Lihantuottajat WWF:n oppaasta: Tehokkaasti tuotettu liha on luomua parempi ympäristölle

Suomen Broileryhdistyksen mukaan soijarehun roolia korostetaan keskusteluissa liikaa.

Kotimaa
Satoja broilereita hallissa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen sikayrittäjissä ja Suomen Broileryhdistyksessä Maailman luonnonsäätiön WWF:n laatima Lihaopas herättää kummastusta.

Oppaan on tarkoitus auttaa kuluttajaa tekemään ympäristöystävällisiä valintoja ruokaa ostaessaan tai ravintolassa syödessään. Vältettävien proteiinien listalle oppaassa on laitettu muun muassa suomalainen tehotuotettu sianlihan ja broileri. Luomulaatuista sian- ja broilerinlihaa kannattaa oppaan mukaan syödä kohtuudella.

Suomen Broileryhdistys ei allekirjoita väittämää, että Suomessa tehotuotettua broileria pitäisi välttää. Yhdistyksen puheenjohtajan Suvi Rantala-Sarjeantin mukaan tehokkaasti tuotettu broileri on Suomessa ympäristöystävällistä ja muuhun maailmaan verrattuna täysin omaa luokkaansa.

Hänen mukaansa tehotuotetun broilerinlihan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin luomutuotannossa.

– Se, mitä käytetään rehua tuotettua lihakiloa kohti, on ihan eri kuin vaikka luomutuotannossa. Ymmärrän toki, että luomutuotannossa viljelymenetelmät ovat luomua ja sitä kautta ei käytetä torjunta-aineita.

Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtajan Ari Bergin mukaan suomalaisessa sianlihan tuotannossa ympäristö on otettu huomioon ja sen eteen on tehty paljon töitä. Hän sanoo, että ympäristöä ja vesistöä pyritään kuormittamaan mahdollisimman vähän.

– Sianlihantuotanto perustuu pääosin kotimaiseen viljaan, eikä sitä silloin rahdata mistään kaukaa valtamerien takaa, sanoo Berg.

Luomua Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Berg pitää hyvänä vaihtoehtona, jos sitä tuotetaan esimerkiksi lähialueilla.

– Ympäristön kannalta luomuliha on tietyllä tavalla parempi. Jos ajatellaan laajemmassa mittakaavassa, niin jos kaikki olisi luomulihaa tai luomutuotantoa, meillä loppuisi ruoka maapallolla, Berg sanoo.

Hän perustelee näkemystään sillä, että luomutuotannossa kasvu on huomattavasti hitaampaa ja esimerkiksi viljelyalaa tarvitaan tuplasti enemmän.

Soijarehun rooli korostuu liikaa

WWF:n Lihaopas luokittelee tehotuotettua lihaa hieman paremmaksi vaihtoehdoksi muun muassa kotimaisen naudanlihan sekä sian- ja broilerinlihan, joka on tuotettu ilman soijarehua tai vastuullisella soijalla.

Broileryhdistyksen puheenjohtajan mukaan suomalaisessa broilerintuotannossa soijan osuus rehusta on vähäinen kotimaiseen viljaan verrattuna. Soijarehun osuus eläinten saamasta ravinnosta on 14–18 prosenttia, kun taas kotimaisen viljan osuus on yli 80 prosenttia.

Hän sanoo, että soijarehun roolia korostetaan liikaa.

– Suomessa broilerit tuotetaan Suomessa kasvatetulla viljalla, vehnällä ja kauralla. On täysin ylimitoitettua puhua soijasta. Itse viljelen vehnät omille linnuilleni, viereiseltä pellolta tulevat, sanoo Suvi Rantala-Sarjeant.

Sikayrittäjien toiminnanjohtajan mukaan siat tarvitsevat valkuaisrehua kasvaakseen, tuli se sitten soijasta tai jostakin muualta. Pääosin sikojen ruokintareseptit perustuvat viljaan.

– Soija on tuontiraaka-aine, joten ympäristökuormitus tulee tuonnin kautta ja alkuperämaasta kasvatusolosuhteista, pohtii Berg syitä soijarehun huonoon maineeseen ympäristön kannalta.