Tutkimus: Reipas liikunta parantaa verisuonten terveyttä jo lapsilla

Jo pienillä lapsilla on verisuonissaan aikuisiän sydän- ja verisuonitautien ennusmerkkejä. Tutkimuksen mukaan niiltä välttyy, jos harrastaa usein reipasta liikuntaa.

sydän- ja verisuonitaudit
Kuvitus lasten liikunta: kaikki lajit
Yle Uutisgrafiikka

Reipas liikunta on yhteydessä parempaan valtimoterveyteen jo lapsuudessa, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Kevyellä liikunnalla ei havaittu vastaavaa yhteyttä.

Cambridgen yliopiston kanssa yhteistyössä tehdyn tutkimuksen mukaan paljon reippaasti liikkuvilla 6–8-vuotiailla lapsilla on joustavammat valtimot kuin niillä, joiden päivään sisältyi vähemmän kohtuukuormitteista ja rasittavaa liikuntaa.

Valtimoiden seinämien jäykistyminen ennakoi sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ja voi alkaa jo lapsuudessa.

Tutkimuksessa riittävän liikunnan rajana oli reilu tunti liikuntaa päivässä vähintään viiden MET:n kuormittavuudella tai noin puoli tuntia vähintään kuuden MET:n kuormittavuudella. MET on arvo, jolla ilmaistaan liikunnan tehoa. Se kuvaa liikunnan aiheuttamaa, lisääntynyttä energiankulutusta lepotasoon verrattuna.

Tällaisia riittävän kuormittavia liikunnan muotoja ovat esimerkiksi juoksuleikit, useat pallopelit, voimistelu ja tanssi.

– Se siis tarkoittaa sellaista hengästyttävää, hikoilua aiheuttavaa liikuntaa ja vauhdikasta leikkiä, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Eero Haapala sanoo.

Reippaalla liikunnalla voi kompensoida passiivisen ajan vaikutuksia

Erot lasten valtimojäykkyydessä riippuivat kuormittavan liikunnan määrästä, eivät kevyen liikunnan tai liikkumattoman ajan määrästä.

– Kevyt liikunta ei näkynyt valtimoterveydessä juuri ollenkaan, vaikka sillä onkin muita hyviä vaikutuksia. Ilmeisesti kevyt liikunta ei rasita verenkiertoelimistöä riittävästi, jotta se vaikuttaisi valtimoihin, Haapala arvioi.

Reipas liikunta voi Haapalan mukaan myös kompensoida fyysisesti passiivisena vietetyn ajan vaikutuksia.

Pediatric Exercise Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 136 kuopiolaisen lapsen objektiivisesti mitatun liikunnan ja fyysisen passiivisuuden yhteyksiä valtimoiden jäykkyyteen. Fyysistä aktiivisuutta ja passiivisuutta mitattiin mittarilla, joka tallentaa syketiedot ja kehon liikkeet. Valtimojäykkyyttä mitattiin pulssiaaltomittarilla. Analyyseissä otettiin huomioon muun muassa ruokavalion laatu, unen määrä ja kehon rasvapitoisuus.

Lasten liikuntasuositusten mukaan lapset tarvitsevat päivittäin kuormittavuudeltaan monipuolista liikuntaa, josta vähintään tunti on reipasta liikuntaa.