Kaupan muurit nousevat – jo 3 000 uutta kaupanestettä

Maailman maat ovat pystyttäneet liki 3 000 uutta kaupanestettä finanssikriisin jälkeen. Ne vaikuttavat Suomenkin työllisyyteen ja hintoihin.

kansainvälinen kauppa
mies seisoo kauppahallissa
EK:n Venäjä-asioiden johtaja Petri Vuorio arvioi, että Venäjän uusi tuonninkorvausohjelma vaikuttaa suomalaisyritysten satojen miljoonien eurojen vientiin.Toni Määttä / Yle

Protektionismin eli kaupan muurien pystyttäminen on yleistynyt maailmassa viime vuosina.

Vuoden 2008 jälkeen maailmalla on luotu kolme tuhatta eri kaupanestettä – tulleja, suojamaksuja, tariffeja. Näin siitä huolimatta, että G20-teollisuusmaat sitoutuivat finanssikriisin jälkeen olemaan pystyttämättä uusia esteitä ja purkamaan vanhoja.

Vuonna 2015 uusia esteitä luotiin jo 750, ja alkuvuodesta 2016 niiden luominen vain kiihtyi.

Esimerkiksi Maailman kauppajärjestön WTO:n mukaan kaupankäynti kasvoi maailmassa kaksi prosenttia viime vuonna. Samalla kauppaa estäviä säännöksiä ja määräyksiä luotiin viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kaupan esteiden määrä kasvaa.
WTO:n mukaan vuoden 2008 jälkeen on luotu liki 3 000 kaupanestettä, joista vain neljäsosa oli purettu vuoteen 2016 mennessä.Yle Uutisgrafiikka

Maailman maat siis pyrkivät suojaamaan omaa tuotantoaan ja omia työpaikkojaan jo paljon ennen kuin britit äänestivät EU-erosta tai Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentivaalit.

Trump on muun muassa aikonut palauttaa Kiinaan siirtyneet työpaikat takaisin Yhdysvaltoihin, mikä tarkoittaisi käytännössä, että edessä olisi maiden välinen kauppasota.

Jos kauppasota syttyisi, sen vaikutukset ulottuisivat myös Eurooppaan. Kun Kiinan tavaroiden halpavienti Yhdysvaltoihin vaikeutuisi, se voisi alkaa dumpata tuotteita maailman seuraavaksi maksukykyisimmälle markkinalle eli Eurooppaan.

Kauppamuurien hinta: toteutumattomat kaupat

Byrokratian ja kaupanesteiden lisääntyminen hidastaa maailmankauppaa ja talouskasvua. Pienessä, kansainvälisestä kaupasta riippuvaisessa maassa kuten Suomessa etenkin nopeat ja yllättävät muurit tuonnille aiheuttavat ongelmia.

– Protektionismin hinta ovat toteutumatta jääneet kaupat. Jos meidän vientimme on ollut tähän asti hyvin vaisua, niin uskon että kaupanesteet ovat olleet siihen osasyy, eivät pelkät kotimaiset syyt, Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimitusjohtaja Timo Vuori sanoo.

Kauppamuurien yleistyessä suomalaiset yritykset menettävät vientitulojaan ja kauppa tyrehtyy.

Timo Vuori
Timo VuoriToni Määttä / Yle

Hinnat nousevat, tulee työttömyyttä

Tammikuun alussa Venäjä otti käyttöön niin kutsutun tuonninkorvausohjelman. Nimensä mukaisesti ohjelman tarkoitus on korvata tuontia Venäjän omalla tuotannolla. Se tarkoittaa, että suomalaisyritysten vienti Venäjälle vähenee.

– Tuonninkorvausohjelma koskettaa muutamien satojen miljoonien eurojen arvosta suomalaista vientiä. Se tarjoaa Venäjällä valmistetuille tuotteille 15 prosentin kustannusedun. Ohjelma on siis omiaan hidastamaan hyvin kasvavaa suomalaista Venäjän-vientiä, Elinkeinoelämän keskusliiton Venäjä-asioiden johtaja Petri Vuorio arvioi.

Suomessa uudet kaupanrajoitukset uhkaavat nostaa hintoja ja lisätä työttömyyttä.

– Tavallinen kuluttaja näkee ne kukkarossaan. Pahimmillaan työpaikka voi mennä alta, Vuori sanoo.

Eniten byrokratia iskee pieniin yrityksiin

Isoilla yrityksillä on paremmat resurssit ennakoida poliittista kehitystä, etsiä uusia kauppakumppaneita ja suunnitella tuotantonsa sijoittamista eri maihin.

– Pienillä ja keskikokoisilla yrityksillä tuotanto on yleensä Suomessa. Valitettavasti se pieni firma joutuu kärsimään sen 15 prosenttia korottuneen tullin ja hinnan, ja silloin se kärsii markkinoilla – eli ei saa kauppaa aikaan, Vuori sanoo.

Miksi kaupanesteitä on?

Suuri osa voimassa olevista tulleista, maksuista, kotimaisuusohjelmista ja standardeista on ollut alunperin reaktiota Kiinan kauppatoimiin.

– On haluttu estää Kiinan terästeollisuuden ja muun teollisuuden halpatuotantoa ja tuotteiden dumppausta, ja on ryhdytty vastatoimiin, Timo Vuori selittää.

Hänen mielestään Donald Trumpin uhossa on hyvääkin: nyt Trump haastaa Kiinan halpatuojana, dumppaajana ja pelistääntöjen polkijana.

– Tästä on se hyöty, että ylipäänsä keskustellaan kansainvälisen kaupan pelisäännöistä ja sääntöjen tasavertaisuudesta. Esimerkiksi siitä, kohdellaanko Kiinassa ja Suomessa valmistettuja tuotteita yhdenvertaisesti ja pitäisikö kohdella.

Tärkein kauppasopimus on EU

Parhaiten suomalaisten yritysten pääsyä maailmanmarkkinoille on suomalaisten kaupan asiantuntijoiden mukaan edistänyt EU.

– Tärkeintä on pitää EU elinvoimaisena. Sen jälkeen tulevat kauppasuhteet Kiinaan, USA:an ja Venäjään, Timo Vuori arvioi.

Eniten kaupan esteitä suomalaiset yritykset kohtaavat Venäjällä ja Kiinassa. Asiantuntijat näkevät maailman sisäänpäin käpertymisessä myös mahdollisuuksia.

– Jos Yhdysvallat sulkeutuu, se tarjoaa EU:lle myös mahdollisuuksia neuvotella uusia kahdenvälisiä kauppasopimuksia. Meneillään on neuvotteluita muun muassa kauppasopimuksesta Japanin kanssa. Kauppasopimus Kanadan kanssa astuu pian voimaan, EK:n Petri Vuorio kertoo.

Vuorion mielestä kauppasopimukset myös kehittyvien markkinoiden kanssa esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa olisivat tärkeitä sekä EU:lle että Suomelle.