Teatterinjohtaja Vivica Bandlerin syntymästä 100 vuotta – ihastui Tove Janssoniin ja veti muumit näyttämölle

Teatterinjohtaja ja ohjaaja Vivica Bandler (1917–2004) sai Tove Janssonin kirjoittamaan muumipeikoista näytelmän.

Tove Jansson
Vivica Bandler
Vivica Bandler vuonna 1993Yle

Vivica Bandler seurusteli pian sotien jälkeen hetken Tove Janssonin (1914–2001) kanssa. Suhdetta on kuvattu intohimoiseksi. Bandler oli naimissa, eli hän eli kaksoiselämää.

Bandler jätti jälkeensä mittavan arkiston, johon hän talletti lähes kaikki paperinsa. Tanssin tiedotuskeskuksessa nykyään työskentelevä Katarina Lindholm kävi materiaalia aikoinaan läpi pro gradu -tutkielmaansa varten. Sittemmin hän palasi siihen uudestaan suunnitellessaan Bandlerista näyttelyä Teatterimuseoon yhdessä lavastaja Ralf Forsströmin kanssa.

– Käsitykseni mukaan Bandler ei pitänyt seksuaalisuudestaan meteliä, mutta olen ymmärtänyt, ettei hän myöskään kiistänyt suuntautumistaan.

– Hän sanoi aina, että hän pitää ensisijaisesti ihmisistä, Lindholm toteaa.

Teatterinjohtajana ja ohjaajana pitkän uran tehnyt Bandler johti pientä suomenruotsalaista Lilla Teaternia yli kymmenen vuotta Helsingissä. Hän osti sen itselleen vuonna 1955 ja nosti sen tähdeksi tosielämän avioparin Lasse Pöystin ja Birgitta Ulfssonin. ”Lillania” pidettiin tuolloin avantgardistisena teatterina. Bandler ei Lindholmin mukaan ollut kuitenkaan ohjaajana yhtä vallankumouksellinen kuin teatterinjohtajana.

– Ohjaajan ja teatterinjohtajan kombinaationa hän onnistui valtavan hyvin, Lindholm toteaa.

Bandler kutsuttiin myöhemmin Tukholman kaupunginteatterin pomoksi. Pesti kesti kymmenen vuotta. Suomalaisjohtaja oli äärimmäisen käytännönläheinen teatterin tekijä, joka tuli tunnetuksi letkautuksistaan, kuten ”ei utopioita ilman laskuoppia” tai ”pitää säästää tulitikuissa, mutta ottaa samppanjaa”. Bandler halusi tehdä käyttöteatteria, hänen johdossaan teatterit menestyivät myös taloudellisesti.

Vivica Bandler
Vivica Bandler vuonna 1999Ari-Pekka Keränen / Yle

– Vaikka hän oli teatterinjohtajana autoritaarinen, hän oli erittäin hyvä ihmistuntija. Hän oli aina rohkea ja uskalsi panostaa siihen, mihin hän uskoi, Lindholm toteaa.

Bandlerilla oli osuutensa muumien tunnetuksi tekemiseen. Hänen ansiostaan ne päätyivät Svenska Teaternin lavalle 1940-luvun lopussa. Bandler sai Tove Janssonin kirjoittamaan niistä näytelmän Muumipeikko ja pyrstötähti.

Suomenruotsalaiseen sivistyneistöön syntynyt Bandler kapinoi valinnoillaan niitä arvoja vastaan, joihin perhe yritti häntä ohjata. Ennen kuin Bandler heittäytyi taiteilijaksi, hän opiskeli agronomiksi ja hoiti sukutilaa, Saaren kartanoa. Alun perin hän halusi elokuvaohjaajaksi, mutta luopui myöhemmin unelmastaan. Tuleva teatterin tekijä ehti kuitenkin opiskella alaa kahden eri elokuvaohjaajan assistenttina Pariisissa. Siihen Bandlerilla oli taloudellinen mahdollisuus, sillä hänen isänsä oli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckell, kovan linjan RKP:läinen.

Elävä arkisto esittää tänään tiistaina Yle Teemalla kaksi henkilökuvaa Bandlerin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Ensimmäinen niistä alkaa klo klo 21.55.

Katarina Lindholmin ja Ralf Forsströmin näyttely Viva Vivica! on esillä Taideyliopiston teatterikorkeakoulussa Helsingissä.

Vivica Bandler
Vivica BandlerSeppo Sarkkinen / Yle