1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työvaatteet

Naismaalarin työasu liian iso, mieshoitajan sopiva – Tasa-arvo ei näy työvaatteissa

Työ- ja suojavaatetus tulisi olla aina työtehtävän mukainen. Miesvaltaisilla aloilla kuitenkin kaikille naisille ei hankita sopivia varusteita.

Maalarit ovat yksi ammattiryhmä, jossa naisilla on vaikeuksia saada oikeanlaisia työvaatteita. Kuva: Yle

Liian pitkät hihat takissa ja liian isot kengät jaloissa. Työvaatteiden ja suojavaatetuksen tulisi olla työntekijällä kunnossa, mutta aina näin ei ole. Rakennusliiton teettämästä (siirryt toiseen palveluun) tasa-arvotutkimuksesta käy ilmi, että peräti 45 prosenttia liiton naisjäsenistä ei saa sopivia suojavarusteita ja työvaatteita.

– Suurimmat rakennusyritykset ja osa suurimmista maalausliikkeistä hoitaa hommansa. Sitten tämä loppuporukka on ihan oma lukunsa. Eivät vain vaivaudu hankkimaan sopivia vaatteita naisille, vaikka heille on markkinoilla omia mallistoja, toteaa Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimiston aluetoimitsija Johanna Elonen.

Elosen mukaan kyseessä on asennekysymys.

– Asia on verrannollinen suoraan siihen, että jos tätä ei ole hoidettu, ei ole muitakaan yrityksen asioita hoidettu, hän sanoo.

Rakennusliitto edustaa useita sellaisten alojen työntekijöitä, jotka ovat miesvaltaisia. Liiton jäsenistä miehiä on yli 78 000 ja naisia noin 6 000.

Julkisella puolella huomioidaan ruumiinrakenne

Puolestaan Tehyn, Suomen suurimman sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön, jäsenet työskentelevät sellaisilla aloilla, joissa naisia on enemmän. Jäseniä on kaikkiaan noin 160 000 ja heistä 92,2 prosenttia on naisia. Järjestöön ei juuri ole otettu yhteyttä, että suojavaatetuksen löytymisessä olisi miehillä ongelmia.

– Varsinkin isommissa julkisissa organisaatioissa sukupuolten välinen ero ruumiinrakenteessa on huomioitu. Joitain yksittäisiä pukeutumiseen tai työvaatteisiin liittyviä asioita on ilmennyt, esimerkiksi yksityissektorin puolella on joskus keskusteltu turvakengistä ja niiden käytöstä tietyissä tehtävissä, Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka kertoo.

Työehtosopimuksen näkökulmasta työnantajilla on velvollisuus järjestää sopiva suojavaatetus.

Mirjami Suikki

Soittokierros kainuulaisiin rakennusliikkeisiin paljastaa, ettei maakunnassa ole montakaan rakennusliikkeissä työskentelevää naista. Niissä firmoissa, joissa on tai on ollut nainen rakennuksilla töissä, ei ole ilmennyt pahemmin ongelmia työvaatteiden tai suojavaatetuksen suhteen.

– Meillä oli noin vuosi sitten pienikokoinen nainen töissä, hänelle oli hankala löytää sopivan kokoisia vaatteita. Nykyisin vaatemalleja naisille on varmaankin jo enemmän, RKL Kainuun JK-Palvelut Oy:n yrittäjä Juhani Klemetti sanoo.

Noin 100 työntekijää työllistävällä RPK Rakennus Kemppainen Oy:llä on muutama nainen töissä tällä hetkellä, mutta ongelmia ei ole ilmennyt vaatetuksen suhteen.

Sairaanhoitajan työasu. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Suojavaatetus on henkilönsuojain. Sen valinta ja käyttö perustuu valtioneuvoston päätökseen VNp 1407/1993 henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä sekä työturvallisuuslakiin 738/2002.

– Työnantajan on valittava työntekijälle työn vaarojen mukaan turvalliset henkilönsuojaimet. Tämän tulee perustua aina työpaikan riskinarviointiin, mutta myös alakohtaiset erityismääräykset tulee ottaa huomioon. Puolestaan työvaatteiden käyttöä säätelevät yleensä alakohtaiset määräykset kuten esimerkiksi hygieniavaatimukset elintarviketeollisuudessa, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Tammela toteaa.

Turvallisuusriskejä, joista viis veisataan

Suojavaatetus ja työvaatteet ovat kaksi eri asiaa. Suojavaatetus on suunniteltu suojaamaan käyttäjää terveyttä tai turvallisuutta uhkaavalta vaaralta. Suojavaate eroaa siis tavallisesta työvaatteesta erityisen suojausominaisuutensa vuoksi. 

Suojavaate suojaa esimerkiksi lämpösäteilyiltä, hitsauskipinöiltä ja hapoilta.

Työvaatteiden ja suojavaatetuksen tulisi olla sopivat työntekijälle. Esimerkiksi liian isot tai pienet vaatteet muodostavat riskitekijän.

– Jos 38 numeron jalkoihin joutuu laittamaan 42-numeroiset miesten kengät ja niillä lompsotella kahdeksan tuntia työmaalla, niin onhan se riskitekijä. Tai jos joutuu käärimään vaikkapa takin hihoja ja niistä jää sitten kiinni johonkin. Turvallisuusriskejä, joista nämä hanttapuliyrittäjät vähät välittävät, Johanna Elonen Rakennusliitosta huomauttaa.

