Alajärveläiset ovat tyytyväisiä uimahalliin ja uusiin työpaikkoihin – mutta väen väheneminen huolettaa

Uutuuttaan hohtava uimahalli saa alajärveläisten varauksettoman kiitoksen. Aiemmin uimahalliin piti matkata naapurikuntiin, mutta nyt oma uimahalli on palvellut muutaman vuoden ajan. Alajärveläiset tuntuvat olevan muutenkin tyytyväisiä kunnan palveluihin.

Kuntavaalit 2017
Alajärven uimahalli valmistui 2013.
Alajärven uimahalli valmistui vuonna 2013. Elina Niemistö / Yle

Ennakkoon voisi ajatella, että Etelä-Pohjanmaan reunamilla sijaitseva Alajärvi olisi kituva kaupunki. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on tunnin ajomatka ja kasvava keskuskaupunki on vetänyt väkeä ja palveluita maakunnasta. Alajärvi ei kuitenkaan näytä kärsivän. Päinvastoin.

Se on saanut talouden kääntymään nousuun ja viime aikojen hyvät uutiset ovat kaikkien huulilla.

– Kaupunki on satsannut palveluihin ja uusia työpaikkojakin on tullut, toteaa eläkeläinen Teuvo Kangas.

– Annan arvosanan yhdeksän. Palvelut pelaavat hyvin ja liikuntatoimeen on satsattu paljon, sanoo puolestaan uimahallilta tavattu Jussi Takala.

Alajärveläinen Jussi Takala uimahallilla.
Jussi Takala käyttää etenkin liikuntapalveluja ja on tyytyväinen Alajärven uuteen uimahalliin. Elina Niemistö / Yle

– Plussaa on avoin päiväkoti, jonne saa tarvittaessa viedä, miettii kolmen pienen lapsen äiti Heli Haapa-Aho.

– Alajärvi on investoinut liikuntapaikkoihin Etelä-Pohjanmaalla suhteessa kaikkein eniten, kehuu taas pitkäaikainen kunnallispoliitikko Olli Ketola (vas.), joka ei istu nykyisessä valtuustossa.

Alajärveläiset ovat erityisen tyytyväisiä muutama vuosi sitten valmistuneeseen uimahalliin. Lisäksi rakentamislistalla on peräti kaksi urheiluhallia, uusi päiväkoti ja kehitysvammaisten yksikkö. Koulukeskus on kunnostettu ja nyt on vuorossa terveyskeskus. Kaupunki on uskaltanut viime vuosina investoida.

Alajärveläinen Heli Haapa-aho kaupassa lastensa kanssa.
Heli Haapa-Ahon mielestä Alajärven palvelut toimivat ja se mitä ei ole, sen voi hakea Seinäjoelta. Elina Niemistö / Yle

Teollisuus vetää

Mutta eivät pelissä ole vain veronmaksajien rahat, vaan myös teollisuusinvestoinnit etenkin puunjalostuksessa ovat kääntäneet ajatukset kohti valoisaa tulevaisuutta. Alajärven Hoiskoon nousee uusi CLT-levytehdas ja Keitele Group on ilmoittanut isosta investoinnista Alajärvelle entiseen Myllyahon sahaan. Myös Nordautomation ja Mäkelä Alu ovat kaupungin johdon mukaan investoimassa tai laajentamassa.

Kun kaupunginjohtaja Vesa Koivunen aloitti tehtävässään vuonna 2012, tilanne oli täysin erilainen. Puuteollisuudessa tuli konkursseja ja toimijoita lähti pois. Viiden vuoden aikana on tapahtunut täyskäännös.

– Kaupungin talous oli 4,3 miljoonaa alijäämäinen. Sitten käynnistettiin talouden tasapainottamisohjelma ja ryhdyttiin miettimään yrityspalvelujen kautta uutta toimintaa. Viime vuoden ennakkoluvut näyttävät, että teemme plusmerkkisen tuloksen ja saamme katettua aiempien vuosien alijäämät, sanoo kaupunginjohtaja Koivunen.

– Ennen kuin mitään teollisuutta saadaan, kunnan viranhaltija- ja luottamusjohdon pitää olla aktiivinen ja osata neuvotella ja etsiä mahdollisuuksia. Sitä kautta voidaan saada yritykset satsaamaan kuntaan, painottaa valtuutettu Raimo Vistbacka (ps.).

Ja tässä on ilmeisesti Alajärvellä onnistuttu. Teollisuuden hyvinvoinnilla on Alajärvelle oleellinen merkitys. Teollisuus on suurimpia työllistäjiä ja tuo tietysti myös verotuloja.

Mutta väki vähenee

Melkein tuntuu, että Alajärveltä pitää etsimällä etsiä heikkoja kohtia. Kaupunginjohtaja vitsaileekin, että ainoa on nyt tämä sää. Katukallupissakin puutteita on vaikea nyhtää.

