Miten parantaa tulehtunutta työilmapiiriä – näitä lääkkeitä työpaikalla voi kokeilla

Kaikki työpaikat eivät edes halua tavoitella Suomen paras työpaikka -titteliä. Työilmapiiriä voi parantaa vasta, jos sellaiseen on halu.

Kotimaa
Rakennusmiehiä telineillä siluetissa.
Työilmapiiri kohentamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Se mikä sopii isoon julkiseen työyhteisöön ei välttämättä toimi pienessä yksityisyrityksessä.Mika Kanerva / Yle

Kenkku esimies ei aina ole syyllinen huonoon työilmapiiriin. Työntekijän työssä viihtyvyyden kannalta yksi perusasia on se, että kokee tulevansa kuulluksi ja pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä.

Toinen peruskivi työyhteisön hyvän ilmapiirin kivijalkaan muurataan yhteisillä pelisäännöillä, jolloin kaikki tietävät, mikä on kenenkin rooli, mihin pyritään ja miten.

Jos esimies ei ole tasapuolinen ja oikeudenmukainen, hän omalta osaltaan luo huonoa ilmapiiriä.

Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavainen

Vasta kolmanneksi tärkeimmäksi seikaksi Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavainen nostaisi esimiestyön.

– Jos esimies ei ole tasapuolinen ja oikeudenmukainen, hän omalta osaltaan luo huonoa ilmapiiriä. Ei tarvitse olla karismaattinen johtaja. Riittää, että on aidosti kiinnostunut työntekijöistä ja haluaa kuulla, mitä heillä on sanottavanaan.

Lääkkeitä on useita

Yksi lääke kehnon työilmapiirin kohentamiseen on konsultin mukaan työntekijöiden osallistaminen. Työntekijöiden tulisi yhdessä päästä miettimään, mikä työpaikalla on pulmallista, mikä asettaa haasteita ja mitä pitäisi muuttaa.

– Lähtökohta on tietenkin halu parantaa työilmapiiriä. Kaikki työpaikat eivät halua kilpailla Suomen paras työpaikka -tittelistä, vaikka monia työpaikkoja se ehkä motivoi.

Kun päätös ilmapiirin kohentamisesta on tehty ja kehittämiskohteet määritelty, olennaista on, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.

– Se voi olla vaikka työilmapiirikysely, mutta työntekijöille tulee syntyä kokemus, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Ilmapiirikysely ei saa olla vain silmänlumetta, jotain, joka näyttää hyvältä toimintakertomuksessa, Kalavainen lisää.

Ilmapiirikysely ei saa olla vain silmänlumetta, jotain, joka näyttää hyvältä toimintakertomuksessa.

Susanna Kalavainen

Se mikä sopii isoon julkiseen työyhteisöön ei välttämättä toimi pienessä yksityisyrityksessä. Toisella työpaikalla työntekijä kohdataan kasvotusten, kun toisaalla osallistaminen on osa normaalia kokouskäytäntöä. Toisessa yrityksessä valtuutetaan työsuojelu tai henkilöstöhallinto keräämään lisätietoa, jossain toteutetaan verkkokysely.

– Osallistaminen ei aina tarkoita ryhmätöitä. Riippuu paljon alasta ja toimintatavoista, Kalavainen lisää.

Näitä voit kokeilla itse

Pahaa oloa työpaikalla voi itsekin lähteä purkamaan, jos osaa selvittää itselleen, mikä työssä mättää. Onko se omaan työhön tai omaan itseensä liittyvää? Harmittaako työkavereiden käytös vai esimiehen epäoikeudenmukaisuus?

– Kannattaa miettiä, voiko asian ottaa puheeksi työkaverin kanssa. Onko työkaverini sellainen, että hän pystyy kuuntelemaan? Vai koskeeko asia isompaa joukkoa, ja voisiko ongelman ottaa esille yhteisessä palaverissa, Kalavainen vertaa.

