Pakotteita, ohjuskoe ja Twitter-kiistelyä – mistä Iranin ja Yhdysvaltojen kiristyneissä väleissä on kyse?

Lue vastaus viiteen kysymykseen Iranin ja Yhdysvaltojen kiristyvistä suhteista.

Iran
Emad ohjus.
Iranilla on ennestään käytössään mm. Emad -keskipitkän matkan ohjuksia, joiden kantama on 1 700 kilometriä. EPA

Iranin ja Yhdysvaltojen välit ovat kiristyneet hälyttävän nopeasti sen jälkeen, kun Donald Trump aloitti presidenttikautensa kaksi viikkoa sitten. Demokraattipresidentti Barack Obama ajoi Iranin suhteissa liennytyspolitiikkaa, mutta Trumpin hallinto näyttää suhtautuvan huomattavasti haukkamaisemmin Iraniin. Epäluulo kalvaa puolin ja toisin.

Millaista nokkapokkaa Iranin ja Yhdysvaltojen välillä on nyt käyty?

Trumpin puheet Iranista olivat kovia jo vaalikampanjan aikana, joten välien kiristyminen ei tule yllätyksenä. Ensimmäinen merkki Yhdysvaltojen koventuneesta Iran-politiikasta saatiin, kun Trump julisti seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaiset väliaikaisesti maahantulokieltoon. Iran oli yksi näistä maista.

Koveneva vauhti suhteiden huononemisessa alkoi, kun Iran vahvisti keskiviikkona testanneensa keskipitkän matkan ohjusta. Yhdysvaltojen mukaan koe loukkasi YK:n päätöslauselmaa, mutta Iran kiistää tämän.

Yhdysvallat on vastannut kokeeseen kovilla lausunnoilla. Trump on syyttänyt Twitterissä Irania tulella leikkimisestä ja ilmoittanut, että Irania on varoitettu virallisesti. Iranin ulkoministeri Javad Zarif vastasi – Twitterissä hänkin – etteivät uhkailut vaikuta Iraniin.

Iranin ulkoministeri Javad Zarif.
Iranin ulkoministeri Javad Zarif.Laurent Gillieron / EPA

Perjantaina Yhdysvallat asetti iranilaisia henkilöitä ja yrityksiä pakotelistalleen. Iran taas ei päästänyt amerikkalaisia painijoita perjantaina maahan.

Miksi suhteet Iraniin ovat nyt Yhdysvaltojen hampaissa?

Yhdysvaltain ja Iranin suhteet ovat olleet hyiset Iranin vuonna 1979 tapahtuneesta islamilaisesta vallankumouksesta lähtien. 2000-luvulla välejä on kiristänyt Iranin kiistelty ydinohjelma. Kansainvälinen yhteisö pelkäsi ohjelman tähtäävän ydinaseeseen, kun Iran vakuutti sen olevan rauhanomainen.

Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama ajoi liennytystä Iranin suhteissa. Hänen kaudellaan Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Kiina, Venäjä ja Saksa solmivat Iranin kanssa sopimuksen, joka rajoittaa sen ydinohjelmaa. Samalla YK, Yhdysvallat ja EU lupautuivat purkamaan Iraniin kohdistuvia pakotteita.

Republikaanit ovat arvostelleet sopimusta koko ajan. Heidän mielestään sopimus on liian lepsu ja vahvistaa Iranin hallintoa. Ei olekaan yllätys, että Trumpin hallinto on ottanut paljon kovemman suhtautumisen Iraniin.

Mitä Iranissa tapahtuu?

Syyt viikonlopun ohjuskokeeseen eivät ole vielä varmat. Monet ovat arvioineet Iranin testanneen ohjuskokeella Yhdysvaltain uuden hallinnon reaktiota. Merkille on pantu, että koe tehtiin kaikessa hiljaisuudessa. Tieto siitä tuli julki vasta myöhemmin.

Iranissa maltillisen presidentti Hassan Ruhanin hallinto on joutunut puolustamaan liennytyspolitiikkaa koko ajan maansa änkyräkonservatiiveille. Nyt arvostelu voi koventua – hänen vastustajiensa mukaan Trumpin Yhdysvaltoihin eivät tepsi maltilliset keinot, vaan nyt tarvitaan kovaa kovaa vastaan.

Iranissa valitaan keväällä uusi presidentti, eikä Ruhanin jatkopesti ole varma.

Hymyilevä Trump
Torstaina Trump osallistui kansalliselle rukousaamiaiselle Washingtonissa.Win McNamee / EPA

Mitä ongelmia välien kiristyminen voi aiheuttaa?

Vakavin seuraus olisi Iranin kanssa solmitun ydinsovun vaarantuminen. Trump uhkasi jo vaalien aikaan romuttaa sovun, jos ehtoja ei paranneta. Yhdysvaltojen ja Iranin lisäksi sopimuksessa on kuitenkin viisi muuta osapuolta, jotka tuskin ovat halukkaita heittämään sitä noin vain roskakoriin.

Iranin ydinsopimusta synnytettiin vuosia. Puutteineenkin on vaikeaa nähdä, miten lähitulevaisuudessa saataisiin aikaan parempaa.

Välien kiristyminen ja etenkin ydinsovun romuttuminen heijastuisi Lähi-idän tilanteeseen laajemmin. Yhteistyö vaikeutuisi niin Irakissa kuin Syyriassa, joissa Iranilla on vaikutusvaltaa.

Mitä Lähi-idässä ajatellaan välien kylmenemisestä?

Iranilla on omat liittolaisensa – ja myös vihaajansa – alueella. Lähi-idässä on ollut käynnissä viime vuosina shiiaenemmistöisen Iranin ja sunnimonarkia Saudi-Arabian valtakamppailu.

Saudi-Arabiassa ja Israelissa Yhdysvaltojen koventunut Iran-politiikka otetaan todennäköisesti ilosta hykerrellen vastaan. Ne ovat kuuluneet Obaman hallinnon ajaman ydinsovun kovimpiin arvostelijoihin.

Mutta Iranin ydinsopimuksen purkautuminen on toinen kysymys. Politico-lehden haastattelemien (siirryt toiseen palveluun) asiantuntijoiden mukaan edes sopimuksen kovimmat arvostelijat tuskin toivovat sen purkautumista. Se aiheuttaisi Lähi-idässä todennäköisesti epävakaampia aikoja.

Jutussa on käytetty lähteinä Reutersia, Britannian yleisradioyhtiö BBC:tä, The New York Timesia ja Politicoa.