Sympaattisesta talviuimarista ollaan huolissaan: "Koskikara on luonnon omituisuuksia"

Uhanalaisuusluokituksen mukaan koskikara on pudonnut vaarantuneiden lajien joukkoon. Nyt Birdlife haluaa selvittää, kuinka paljon lintuja Suomessa talvehtii.

linnut
Koskikara (Cinclus cinclus).
Koskikara Asikkalan Vääksynjoella.

Asikkalassa Vääksynjoella asustaa sydäntalvella muutama koskikara. Tummaa, valkorintaista lintua on vaikea havaita sen elinympäristöstä. Lumen ja jään täplittämät kivet, ja tummana virtaava vesi kätkevät liki mustan, valkorintaisen pikkulinnun hyvin.

Koskikarojen määrä on laskenut, ja nyt lintujärjestö Birdlife Suomi tahtoo selvittää, kuinka paljon lintuja Suomessa talvehtii. 1980-luvulla Suomessa talvehtivia koskikaroja oli jopa yli viisi tuhatta.

Uhanalaisuusluokituksen mukaan koskikara on pudonnut vaarantuneiden lajien joukkoon.

Tapani Saimovaara

– Uhanalaisuusluokituksen mukaan koskikara on pudonnut vaarantuneiden lajien joukkoon. Sen määrä on vähentynyt, ja nyt halutaan selvittää, kuinka paljon niitä on, sanoo Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Saimovaara.

Pakkasta pelkäämätön pikkulintu

Koskikara on suomalaisen luonnon outolintu, ihan kirjaimellisesti. Pohjoisessa pesivä lintu saapuu talvehtimaan eteläiseen Suomeen, sulana virtaavien jokien ja purojen ääreen.

Varpuslintuihin kuuluvalla koskikaralla ei ole jaloissaan räpylöitä, mutta se ei estä lintua sukeltamasta jopa metrin syvyyteen etsimään vedestä korentojen toukkia. Koskikaran vierailun sulassa virrassa kavaltaakin sen ruokailu. Puron rannalta löytyy korennontoukkien koteloita. Mutta eikö pikkuruista lintua palele hyisessä vedessä uiminen?

Kyllähän koskikara on luonnon omituisuuksia.

Tapani Saimovaara

– Vesi on ilmaa lämpimämpää, ja puron kupeessa ilmakin on lämpimämpää kuin ylempänä, mutta kyllähän koskikara on luonnon omituisuuksia, Saimovaara naurahtaa.

Luonnossaliikkujien havainnot tarpeen

Koskikarojen talvehtiva kanta on moninkertainen pesiviin pareihin verrattuna. Suomessa arvioidaan pesivän muutamia satoja pareja. Päijät-Hämeen seudulla pesiviä pareja on muutamia.

Talvella arka lintu voi elellä lähelläkin ihmisasutusta, siitä Vääksynjoki on hyvä esimerkki. Jokivarren asukkaat pääsevät ihailemaan koskikarojen pyrähtelyitä ja sukelluksia hyvinkin läheltä. Nyt havaintoja (siirryt toiseen palveluun) pyydetään ilmoittaman Birdlifelle (siirryt toiseen palveluun), jotta lintujen määrästä saataisiin selvyys.

Päijät-Hämeessäkin on liki sata paikkaa, joissa koskikaroja voi talvehtia.

Tapani Saimovaara

– Lintuharrastajia on melko vähän, joten emme pysty jokaista puroa tarkastamaan. Päijät-Hämeessäkin on liki sata paikkaa, joissa koskikaroja voi talvehtia, Saimovaara sanoo.