansalaisten virkakielto, joka koskisi yli kymmentätuhatta sotilasvirkaa ja upseeri- ja rajavartijaopintoja.

Perustuslain 6 pykälän yhdenvertaisuussäännöstön mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan. Kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin halutaan estää käyttäen perusteena kansallista turvallisuutta ja maanpuolustuksen vaatimuksia. Lainmuutokset olisi tarkoitus saada eduskuntaan syksyllä, mikäli niille löytyy tukea hallituksessa.

Kaksoiskansalaisuutta koskevat ongelmat ovat siis muhineet jo vuosia ja lakimuutosten valmistelukin on ollut hyvässä vauhdissa. Muutokset perustuvat varautumiseen, mutta myös syntyneisiin tilanteisiin, joista viranomaiset eivät suostu julkisesti kertomaan.

Sitä merkillisemmältä vaikuttaa puolustusministeri Jussi Niinistön voimakas reaktio Ylen tämänviikkoiseen uutiseen. Hallituskumppanit eivät osaa sanoa Niinistön lausuntoihin ja reaktioihin mitään selitystä. Usean päivän purkaukset jäivät arvoitukseksi muille ministereille, medialle ja kansalaisille.