Tuhat alaikäistä turvapaikan saanutta on löytänyt paikan kunnista – "En halunnut ensin muuttaa Järvenpäähän"

Vaikeinta kuntapaikkojen löytäminen on Uudellamaalla. Mohammed siirrettiin Espoosta Järvenpäähän. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen hän on tyytyväinen.

turvapaikanhakijat
opiston ulkokuva
Järvenpään seurakuntaopistolla on kuntapaikkoja 16-vuotta täyttäneille, Suomeen ilman huoltajaa tulleille nuorille. Asumisen lisäksi nuoret opiskelevat opistolla. Nella Nuora / Yle

Kunnat ovat tähän mennessä ottaneet vastaan hieman yli tuhat alaikäistä turvapaikan tai oleskeluluvan saanutta lasta ja nuorta. Maahanmuuttoviraston ryhmäkodeissa ja muissa yksiköissä kuntapaikkaa odottaa vajaat 400 alaikäistä, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen.

Pahimmillaan kuntapaikkoihin jonotti joulun alla 600–700 alaikäistä. Paikoista on pulaa etenkin Uudellamaalla.

Uudellamaalla asuntoja nuorille on järjestetty muun muassa Järvenpään seurakuntaopistolle. Yksi opistolle kotiutuneista on Irakista Suomeen toissa syksynä 16-vuotiaana tullut Mohammed.

Mohammed odotti päätöstä turvapaikkahakemukseen Espoossa alaikäisten vastaanottoyksikössä. Oleskeluluvan saamisen jälkeen muutto Järvenpäähän ei ensin tuntunut mukavalta.

Mutta sen jälkeen mä olin tyytyväinen.

Mohammed

– Ensin mulla oli huono olo, kun paljon kavereita asuu Espoossa. En halunnut muuttaa Järvenpäähän.

– Mutta sen jälkeen mä olin tyytyväinen, kun sain kivat kaverit, ja kaikki meni hienosti ja hyvin.

nuori tekee läksyjä pöydän ääressä, etualalla lenkkarit.
Nella Nuora / Yle

Huone on oma, ja käytävän päässä on yhteinen keittiö. Turvaa tuo samalta käytävältä löytyvä aikuinen, jolta saa apua tarvittaessa.

Mohammed opiskelee ammatilliseen koulutukseen valmistavalla linjalla, ja tulevaisuudensuunnitelmat ovat selvillä.

– Mä haluan opiskella lähihoitajaksi. Mä haen helmikuussa ja toivotaan, että se menee läpi. Mä toivon, että mä asun tässä.

Rezaa vaivasi asuntolassa ikävä

Asuntola on tuttu paikka myös Afganistanista Suomeen tulleelle Rezalle. Mohammedin tavoin hänkin oli 16-vuotias, kun tuli Suomeen syksyllä 2015. Reza opiskelee samassa ryhmässä, mutta kulkee opistolle Vantaalta.

Rezan äiti ja sisar matkustivat pojan lähdön jälkeen Suomeen, ja perhe asuu nyt yhdessä. Rezalle asuminen asuntolassa erossa omasta perheestä oli vaikeaa.

Mun äiti on mun elämä. Tosi vaikeaa elämä ilman äitiä.

Reza

– Muistan viime vuonna, kun mä olin asuntolassa, olin yksin. Ja vaikka mulla oli kaveri, joka päivä mä itkin ja mulla oli ikävä. Ei kukaan tiedä, että mä itkin.

– Mun äiti on mun elämä. Tosi vaikeaa elämä ilman äitiä.

Nyt Reza on onnellinen ja haaveilee opiskelevansa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi.

Siirto nakertaa turvallisuuden tunnetta

Viime vuonna perheryhmäkodeista, asuntoloista ja kansanopistoista löytyi paikka 1 050 Suomeen ilman huoltajaa saapuneelle alaikäiselle.

