Hevosellakin pitää olla passi – Suomessa on noin pari tuhatta paperitonta hevosta

Hevosta ostaessa kannattaa huolehtia, että siltä löytyy tarvittavat paperit eli hevospassi. Myyjän vastuulla on myös tarkistaa, että hevosen ostaja on vastuullinen.

hevonen
Hevonen.
Hevoseläimillä tulee olla hevospassi, jotta sen voi luotettavasti tunnistaa.Suomen Hippos / Hanna Leppänen

Suomessa on arviolta parisen tuhatta rekisteröimätöntä hevosta, vaikka vuoden 2016 alussa voimaan astui uusi EU-tason lainsäädäntö, joka edellyttää kaikkien Suomessa pysyvästi eli yli 90 vuorokautta olevien hevosten merkkaamista tietokantaan (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Hippos).

Jo aiemmin, vuonna 2009, on tullut voimaan EU:n komission antama asetus hevoseläinten tunnistamisesta, jonka mukaan kaikki hevoseläimet tulee tunnistaa ja rekisteröidä.

– Kaikilla tulee olla hevospassi, joka on eläimen identiteetin varmistuskeino kaikissa tilanteissa. Hevosen omistajan vastuulla on se, että hevonen on merkitty rekisteriin. Jos näin ei ole, viranomaisen puolelta tulee sanktioita, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää kertoo.

Eläin pitää pystyä luotettavasti identifoimaan esimerkiksi kilpailutoiminnassa, teurastamoissa, vakuutuksia otettaessa sekä jalostustoiminnassa (siirryt toiseen palveluun) (Hevosjalostusliitot).

Ravihevoset I.P. Osuma/Esa Holopainen ja Rikelme/Antti Teivainen Mikkelin raviradalla.
Esimerkiksi kilpailutoiminnassa mukana olevalla hevosella tulee olla voimassa oleva hevospassi. Petri Vironen / Yle

Hevosta ostaessa kannattaa ehdottomasti tarkistaa, että eläimellä on tarvittavat viralliset paperit ja että eläin todella on hevospassiin merkitty eläin. Paperiton hevonen tai poni nimittäin voi pahimmassa tapauksessa osoittautua jopa varastetuksi (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus).

– Erityisesti silloin, kun hevonen tuodaan ulkomailta, tulee tarkistaa, että hevonen todella vastaa passia. Viimeistään asia selviää siinä vaiheessa, kun se rekisteröidään Suomeen. Tunnistaja tunnistaa hevosen, että se vastaa passissa olevia tietoja ja mikrosirunumero pitää paikkansa, Kainuun Hevosjalostusliitto ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Mikkonen toteaa.

Usein rekisteröimätön hevonen on harrastehevonen, jonka kohdalla on todettu, ettei rekisteröinnillä ole mitään merkitystä. Hevonen tulisi olla rekisterissä viimeistään siinä vaiheessa, kun se lopetetaan, sillä siitä tulisi tehdä poistoilmoitus Suomen Hippokselle.

– Rekisteröimättömiä, jo lopetettuja hevosia on varmaan jonkin verran haudattuina maaseudulla. Usein rekisteröimättömiä hevosia on pienemmillä talleilla. Kilpahevospuolella tilanne on ihan erilainen, siellä rekisteröiminen on normaali toimenpide, Minna Mäenpää sanoo.

Óman urani aikana vastaan on tullut vain yksi täysin rekisteröimätön aikuinen hevonen.

Kirsi Mikkonen

Suomen Hippoksen mukaan Suomessa on hiukan yli 74 000 hevosta, luvussa ovat mukana myös ponit. Kainuussa on noin 1 000 hevosta. Niiden lisäksi maakunnassa on arviolta vähän rekisteröimättömiä hevosia.

– Aiemmin rekisteröimättömiä oli enemmän. Mutta oman urani aikana vastaan on tullut vain yksi täysin rekisteröimätön aikuinen hevonen, Kirsi Mikkonen kertoo.

Mitä tulee ottaa huomioon hevosta ostaessa?

Hevosen papereiden tarkistamisen lisäksi sen ostamiseen liittyy myös muita asioita, jotka on syytä ottaa huomioon.

– Kannattaa etsiä projektiin mukaan asiantuntijaksi ammattilainen, joka pystyy antamaan oman näkemyksensä ostettavasta hevosesta. Onko se varmasti ostajan käyttötarpeeseen sopiva niin luonteensa, rakenteesta, terveytensä kuin rotunsa puolesta, Suomen Hippoksen kehityspäällikkö Suvi Louhelainen toteaa.

Eläinlääkärin on syytä tehdä hevoselle ostotarkistus. Erityisesti jalkojen ja hengitysteiden kunto on tarkistettava, mutta hevosen käyttötarkoituksen mukaan tarkistus voi olla laajempikin. Terveydentilan tarkistamisen lisäksi ostajan kannattaa hoitaa ja ratsastaa ostoehdokkaalla sekä pyytää entistä omistaa toimimaan hevosen kanssa nähdäkseen, kuinka hevonen käyttäytyy tutun ihmisen kanssa.

Hevospassi.
Hevospassi.Kajaanin Hevosharrastekeskus

Hevosia ja poneja myydään monissa eri paikoissa. Suomen Hevosomistajien Keskusliitolla on oma osto- ja myyntisivu sekä Suomen Hippokselta puolestaan löytyy Myyntivarsat-sivusto. Lisäksi netistä löytyy useita myyntisivustoja, joissa on myös ilmoituksia myytävistä hevosista ja poneista. Esimerkiksi Tori.fi-sivustolta löytyy yli 200 myytävää hevosta tai ponia.

– Itse lähtisin ostamaan hevosta ammattilaisten ja vakiintuneiden foorumeiden kautta. Mutta toki kaikilta sivustoilta voi löytyä kelpo myytävää, ja kun ammattilainen on mukana ostamassa hevosta, voi olla varmempi siitä, että saa sitä mitä on ostamassa, Louhelainen toteaa.

Myös myyjän on syytä kiinnittää huomiota tiettyihin seikkoihin. Myyjällä on vastuu tarkistaa, että hevosen ostaja on vastuullinen, ja että hevosen paperit ovat kunnossa.

Suomen Hippoksessa tehdään vuosittain noin 7 000 omistajanvaihdosta. Luku jakautuu melko tasaisesti suomenhevosten, lämminveristen, ratsujen, ravureiden ja ponien kesken.

Varsatehtailu ei ole rantautunut Suomeen

Rotukissojen ja -koirien kohdalla puhutaan monesti pentutehtailusta, eli pentujen tuottamisesta puhtaasti rahastus mielessä välittämättä nartun tai pentujen terveydestä. Usein nämä pentueet ovat rekisteröimättömiä. Hevosten puolella varsatehtailua ei ole Suomessa, eikä jalostusjohtaja Minna Mäenpää näe sitä tällä hetkellä edes uhkaksi.

– Joissakin muissa maissa on tällaista toimintaa jollain tasolla, mutta näkisin sen liittyvän enemmän hevosten kasvattamiseen lihantuotantoon. Lieveilmiöitä kuitenkin syntyy, kenties joskus vastaava toiminta rantautuu hevosten osalta Suomeenkin, Mäenpää arvioi.