1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lasten turvallisuus

Päiväkotien karkulaiset saadaan yleensä minuuteissa kiinni – etsijän katsottava ympäristöä lapsen silmin

Päiväkodeista karkasi viime vuonna pääkaupunkiseudulla muutamia kymmeniä lapsia. Espoossa tarkka lähietsintäsuunnitelma auttaa kadonneen jäljille.

lasten turvallisuus
Yle Helsinki: Päiväkodit varautuvat lasten karkaamistilanteisiin lähietsintäsuunnitelmien avulla
Yle Helsinki: Päiväkodit varautuvat lasten karkaamistilanteisiin lähietsintäsuunnitelmien avulla

– Mä kerron teille heti kaikista tärkeimmän säännön. Aidan yli ei saa kiivetä.

Viisivuotias Onni Sairanen kuljettaa kättään Saarniraivion päiväkodin pihaa kiertävällä aidalla ja näyttää, missä ovat portit, joista saa kulkea vain aikuisen seurassa. Hän ei ole ainakaan tänä vuonna nähnyt kenenkään edes yrittävän aidan yli. Onnin havainnon vahvistaa myös vauhdikasta liukurilaskua pihalla valvova lastentarhanopettaja Linda Niskanen.

– Varsinkin isommat lapset noudattavat sääntöjä hyvin, kun heille aletaan heti syksyllä niistä puhua ja kerrotaan, että ne ovat heidän omaa turvallisuuttaan varten. Yhdessä mietimme, mitä voisi sattua, jos lähtisi juoksemaan vaikkapa parkkipaikalle tai tielle.

Lapsi yritti lähteä pihalta päiväkodin aidan alitse. Pää oli aidan toisella puolella. Sanoi lähtevänsä hampurilaiselle.

Poiminta Espoon karkaamisraportista

Espoon keskuksessa sijaitsevassa päiväkodissa karkaamisilta onkin vältytty. Aivan tavatonta ei kuitenkaan ole, että joku vilkasliikkeinen ulkoilija saattaa livahtaa portista hoitajien huomaamatta. Koko Espoossa karkaamisia tai niiden yrityksiä raportoitiin viime vuonna tapahtuneen 29 kertaa.

– Tyypillisiä ovat iltapäivän hakutilanteet. Lapsi näkee, että oma vanhempi tulee ja saattaa riemuissaan kiivetä aidan toiselle puolelle häntä vastaan. Tai sitten vanhempi hakee omaa lastaan, jättää porttia hieman raolleen ja joku toinen nopsajalka ehtii siitä kipittämään, kuvailee varhaiskasvatuksen asiantuntija Riikka Kurki.

Tilaisuus tekee karkulaisen

Joskus karkulaiset kuitenkin ehtivät pidemmälle. Eräässä tapauksista kaverukset näkivät tilaisuutensa tulleen, kun ulkoilun päättyessä loppuryhmää kokoon kerännyt hoitaja lähti yhden takaisin pihalle juosseen lapsen perään. Kaverukset piiloutuivat sillä välin katokseen vaunujen alle ja hoitaja luuli, että heidät oli jo otettu sisälle.

Kahden lapsen poissaolo huomattiin, kun muu ryhmä oli aloittamassa ruokailua. Lapset olivat kiivenneet aidan yli matalasta kohdasta, ja heidät löydettiin alle viidessä minuutissa läheiseltä tieltä, toinen autotieltä ja toinen kävelytieltä. Henkilökunnan nopean toiminnan ansiosta poliisia ei tällä kertaa tarvittu, mutta heidänkin apuunsa jouduttiin Espoossa vuoden aikana turvautumaan kahdesti.

Lapsi kiipesi aidan yli osoittaakseen, että hänen on ihan helppo lähteä pihalta, jos hän vain haluaa. Henkilökuntaa hyvin paikalla ja puhumalla lapsi saatiin takaisin pihalle.

