Miksi yhtiöittämisestä riidellään? 6 selitystä sille, miksi se kuumentaa tunteita

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) ehdotus yhtiöittää valtion liikenneverkko ammuttiin jytisten alas, mutta monilla muilla aloilla yhtiöittäminen on päivän sana. Miksi puoluekentän vasen laita ja ammattiyhdistysliike haraavat yhtiöittämistä vastaan?

yhtiöittäminen
JHL:n asiamies Tommi Salovaara Ruskeasuon varikon taukohuoneella.
Helsinkiläisen bussinkuljettajan Tommi Salovaaran mukaan työntekijöiden hyvinvointia ajateltiin enemmän ennen HKL Bussiliikenteen yhtiöittämistä. – Nyt työpäivän pituus on maksimissaan 12 tuntia, ja niitä vuoroja voi olla neljäkin peräkkäin, Salovaara kertoo.Jani Saikko / Yle

Yhtiöittäminen voidaan hoitaa hyvin tai huonosti, eikä siitä yksiselitteisesti seuraa tiettyä lopputulosta. Miksi julkisesti omistettuja osakeyhtiöitä pelätään ja mitä niillä halutaan saavuttaa? Kokosimme tärkeimmät perustelut yhtiöittämisen puolesta ja sitä vastaan.

1. Yhtiöittäminen saattaa heikentää työntekijöiden asemaa.

Kilpailutilanteessa toimiva yhtiö pyrkii tehostamaan toimintaansa, mistä voi seurata yt-neuvotteluja, lomautuksia, irtisanomisia tai työehtojen heikennyksiä.

Bussinkuljettaja Tommi Salovaaran työnantaja oli ennen vuotta 2004 kunta, sen jälkeen kunnan omistama osakeyhtiö. Tuolloin Helsinki päätti lyödä yhteen omistamansa liikelaitoksen HKL Bussiliikenteen ja Suomen Turistiauto Oy:n, jotka olivat tappiollisia. Syntyi markkinaehtoisesti toimiva, julkisomisteinen yhtiö Helsingin Bussiliikenne Oy.

Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailutukset olivat jatkuneet jo vuosia, ja uudesta yhtiöstä piti tulla vahvempi toimija yksityisten yritysten rinnalle.

Salovaara aloitti HKL:n bussinkuljettajana vuonna 1991. Hän on seurannut läheltä sitä, mitä tapahtui yhtiöittämisen jälkeen.

Kunnallinen työehtosopimus vaihtui ja työpäivien enimmäiskesto piteni kertaheitolla seitsemästä ja puolesta tunnista kahteentoista. Myöhemmin lyhennettiin kuljettajien lomia ja jatkettiin yhtämittaista ajoaikaa, kun työehtosopimus vaihtui toiseen kertaan.

– Työntekijät ovat todella uupuneita työaikojen takia. Tämähän on meidän koko alan ongelma pääkaupunkiseudulla. Joka firmassa pyritään hakemaan maksimituottoa, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton asiamiehenä toimiva Salovaara tuskailee.

Jokavuotiset kilpailutukset ovat lisänneet epävarmuutta ja stressiä työpaikkojen säilymisestä.

2. Yhtiöittäminen saattaa johtaa yksityistämiseen.

Yhtiöittäminen ja yksityistäminen sotketaan helposti toisiinsa, usein tarkoitushakuisestikin. Yhtiöittäminen ei vielä tarkoita omistajan vaihdosta.

Yhtiö on mahdollista myydä eteenpäin, mutta se ei automaattisesti ole yhtiöittämisen seuraus. On kuitenkin monia tapauksia, joissa niin on ajan myötä käynyt.

Myös Helsingin Bussiliikenne Oy:n yhtiöittämistä vastustettiin vuonna 2004 sillä perusteella, että nurkan takana häämöttäisi yhtiön myyminen. Näin tapahtuikin vuoden 2015 lopussa. Julkisesti omistettu yhtiö ei päässyt jaloilleen, eikä menestynyt kilpailussa isoja bussiyrityksiä vastaan. Helsingin kaupunki myi sen Koiviston Auto -konserniin kuuluvalle Viikin Linja Oy:lle.

Yksityistämisen pelko nousi esiin myös, kun keskustelu ministeri Anne Bernerin aikeista yhtiöittää liikenneverkko kuumeni ensi kertaa viime keväänä.

