Saamelaiset juhlivat Pohjolan 100-vuotista yhteistyötä – valtiojohdolla vastoinkäymisiä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö juhlii saamelaisten kansallispäivää Inarissa, mutta oikeusministeri Jari Lindström (ps.) perui matkansa pohjoismaiseen pääjuhlaan Norjan Trondheimiin.

saamelaiset
Saamelaiskäräjien kyltti kolmella saamen kielellä sekä suomeksi Utsjoella.
Saamelaiskäräjien kyltti Utsjoella.Ritva Siltalahti / Lehtikuva

Suomessa helmikuun 6. päivä on ollut saamelaisten kansallispäivä vuodesta 2004, mutta tänä vuonna on erityistä syytä juhlaan. Tasan sata vuotta sitten eli 6.2.1917 Norjan Trondheimissa pidettiin ensimmäinen kokous, joka oli alkusysäys Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisten yhteistyölle.

Siksi Norjan Trondheimissa juhlitaan nyt komeasti 100-vuotista saamelaisyhteistyötä. Juhlallisuuksiin osallistuvat sekä Norjan kuningas Harald V että Norjan pääministeri Erna Solberg. Ruotsista Trondheimiin matkaa kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke.

Oikeusministerin matka vaihtui strategiakokoukseen

Suomesta Trondheimiin ei matkaa presidentti eikä nyt ministerikään. Kutsu tasavallan presidentille tuli niin myöhään, että Sauli Niinistö oli jo lupautunut Inarin saamelaisjuhliin. Oikeusministeri Jari Lindströmin Trondheimin-matka puolestaan peruuntui viime tingassa, kun hallituksen puheenjohtajatrio päätti, että kaikkien ministerien on oltava läsnä hallituksen maanantain ja tiistain strategiaistunnossa.

Siten Suomea Trondheimin juhlallisuuksissa edustaa oikeusministeriön kansliapäällikkö ja muita päällikkövirkamiehiä. Saamelaispiireissä oltiin harmissaan jo presidentin kutsun myöhästymisestä.

Saamelaiskäräjien johtajat Trondheimissa

Trondheimin juhlallisuudet heijastuvat tänään myös Inarin SuomiSápmi100+100-juhliin, sillä esimerkiksi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on Trondheimissa. Saamelaiskäräjien puolesta presidentti Niinistön kanssa neuvottelee 1. varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Saamelaiskäräjien lista huolestuttavista uudistuksista on pitkä, mutta presidentin kanssa murheista noussee esille maan-, vesistöjen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät ongelmat. Saamelaiset kokevat, että useimmat uudistukset kaventavat perinteisten elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja lisäävät ympäristöriskejä.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esimerkiksi Tenojoen kalastukseen liittyvä lakiesitys, jonka saamelaiset katsovat suosivan virkistyskalastusta mutta vaikeuttavan perinteistä ammatinharjoittamista.

Saamelaiset näkevät monia kysymysmerkkejä myös suuressa sosiaali- ja palvelurakenneuudistuksessa eli sotessa.

Ikuinen epäselvyys ILO-sopimuksesta

YK:n työjärjestö ILO laati jo vuonna 1989 yleissopimuksen, jolla turvataan alkuperäiskansojen yhdenvertainen kohtelu ja estetään näiden kulttuurin ja kielten kuoleminen. Suomessa tämä sopimus tarkoittaa saamelaisia. Sopimuksen ratifioiminen eli voimaansaattaminen on yhä tekemättä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) johdolla syntyi jo teksti, jonka saamelaiskäräjätkin hyväksyi, mutta Alexander Stubbin (kok.) hallituksen viimeisten viikkojen oudoissa käänteissä ILO-sopimus jäi eduskunnassa päättämättä ja sitä se on yhä.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus tilasi selvityksen kansainväliseltä tutkijaryhmältä, jonka raportin mukaan Suomen olisi viipymättä parannettava saamelaisten oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Raportti valmistui joulukuussa.

Nyt hallitus odottaa saamelaiskäräjien kantaa kuusi vuotta vireillä olleeseen Pohjoismaiseen saamelaissopimus-esitykseen. Siihen linkkautuu myös saamelaiskäräjälakiuudistus. ILO-sopimuksen kohtaloon on otettava kantaa viimeistään vuoden lopussa.

Kaikissa sopimuksissa ja uudistuksissa erimielisyydet ja pelot näyttävät kietoutuvan lähinnä kahteen asiaan: maanomistukseen ja siihen kuka lasketaan saamelaiseksi.