Poiminta Espoon karkaamisraportista

Helsingin päiväkodeissa katoamisia tai karkausyrityksiä oli viime vuonna nelisenkymmentä, Vantaalla kymmenen. Muissa suurissa kaupungeissa luvut ovat huomattavasti pienempiä, sillä yritykseksi jääneitä tapauksia ei niissä tilastoida. Tampereella karkulaisia oli viime vuonna kolme, Oulussa ja Turussa selvittiin puhtaalla nollalla.

Mielessä siintää kotipiha

Saarniraivion päiväkodin pihalla keikkuu aidan pienassa suuri reppu. Se on eräänlainen ensiapupaketti tilanteeseen, jossa lapsen huomataan kadonneen. Lastentarhanopettaja Linda Niskanen kaivaa repusta tukun karttoja. Niistä ensimmäinen on lähietsintäsuunnitelma, johon on noin 200 metrin säteellä merkitty alueet, joille työntekijät hajaatuvat karkulaista etsimään.

Lasta kiinnostavat vaaranpaikat, isot tiet, parkkipaikat, purot, lammet ja kalliot haravoidaan ripeästi.

– Näin iltapäivällä, kun meitä on kaksi, jää toinen tänne lapsiryhmän kanssa. Toinen lähtee etsimään kadonnutta lasta lähietsintäkartan mukaan. Ensimmäiseksi hän tutkii alueen, joka löytyy jokaisen lapsen omasta turvakortista.

Näin siksi, että useimmiten karkulainen suuntaa suoraan kotipihalle. Turvakortissa on lapsen kuva, yhteystiedot ja vanhempien piirtämä reitti kotiin. Karttaan voidaan merkitä myös paikkoja, joissa perhe viettää yhdessä vapaa-aikaa.

– Joskus lapset saattavat suunnitella keskenään, että he lähtevät yhdessä katsomaan vaikkapa leikkipuistoa tai metsäaluetta, jossa he käyvät perheensä kanssa. Oman kodin sijaan karkulainen voi lähteä mummolaan tai jonkun muun kivan sukulaisen tai ystävän luo, Riikka Kurki muistuttaa.

Jos lasta ei löydetä 5–10 minuutissa, ilmoitetaan katoamisesta poliisille ja lapsen vanhemmille.

Voimaantuminen vaihtuu hämmennykseen

Vaaratilanteita pyritään tietenkin välttämään viimeiseen asti. Tarvittaessa vilkasta lasta voidaan pitää erityisen tarkasti silmällä. Saarniraivion päiväkodin johtaja Mari Mikonaho-Ratia toivookin, että vanhemmat kertovat henkilökunnalle heti, jos lapsi alkaa kotona puhua karkaamisesta.

– Isommat lapset saattavat joskus suunnitella kotona, että he lähtevät kaverin kanssa seikkailemaan tai menevät päiväkodista salaa vaikkapa metsäretkipaikalle. Haluamme mielellämme tietää myös, jos lapsella on menossa uhmavaihe, jossa hän yrittää kauppareissullakin lähteä omille teilleen.

Lapsi kiipesi aidan yli ja karkasi kotipihalle, joka sijaitsee melkein päiväkotia vastapäätä. Lapsi sanoi, ettei jaksanut enää odottaa, että äiti tulee hakemaan.

Poiminta Espoon karkaamisraportista

– Lapsi voi ajatella, että on kiva lähteä ja on semmoinen voimaantunut olo, että osaa mennä ja pärjää itse. Mutta kyllä siinä vaiheessa, kun on aitojen ulkopuolella, tulee varmasti vähän hätääntynyt olo, Mikonaho-Ratia jatkaa.

Karkaamistilanteet käydään jälkikäteen tarkasti läpi päiväkodin työntekijöiden ja vanhempien kanssa.

– Keskustelun tarkoituksena on havaita asioita, jotka vaativat parantamista ja missä onnistuttiin. Jos lapsi on ollut kauemmin kateissa ja siihen on liittynyt myös poliisi, tilannetta voidaan käydä läpi yhdessä kriisiryhmän kanssa, Kurki summaa.

Lue seuraavaksi