Yleisesti ajatellaan, että valtion tulisi säilyttää ainakin keskeiset toiminnot, kuten tiet ja muu perusinfra, omissa käsissään. Muuten markkinoita saattavat pian hallita ulkomaiset suuryritykset tai pääomasijoittajat.

Esimerkiksi vuonna 2014 valtion energiayhtiö Fortum myi sähkönsiirtoyhtiönsä Carunalle, jonka omistavat pääosin kansainväliset sijoitusrahastot. Kun Caruna vuosi sitten korotti sähkön siirtohintoja roimasti, ilmeni myös, ettei se ollut maksanut voitoistaan Suomeen juurikaan veroa.

3. Yhtiöittäminen voi säästää kustannuksia.

Valtion tai kunnan omistama yhtiö perustetaan kilpailemaan vapailla markkinoilla, jolloin toiminnan tehostaminen tuo usein säästöjä.

Kun Helsingin Bussiliikenne Oy myytiin, Helsingin kaupunginvaltuusto tilasi samalla selvityksen siitä, millaisia vaikutuksia bussiliikenteen kilpailutuksilla on ollut muun muassa kaupungin talouteen.

Vaikka bussiliikenteestä ei omassa yhtiössä saatu kannattavaa, linjojen kilpailutukset toivat kaupungille merkittävät säästöt. Yksityisen konsulttiyhtiön laskemien mukaan vuosien 1995–2015 kilpailutukset säästivät kaupungilta noin 470 miljoonaa euroa.

Myös hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ajatuksena on, että markkinoiden kilpailu kirittää julkisesti omistetut sotekeskukset entistä tehokkaampaan palvelutuotantoon. Jos kilpailu toteutuu toivotulla tavalla, se saattaa hillitä sotekustannusten kasvua.

Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall.
Sotepalvelujen tuottaminen yhtiöistä on niin iso hyppy tuntemattomaan, että uudistuksessa olisi ollut syytä edetä rauhallisemmin, sanoo hallintotieteen professori Jari Stenvall.Nella Nuora / Yle

Toisaalta pelkona on, että julkisomisteiset yhtiöt eivät pärjää kilpailussa, ja ne pelataan pois markkinoilta. Silloin julkinen sektori jäisi hyvin riippuvaiseksi yksityisten yritysten hinnoittelusta.

Palvelujen päätyminen vain harvojen isojen yhtiöiden käsiin on yksi soteuudistuksen riskeistä, arvioi hallintotieteen professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta. Hän on selvittämässä soteuudistuksen vaikutuksia kuntiin.

– Jos markkina monopolisoituu, ja siinä on paljon voittoa tekeviä ulkomaisiakin yhtiöitä – kestääkö yhteiskuntamoraali Suomessa sitä, että suomalaisten terveydellä tehdään bisnestä, josta hyödyt valuvat muualle, Stenvall kysyy.

4. Yhtiöittäminen voi parantaa palvelua.

Yhtiön perustamisella tavoitellaan toimintaan tehokkuutta ja innovatiivisuutta. Sen johtoon asettuu toimitusjohtaja ja hallitus. Tarkoituksena on, että myös julkisomisteiseen yhtiöön saadaan tätä kautta vahvaa liikkeenjohdollista asiantuntemusta.

Yhtiön on kilpailutilanteessa pakko keksiä järkevämpiä palvelutapoja, jotka säästäisivät kustannuksia. Niistä hyötyvät parhaimmillaan sekä asiakkaat että henkilöstö.

Jos esimerkiksi soteuudistuksessa toteutuu valinnanvapaus, asiakkaat päättävät itse, kenen palveluja käyttävät. Silloin julkisomisteisten ja yksityisten yhtiöiden on tarjottava laadukkaita palveluja saadakseen itselleen tyytyväisiä asiakkaita. Myös hoitoon pääsy saattaa nopeutua, jos palveluja on enemmän tarjolla.

5. Osakeyhtiön tarkoituksena on tavoitella voittoa.

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön on tarkoitus tuottaa omistajilleen voittoa, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Ero on selkeä verrattuna valtion tai kunnan liikelaitokseen, jonka tuotoilla on tarkoitus vain kattaa kustannukset ja investoinnit.

