Pakkanen ja ohut lumikerros ei riitä – lintujen suojaksi kaivataan pehmeää hankea

Etenkin kanalinnut kaipaavat pehmoisia ja paksuja hankia, joita nykyään on vähemmän tarjolla. Kauhajoella peltopyitä autetaan selviämään talkoovoimin.

kanalinnut
Peltopyyt hakemassa suojaa puiden lomassa.
Peltopyyt hakemassa suojaa puilta.Birgitta Vuorela/Yle

Lapualainen Seppo J. Ojala on tarkkaillut lintuja jo viitisenkymmentä vuotta. Hän muistaa harrastuksensa alkuajoilta peltopyyparvet, joita esiintyi, sillä peltoladot ja avo-ojat tarjosivat niille suojan.

– Silloin talvilinnut olivat parviesiintymisiä. Esimerkiksi teeriparvet olivat aivan toista luokkaa kuin nykyään ja myös metsoja oli lähisoiden käkkärämännyissä, Ojala kertoo. Teeriparvien kooksi Ojala muistaa jopa 50-100 lintua ja metsoparvessa olleen parhaimmillaan kymmenkunta ukkometsoa.

Teeriparvet ovat Ojalan havaintojen mukaan pienentyneet nyt oleellisesti ja metsoa hän ei ole vielä tänä vuonna linturetkillään löytänyt ollenkaan.

– On monia syitä, miksi niitä ei ole. Elinpiirien katoaminen tai muuttuminen on yksi syy, ja tietysti sitten talven taittuessa teeriparville on tärkeätä, että olisi pehmeätä hankea, jossa ne öisin nukkuvat lumikiepeissään.

Haastatteluhetkellä Lapualla on lunta muutaman sentin kerros. Pakkasessa se on pinnasta kovettunut juuri sen verran, että lintujen on paha päästä kaivautumaan hangen suojaan.

– Aika harvoin on näin vähissä lumissa oltu kuin tämä syystalvi. Lumella on merkittävä osuus, varsinkin pehmeällä hangella. Peltopyyt pystyvät kaivautumaan lumeen ja pikkulinnutkin joissain tapauksissa yöpymään lumihankeen.

"Oiva talvi linnuillekin"

Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan alueen riistapäällikkö Mikael Luoma toteaa, että kanalintujen talvehtimisen kannalta pehmeä hanki olisi toivottava. Linnut kaivautuvat hankeen ja säästävät energiaa, kun lämpöä ei tarvitse tuottaa niin paljon. Lumi myös suojaa saalistajilta.

Ilmasto-opas.fi -sivuston (siirryt toiseen palveluun) mukaan metsäkanalintujen kannat ovat taantuneet viime vuosikymmeninä muun muassa metsien pirstoutumisen vuoksi. Myös ilmastonmuutoksella saattaa olla vaikutuksia niiden kantoihin. Lumenpinnan kovettuminen leutojen jaksojen ja pakkasjaksojen vaihdellessa vaikeuttaa niiden talvehtimista, kun ne eivät pysty hyödyntämään lumikieppejä.

– Tämmöinen lumi, kun se vielä on kovaa, ei ole sitä mitä linnut kaipaavat. Sitä pitäisi olla enemmän ja pehmeämpää, Luoma sanoo ja toivoo lunta jopa kymmeniä senttejä.

– Sitten olisi oiva talvi linnuillekin.

Kauhajoella talkoillaan peltopyyn puolesta

Lunta kaivattaisiin myös Kauhajoella. Kauhajoen metsästysseuran Kainaston kyläosasto on kymmenisen vuotta tarkkaillut peltopyykantoja ja pyrkinyt vaikuttamaan kannan elpymiseen. Tästä työstään osasto on palkittu Wildlife Estates –tunnuksella.

Kainastolla on laskettu talkoovoimin sekä keväiset että syksyiset peltopyykannat. Tavoitteena on ollut selvittää kannan vaihtelut ja se, mitä ihminen voisi tehdä peltoriistan hyväksi.

– Peltopyy on indikaattorilintu. Mitä enemmän niitä peltomaisemasta löytyy, sitä paremmin se yleensä voi, sanoo kyläosaston puheenjohtaja Juhani Toivakka.

Toivakan mukaan Kainastolla on nelisen tuhatta hehtaaria peltopinta-alaa. Syksyisin alueelta löydetään 40-50 peltopyyparvea. Ero on melkoinen verrattuna 1940-1950 -lukujen kantaan.

– Maisema oli silloin toisenlainen. Sanotaan, että oli yksi heinälato per hehtaari ja vanhat miehet sanovat, että joka ladolla oli oma peltopyyparvensa. Meillä on 4000 hehtaaria eli 4000 latoa ja siihen parvet. Kun talviparven koko on 7-10 lintua, niin onhan se ollut melkoinen lintukeskittymä tämäkin alue, Toivakka laskee.

Peltopyitä hangessa suojassa.
Peltopyyt hangessa suojassa.Birgitta Vuorela/Yle

Työ tuottaa tulosta

Kymmenen vuoden työ on tuottanut tulosta. Juhani Toivakan mukaan peltopyykantaa alueella on saatu vahvemmaksi. Toivakka toteaa peltopyyn hyötyvän siitä, kun puidaan pitkää sänkeä ja pelloille jää kasvipeitteisyyttä. Salaojitetuilla pelloilla linnun suojapaikat ovat vähissä.

– Isännät saavat tukea sille, että jätetään tietty osa peltomaista kyntämättä. Se on helpottanut peltopyyn elelyä. Meillä on suunnilleen se tieto kerättynä, mitä tarvitaan. Loppu on sitten sitä, miten ihminen käyttää peltoa ja petopaine, se ratkaisee peltopyyn tulevaisuuden.

Petopainetta peltopyy kokee etenkin kanahaukan suunnalta. Toivakka toteaa, että peltopyyparven löytävä kanahaukka on alueella siihen asti, kunnes koko parvi on syöty. Ja kun suojapaikkoja ei ole, kanahaukka on tilanteessa vahvoilla.

Hangen pinta traktorilla rikki

Ja se lumi. Sitä toivottaisiin. Hanget ovat elintärkeitä riekolle, teerille ja peltopyyllekin.

Esimerkiksi uhanalainen riekko alkaa vaihtaa väritystään talvisen vaaleaksi jo elokuussa. Jos lunta ei ole, se on Juhani Toivakan mukaan selkeä täällä ollaan -signaali linnulta pedoille.

Kainaston kyläosaston jäsenillä on tapana auttaa peltopyitään siinäkin tilanteessa, että lunta saadaan.

– Jos tulee hanget niin, että linnut ei pääse sen alle, me ajetaan riistapelloille traktorilla jäljet ja se menee jäljistä hangen alle. Käydään polkaisemassa pintaa rikki ja se löytää sapuskaa, Juhani Toivakka sanoo.