Rakennustyömailla suojavaatetuksen tulee olla näkyvä. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Työterveyslaitoksen Erja Tammela toteaa, että jos sopivaa suojavaatetusta ei käytetä, riskin suuruus riippuu työn luonteesta, vaarasta ja altistumisesta.

– Palomies ei koskaan tekisi savusukellusta ilman sammutuspukua, kun taas satunnainen liikkuminen rakennustyömaalla ilman varoitusvaatetta ei aiheuta välitöntä vaaraa. Aina vaara ei ole helposti havaittavissa, ja haitat saattavat ilmaantua vasta paljon myöhemmin.

Muilla miesvaltaisilla aloilla tilanne on eri

Rakennusliiton lisäksi Metalliliitossa on jäseninä paljon miehiä. Siellä ei ole kuitenkaan törmätty naisjäsenten kohdalla ongelmaan epäsopivista työvaatteista.

– Aika vähän tulee palautetta, että olisi esimerkiksi liian isoja vaatteita. Enemmän meille tulee kysymyksiä siitä, kuka kustantaa työvaatteiden pesemisen, Metalliliiton sopimusasiantuntija Mirjami Suikki kertoo.

– Työehtosopimuksen näkökulmasta työnantajilla on velvollisuus järjestää sopiva suojavaatetus. Ongelmakohdat ovat korjaantuneet aika hyvin. Meillä on työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet, jotka pitävät huolen siitä, että asiat hoituvat asianmukaisella tavalla työpaikoilla.

Hitsaajan on käytettävä suojavaatetusta työskennellessään. Kuva: Sini Salmirinne / Yle

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan MTK Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Markku Karjalainen ei ole kuullut, että työvaatteiden kanssa olisi ongelmia karjanhoidossa.

– Mutta sellaisesta olen kuullut, että metsänhoidossa raivaussahan valjaat ovat liian isot naisille.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille.

Tasa-arvolaissa määritelty

Työvaatteiden tai suojavarusteiden puutteita ei välttämättä mielletä tasa-arvo kysymykseksi, vaikka ne ovat sitä.

– Asia voi haitata työn tekemistä, mutta myös vaikuttaa rekrytoidessa. Ei palkatakaan toisen sukupuolen edustajia kun tiedetään ettei työpaikalla ole heitä varten sitä tai tätä, Lundell-Kiuru mainitsee.

Suojavaatetus on kokonaisuus. Esimerkiksi savusukeltajalla tulee siihen kuulua asianmukainen kypärä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tasa-arvovaltuutetun toimistoon tuli enemmän yhteydenottoja aiheesta tasa-arvolain voimaantulon alkuaikoina. Nykyisin palautetta ei ole tullut juurikaan.

– Ehkä silloin aikoinaan tasa-arvo oli vähäisempää yleensäkin. Tuli ilmoituksia, ettei naisille ole pesu- ja pukutiloja, tai että koneet on mitoitettu siten, ettei niiden käyttö sovellu naisille. Siitä on kehitytty paljon, koska on työnantajien etu, että mahdollisimman monipuolista työvoimaa on saatavilla, ylitarkastaja Minna Lundell-Kiuru kertoo.

– Tasa-arvolaissa todetaan, että työnantajan velvollisuus on kehittää tasa-arvoa ja työoloja sekä naisille että miehille sopiviksi. Syrjintä on kielletty.

Tasa-arvon eteen tehdään töitä Rakennusliitossa

Rakennusliiton naisjäsenilleen teettämä kyselytutkimus oli ensimmäinen laatuaan. Jo ennen kyselyn tuloksia liitossa on tehty töitä tasa-arvon saamiseksi työpaikoille.

– Kovan työn takana se kuitenkin on. Kun näemme työmaalla naisia, joilla on vääränkokoiset varusteet, tai kun tulee ilmoituksia aiheesta, puutumme asiaan määrätietoisesti. Otamme työnantajaan yhteyttä, että hän joutuu hankkimaan sopivat vaatteet. Mutta kaikki tapaukset eivät tule tietoomme, Johanna Elonen mainitsee.

– Naiset ovat muutenkin heikommassa asemassa aloillamme. Hanttapuliyrittäjät käyttävät tätä häikäilemättömästi hyväkseen.

Työnantajan on valittava työntekijälle työn vaarojen mukaan turvalliset henkilönsuojaimet.

Erja Tammela

Työvaatteita ja suojavaatetuksia löytyy eri valmistajilta niin naisille kuin miehille. Länsinaapurissa Ruotsissa asian suhteen ollaan pidemmällä kuin Suomessa.

– Siellä on myös raskaana oleville naistyöntekijöille oma mallistonsa. Saatavuutta siis on, hankkiminen on asennekysymys, Elonen sanoo.

Kyselyssä nousi esille myös kaksi muuta asiaa: sosiaalitiloissa on puutteita, ja melkein 39 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista on kokenut työpaikalla epäasiallista kohtelua.

– Tuo prosenttiluku on hämmästyttänyt meitä, todella valitettava asia. Olemme nyt aloittamassa monivuotista kampanjaa, jonka kautta pyrimme saamaan keskustelua aiheesta ja juurruttamaan uutta toimintatapaa työmaille ja ihmisiin, Elonen kertoo.