Voiton tavoittelu saattaa johtaa henkilöstön karsimiseen tai siihen, että yhtiö keskittyy tarjoamaan maksimaalisen tuoton takaavia palveluja.

Veikko Vahtera
Tampereen yliopiston yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera.Jonne Renvall

Jos soteuudistuksessa perustetaan julkisesti omistettuja yhtiöitä, yhtiöjärjestyksessä on mahdollista erikseen linjata, ettei yhtiö pyri voiton keräämiseen.

Yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera ehdottaa, että soteyhtiöiden tarkoitus määriteltäisiin esimerkiksi näin: yhtiö tuottaa ensi sijassa laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti maakunnan alueella. Vahtera ei pidä julkisten soteyhtiöiden voiton tavoittelua tarpeellisena.

– Jos se sama maakunta maksaa ne soteyhtiön tuottamat palvelut, sehän olisi rahan laittamista taskusta toiseen. Voiton tavoittelu olisi siinä absurdia, koska periaatteessa sama taho on sekä maksaja että palvelujen tuottaja, Vahtera sanoo.

Yhtiön on myös ryhdyttävä maksamaan elinkeinotoiminnan tuloksestaan veroa. Verosuunnittelusta osittain riippuu se, kuinka paljon kunta hyötyy yhtiöittämisestä.

6. Yhtiön ei tarvitse noudattaa julkisuuslakia.

Julkisuuslaki ei koske yhtiöitä, minkä vuoksi päätöksistä on usein hankalampaa saada tietoa. Tästä tuore esimerkki on Länsimetro-hanke. Viime kesänä Yle yritti turhaan saada haltuunsa Länsimetron asiakirjoja, joista olisi selvinnyt, miten pahoin viivästynyttä ja kustannuksiltaan paisunutta hanketta on valvottu.

Länsimetron Aalto-yliopiston metroasema Espoon Otaniemessä.
Länsimetron liikennöinnin aloittaminen on siirtynyt jatkuvasti. Rata liittää Espoon Helsingin metrolinjaan.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Päätöksenteon läpinäkyvyys kärsii, jos yhä useammin vedotaan liikesalaisuuksiin ilman perusteltua syytä. Mikään ei estä yhtiötä kertomaan esimerkiksi kunnallisten yhtiöiden toimitusjohtajien palkkatietoja avoimesti, mutta käytännöt kunnissa vaihtelevat, kun pakkoa ei ole.

Kaikki julkisia sote-palveluja tuottavat yhtiöt aiotaan kuitenkin velvoittaa noudattamaan julkisuuslakia.

Osakeyhtiöt toimivat itsenäisesti, eikä kaupunginhallitus tai -valtuusto voi käsitellä sen sisäisiä asioita. Poliitikot ovat pyrkineet monissa kuntayhtiöissä varmistamaan tiedonsaantiaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan hankkiutumalla yhtiöiden hallintoon. Näin on tapahtunut esimerkiksi kiinteistö- ja vesiyhtiöissä, joiden hallituksiin on monissa kunnissa eri puolilla Suomea palkattu vain vähän ulkopuolisia asiantuntijoita.

Yksi yhtiöittämisen etu saattaisi kuitenkin olla se, että toimialan osaajat toisivat yhtiöön sellaista asiantuntemusta, jota poliitikoilla ei välttämättä ole. Erityisesti alan asiantuntemusta tarvittaisiin, jos tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut yhtiöitetään.

Hyvä vai paha yhtiöittäminen?

Kannattaako julkinen toiminta yhtiöittää?

Professori Veikko Vahteran mukaan vastaus ei ratkea ideologiselta pohjalta, vaan kysymys on hyvin käytännönläheisestä ja tapauskohtaisesta asiasta. Yhtiöittäminen ei ole poppakonsti, jolla saadaan toiminta kuntoon ja ongelmat ratkaistua, mutta joskus se toimii.

– Ideologinen yhtiöittäminen tai yhtiöittämisen ideologinen vastustaminen eivät kumpikaan tuo kysymykseen oikeaa vastausta. Molemmissa ääripäissä hyvin monitahoinen asia yksinkertaistetaan, kun halutaan antaa helppoja vastauksia, Vahtera pohtii.

Korjaus: Jutun faktalaatikon tietoa Metsähallituksen yhtiöittämisestä on täsmennetty.