Jos pulma koskee omaa esimiestä, tilanne on liian hankala tai mahdoton hänen kanssaan keskusteltavaksi, tai keskustelu ei kanna hedelmää, niin voi viedä asian seuraavalle portaalle.

Mies juoksee tyhjän tuolirivin takana ja lattialla on papereita.
AOP

Henkilökemian taakse ei saa piiloutua

Esimies pystyy vaikuttamaan työssä viihtymiseen ja työntekijöiden työhyvinvointiin hyvin paljon.

– Jos esimies ei ole tehtäviensä tasalla, syystä tai toisesta käyttää tehtäväänsä väärin, pitää suosikkeja, muuttaa sääntöjä ja mahdollisesti jopa käyttää pelkoa johtamisen keinona – totta kai sillä on suuri vaikutus työyhteisöön.

Ajatellaan, että huonot henkilökemiat antaisivat luvan sille, ettei tarvitse kohdella toista asiallisesti töissä. Mutta se ei pidä paikkansa.

Susanna Kalavainen

Kalavainen välttäisi sanaa henkilökemia, sillä se antaa oikeutuksen olla tietynlainen.

– Sen taakse mennään helposti. Ajatellaan, että huonot henkilökemiat antaisivat luvan sille, ettei tarvitse jakaa työhön liittyviä asioita, eikä tarvitse kohdella toista asiallisesti töissä. Mutta se ei pidä paikkaansa.

Tietenkin työssä viihtyvyyteen tuovat lisäarvoa samanhenkiset työkaverit, joiden kanssa on kiva tehdä töitä, käydä yhdessä syömässä ja pitää hauskaa tauoilla.

– Mutta sitä ei tulisi käyttää selityksenä sille, miksi työt eivät kaikkien kanssa suju.

Työsuojelusta saa vinkkejä

Muita itsehoitokeinoja työilmapiirin kohentamiseen ovat työsuojelu ja työterveyshuolto. Jos työpaikalla on työsuojeluvaltuutettu, häneltä voi hakea tukea ja neuvoa.

– Se ei tarkoita, että pitäisi heti käynnistää isoja prosesseja, jos kääntyy työsuojelun tai oman luottamusmiehen puoleen. Heidän kanssaan voi miettiä, miten asiaa voi viedä eteenpäin.

Myös työterveyshuollon puoleen voi kääntyä ja hakea tukea keskustelemalla.

– Yksittäisen työntekijän asiat ovat luottamuksellisia ja työterveyshuollolla on vaitiolovelvollisuus. Mutta on tapoja hoitaa asioita eteenpäin ilman, että millään tavalla rikotaan vaitiolovelvollisuutta, Kalavainen sanoo.

Kaikki työnantajat on kiinnostuneita, jos sairaspoissaolot yhtäkkiä lisääntyvät.

– Se on sellaista tietoa, mitä työnantaja saa. Työterveyshuolto voi myös ottaa yhteyttä työnantajaan, järjestää tapaamisen ja nostaa esiin huolia ja kysymyksiä, joita työntekijöiden keskuudessa on noussut, Kalavainen sanoo.

Silloin ollaan jo tilanteessa, missä työntekijät voivat kokea, että he eivät tule muutoin kuulluksi – ei ole keskusteluyhteyttä.

Susanna Kalavainen

Lähtökohtaisesti työnantajan tulee reagoida, kun sairauspoissaolot lisääntyvät tai muut työhyvinvointimittarit värähtävät.

Kynä, kahvimuki ja muistiinpanoja paperilla
Anu Pöntinen / Yle

Huonosta työilmapiiristä johtuva työntekijöiden ulosmarssi ei ole Kalavaisen mukaan tavatonta.

– Silloin ollaan jo tilanteessa, missä työntekijät voivat kokea, että he eivät tule muutoin kuulluksi – ei ole keskusteluyhteyttä.