Työ- ja elinkeinoministeriössä ymmärretään hyvin lasten ja nuorten toive pysyä tutulla paikkakunnalla, vaikka sen toteuttaminen ei aina onnistukaan. Pulmia tuottaa se, että monet alaikäisten vastaanottoyksiköt sijaitsevat Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa.

– Meillä on kuitenkin aina tavoitteena sijoittaa lapset samalle alueelle, missä he ovat sitä päätöstään odottaneet. Ja nyt, kun se hirmuinen keskittymä on täällä Uudellamaalla, niin se tuottaa meille suuria vaikeuksia, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Rantala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Osa yksin tulleista onkin jouduttu siirtämään muualle Suomeen, koska paikkoja ei ole löytynyt.

On niitä ihan hyviäkin tapauksia, että nuori on siirtynyt parempaan paikkaan.

Tarja Rantala

– Nämä nuoret, jotka ovat seikkailleet yksinänsä jossakin porukassa tänne, niin kyllä yhdessä paikassa oleminen on heille tärkeä turvallisuutta luova asia. Jos ruvetaan siirtämään paikasta toiseen, niin sitten sinne jää se yksi kaveri, joka oli tärkeä, tai se ohjaaja, joka oli tärkeä. Semmoista turvallisuuden tunnetta se varmasti nakertaa.

– Mutta on niitä ihan hyviäkin tapauksia, että nuori on siirtynyt parempaan paikkaan.

Poika lukee kirjaa.
Yle

Tarjouksia kuntapaikoista otetaan vastaan

Tarja Rantala sanoo, että kaikki tarjoukset kuntapaikoista otetaan kiitollisina vastaan, ja ne tutkitaan tarkoin ELY-keskuksissa.

Uudenmaan ja Etelä-Suomen lisäksi paikkoja tarvittaisiin lisää lähes joka puolella. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on paljon alaikäisiä, ilman huoltajaa Suomeen tulleita.

Paikat ovat tarpeen, sillä viime vuonna myönteisen päätöksen sai lähes 1 600 alaikäistä, Suomeen ilman huoltajaa tullutta turvapaikanhakijaa. Kahden vuoden aikana turvapaikkaa on hakenut noin 3 500 alaikäistä ilman huoltajaa.

Yhdessä paikassa oleminen on heille tärkeä turvallisuutta luova asia.

Tarja Rantala

Maahanmuuttoviraston alaisissa ryhmäkodeissa, tuetun asumisen yksiköissä ja yksityismajoituksessa on vielä noin 570 alaikäistä. Paikkamäärä pudonnee noin neljäänsataan kevään aikana.

Alaikäiseltä, ilman Suomeen huoltajaa tulleelta vastaanottopalvelut eivät lakkaa, vaikka hän saisi kielteisen päätöksen, eikä suostu poistumaan maasta.

Kevääseen mennessä helpottaa

Rantalan mielestä on lupaavaa, että kuntapaikkaa jonottavien lasten ja nuorten määrä on huvennut nopeasti joulukuun luvuista. Perheryhmäkotien perustaminen kuntiin on vienyt aikaa, mutta nyt paikkoja alkaa olla enemmän.

Rantalan mukaan aiemmin kuntapaikkoja on ollut vajaassa sadassa kunnassa, nyt noin kahdessasadassa. Työministeriön ja Maahanmuuttoviraston arvioiden mukaan tilanne onkin kevääseen mennessä oleellisesti parempi.

Uskoisin, että tämän vuoden kuluessa kaikille paikka löytyy.

Tarja Rantala

– Uskoisin, että tämän vuoden kuluessa kaikille paikka löytyy, varsinkin jos nämä alaikäisten, ilman huoltajaa tulleiden määrät pysyvät näin pieninä, kuin ne alkuvuodesta ovat olleet.

Rantala muistuttaa, että vastuu Suomeen yksin tulevista lapsista ja nuorista on vielä suurempi kun perheen kanssa tulevista, sillä he todennäköisesti jäävätkin maahan yksin.