yle.fi-etusivu

Lasten levoton käytös herättää huolta päiväkodeissa – "Koulutuksen kautta saadut keinot eivät pian enää riitä"

Esimerkiksi Oulun kaupungissa jopa joka neljäs varhaiskasvatuksen työntekijä on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Lasten levottomuus johtuu ainakin aikuisen huomion puutteesta, lastenpsykiatrian professori arvioi.

Lastenhoito
Lapsen käsi nyrkissä.
Esimerkiksi Oulussa on huomattu, että aikuisten rauhoittelua vaativia, lasten hallitsemattomia tunteenpurkauksia esiintyy monessa päiväkodissa yhä useammin.Mikko Suhonen

Lapsi suuttuu. Suuttuu niin, että riehaantuu oikein kunnolla.

Kiukunpuuska ei mene millään ohi, eikä tilannetta saada puhumallakaan ratkottua. Tulee pelko, että pian jotakuta sattuu. Silloin lapsi otetaan hetkeksi kiinni ja rauhoitetaan. Siihen saatetaan tarvita kolmenkin aikuisen käsiparit.

Tällaiset tilanteet ovat päiväkodeissa yleistymään päin.

Esimerkiksi Oulussa on huomattu, että aikuisten rauhoittelua vaativia, lasten hallitsemattomia tunteenpurkauksia esiintyy monessa päiväkodissa yhä useammin. Niin myös painimisia, tavaroiden heittelyjä, huitomisia ja ylivilkasta käyttäytymistä.

Kaupungissa tehtiin vasta tuorein, vuosittainen kuntatyöntekijätutkimus. Sen mukaan noin joka neljäs varhaiskasvatuksen työntekijä on kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.

Mitä oikein on tapahtunut?

Pieni lapsi ei pärjää jättiryhmässä

Lastenpsykiatrian professorille Hanna Ebelingille ilmiö ei tule ihan puskista. Syitäkin hän osaa veikata.

Ebelingin mukaan lasten lisääntyvä levottomuus johtuu ainakin osittain siitä, että päiväkotiryhmät ovat yksinkertaisesti paisumassa ihan liian suuriksi. Pienet lapset eivät pärjää niissä, eivätkä saa riittävää huomiota, kun ryhmässä on vaikkapa 24 lasta ja kolme aikuista.

– Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea aikuisen läsnäoloa. Jos sitä ei ole riittävästi tarjolla, hän saattaa riehaantua, ryhtyä tönimään tai jopa puraista. Tällaiset reaktiot voivat olla ihan tavallisia, ikään kuuluvia ja luontaisiakin. Toki lapsi tarvitsee sitten aikuisen apua siinä, että oppii näistä tavoista pois, Hanna Ebeling avaa.

Nyt pitäisi pysähtyä oikeasti miettimään, olemmeko tehneet tässä viisaan linjauksen. Pystyttäisiinkö heitä kuitenkin auttamaan paremmin pienryhmissä, jolloin hoitajilla jäisi enemmän aikaa myös muille ryhmän lapsille?

Hanna Ebeling

Ebelingin mielestä tilannetta on entisestään hankaloittanut, että päiväkodeissa aiemmin toimineita pienryhmiä on poistettu. Ennen erityistä tukea tarvitsevia hoidettiin pääosin pienemmissä ryhmissä, mutta nykyään heitä yritetään auttaa samassa suurryhmässä muiden lasten keskellä.

– Nyt pitäisi pysähtyä oikeasti miettimään, olemmeko tehneet tässä viisaan linjauksen. Pystyttäisiinkö heitä kuitenkin auttamaan paremmin pienryhmissä, jolloin hoitajilla jäisi enemmän aikaa myös muille ryhmän lapsille?

Tilanne alkaa kiristyä

37 vuotta varhaiskasvatuksessa työskennellyt, oululaisen Mäntylä-Snellman -päiväkodin johtaja Eija Salmi jakaa professorin mietteet.

Hän työskentelee myös lastentarhanopettajien luottamusmiehenä ja kertoo puhuvansa lukuisten kollegojensakin suilla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten terapeutitkin ovat Salmen mukaan ilmaisseet syvän huolensa esimerkiksi juuri siitä, ettei pienryhmiä enää juuri ole.

Kyllä me arjen kasassa pidämme, mutta voisi tämä helpompaakin olla.

Eija Salmi

Päiväkotien työntekijät ovat pitäneet melua suurikokoisista ryhmistä ja pienryhmien poistamisista jo pidempään, mutta nyt tilanne on alkanut Salmen mukaan käydä yhä tukalammaksi – sekä lapsille että aikuisille.

– Hyvät, koulutuksemme kautta saadut pedagogiset keinot eivät pian enää riitä, kun erilaiset häiriötilanteet vain lisääntyvät. En halua pelästyttää vanhempia; lapsen voi edelleen tuoda luottavaisena päiväkotiin. Kyllä me arjen kasassa pidämme, mutta voisi tämä helpompaakin olla, Eija Salmi sanoo.

Psykologin avulle voisi olla tarvetta

Päiväkodeissa kohdataan yhä enemmän myös lapsia, jotka oirehtivat perheiden entistä vaikeampien elämäntilanteiden vuoksi.

Päiväkotijohtaja Eija Salmi toivoisikin, että päivähoitoon saataisiin Oulussa jo ihan omat psykologipalvelut. Tällä hetkellä sellaisia ei ole, vaan palvelu on monen mutkan takana.

Salmi sanoo, että käytännössä psykologin apua saadaan varhaiskasvatuksen puolelle vain isommille lapsille esiopetukseen ja sinnekin hankalasti.

Hänen mukaansa tällaisen avun tarvetta alkaa olla jo paljon pienemmilläkin lapsilla.

– Jos meillä olisi omat psykologit auttamassa, pystyisimme puuttumaan näiden pienten ihmisten pulmiin paljon tehokkaammin.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Paperittomat

Naiset, jotka eivät uskalla sanoa #metoo – Paperiton joutuu helposti seksuaalisen häirinnän kohteeksi

Luhanskin alue

Mitä Luhanskissa tapahtuu? Novaja Gazeta: Separatistialueen johtaja poistui Venäjälle

Hiilidioksidipäästöt

Päästötutkimuksen tiedoista ja motiiveista nousi väittely – Tutkija: Minulla on etiikka ja ammattitaito

Yleisurheilu

Ruotsalaisen yleisurheilijan kova väite: Joukkuekaveri raiskasi Helsingissä