– En tiedä, puuttuuko mitään. Jos jotain isompaa tarvii, niin haetaan Seinäjoelta, sanoo Heli Haapa-Aho, joka ei pidä tunnin ajomatkaa maakuntakeskukseen pitkänä. Hän käy Seinäjoella töissä, mutta haluaa silti asua Alajärvellä.

– Kohtuuhyvin täällä menee, kun vaan työpaikkoja on ja väki pysyy täälllä, toteaa puolestaan Jussi Takala.

Teuvo Kangas Alajärven keilahallilla.
Teuvo Kangas uskoo, että vapaa-ajan palvelujen pitää toimia, jotta kaupunki on houkutteleva. Elina Niemistö / Yle

– Jos kunta meinaa pysyä kehityksessä, niin on ensisijaista, että nuoria perheitä voi muuttaa tänne, lisää Teuvo Kangas.

Ja jälkimmäiset osuvatkin asian ytimeen. Tilastoista löytyy se sama ongelmakohta kuin melkein kaikissa muissakin Etelä-Pohjanmaan kunnissa maakuntakeskus Seinäjokea lukuunottamatta. Väki vähenee.

Koulutus ensisijaista

Alajärvellä asui 1990-luvulla liki 12 000 ihmistä. Vuonna 2010 väkimäärä oli noin 10 500. Nyt vuoden 2016 lopussa väkiluku painui jo 9 900:aan. Kyse on siitä, että syntyvyys on pienempää kuin kuolleisuus. Ja siitä, että nuoret lähtevät muualle opiskelemaan.

Alajärvellä on lukio ja Järviseudun ammatti-instituutti Jami, sekä pidemmälle kouluttautuville mahdollisuus opiskella Seinäjoen ammattikorkeakoulun maakuntakorkeakoulussa. Ihan kaikkiin koulutustarpeisiin ne eivät riitä. Elo-syyskuussa väestötilastoihin tulee väistämättä miinuspiikki.

– Nuoria pitää kannustaa jäämään tai palaamaan omalle paikkakunnalle, mutta se on tietysti jokaisen oma asia. Kyllä monet pienet kunnat ovat valtavien haasteiden edessä, miettii Olli Ketola.

Olli Ketola on vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Alajärvellä.
Olli Ketola on vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas Alajärvellä. Elina Niemistö / Yle

– Näen äärimmäisen tärkeänä koko maakunnan kannalta, että Seinäjoella on ammattikorkeakoulu, huomauttaa puolestaan kaupunginjohtaja Koivunen.

Koulutus on se, mikä voi pitää nuoret kaupungissa, mutta lisäksi se myös työllistää alajärveläisiä. Siksi alajärveläisten on syytä pyrkiä pitämään kiinni myös Järviseudun ammatti-instituutista, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön silmissä uhanalainen.

– Omakotitaloja rakennettiin viime vuonna huomattavasti enemmän kuin 2015. Sekin kertoo, että ihmisillä on luottamus Alajärven tulevaisuuteen, muistuttaa kuitenkin Raimo Vistbacka.

Uusi vaihe

Vuosi 2017 toi Alajärvelle ja sen naapureille uuden alun, kun Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue purettiin. Se tarkoitti monen mielestä hyvää Alajärvelle, sillä nyt asiat ovat sen omissa käsissä. Yhteistyötä tehdään toki edelleen naapurien kanssa. Nyt Alajärvi myy esimerkiksi sivistyspalvelut Vimpeliin ja tuottaa maaseutupalvelut myös Soiniin.

Lisäksi Alajärvellä ja Vimpelillä on yhteinen Järvi-Pohjanmaan perusturva. Se toiminee sote-uudistukseen saakka. Soini siirtyi vuoden alussa muiden Kuusiokuntien mukana puoliyksityiseen Kuusiolinnaan.

Alajärven kannalta tilanne on hyvä, mutta ei Vimpelissäkään valiteta. Alajärven uimahallissa vastaan tullut vimpeliläinen valtuutettu Marjo Kivipelto kiittelee yhteistyötä.

– Olen tyytyväinen Järvi-Pohjanmaan perusturvaan. Mutta vimpeliläisenä valtuutettuna kuntaliitosta en kuitenkaan toivo, naurahtaa Kivipelto.

Kuntavaalikeskustelu 9. helmikuuta

Yle Pohjanmaan, Ilkan ja Pohjalaisen kuntavaalikiertueen vaalipaneeli järjestetään Alajärven nuorisoseurantalolla torstai-illalla 9.2. klo 18. Keskustelua voi tulla seuraamaan nuorisoseurantalolle tai katsoa Yle Areenasta.

Lehtimäelle ja Kurejoelle kääntyvä tie Alajärvellä.
Lehtimäki liittyi Alajärven kaupunkiin vuonna 2009. Elina Niemistö / Yle