Tinttikanta nousussa viime talven notkahduksesta

Yleisimpien tiaisten määrä on ruokintapaikoilla selvästi suurempi kuin viime talvena. Havaintojen mukaan myös muilla talvilinnuilla on nyt hyvä vuosi.

Pikkulinnut
Talitiainen aterioimassa lintulaudalla
Vesa Vaarama / Yle

Talitiainen on yleisin ja myös yksilömääriltään runsain ruokavieras Lapin lintulaudoilla tänä talvena. Kanta on selvästi noussut viime talvesta sekä Lapissa että koko maassa.

Myös sinitiaisten, hömötiaisten ja punatulkkujen kannat ovat elpyneet hyvin viime talven kadon jälkeen.

Kaiken kaikkiaan nyt eletään hyvää lintutalvea.

– Vuosi on ollut hyvä ainakin jos viime vuoteen vertaa, kun viime vuosi oli semmoinen ihan aallonpohja. Lintujen määrissä on selvää nousua ja aika reipastakin nousua joillakin lajeilla, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi sanoo.

Viime kesä oli pikkulinnuille kohtuullisen hyvä pesintävuosi, syksy oli hyvä ja talvikin on ollut kokonaisuutena melko leuto. Tämä näkyy lintulaskennoissa ja myös tammikuun lopun pihabongaustapahtuman tilastoissa hyvinä havainto- ja yksilömäärinä.

Kiertolaiselämää laudalta toiselle

Jos kaupungissa seuraa lintulaudan ruokailijamäärää, voi saada myös toisenlaista tulosta. Välillä ruokapaikoilla siemenet sinkoilevat ja talimakkarat heiluvat kun linnut kilpailevat parhaasta ruuasta. Välillä taas voi olla hiljaista pitkänkin aikaa.

Mutta kyse ei ole siitä etteikö lintuja olisi. Niitä on, jossakin.

Sinitiainen odottaa vuoroaan ruokapaikalla
Sinitiainen odottaa että pikkuvarpuset saavat vatsansa täyteen.Vesa Vaarama / Yle

– Jos lähellä on paljon ruokintapaikkoja niin siinä on koko ajan kiertoa. Linnut kiertää niillä ruokintapaikoilla, käyvät välillä syömässä ja menevät sitten naapuriin ja taas seuraavaan naapuriin. Mutta kyllä ne sieltä aina sitten joskus tulee takaisin, Ismo Kreivi sanoo.

Jos ruokintapaikka on kokonaan autio pitkän aikaa, voi ilmiön takana olla mörkö. Jossakin oksalla voi kytätä helppoa lintupaistia haukka tai vielä näkymättömämpi saalistaja.

– Siinä voi olla vaikka varpuspöllö, se voi viipyä samalla paikalla hyvinkin kauan. Sillä on semmoinen tyyli, että se kerää johonkin pönttöön tai luonnonkoloon ruokaa eli käy hakemassa ruokintapaikalta tiaisia ja myyriä ja vie ne jemmaan ja syö ne sitten kun ei ole niin paljon syötävää muuten, kertoo Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi.

– Kyllä ne linnut oppii, että tässä se pöllö päivystää ja ne siirtyy sitten ehkä vähän kauemmas.

Sinitiainen syömässä talimakkaraa
Rasvan ja siementen sekoitus maistuu hyvin myös sinitiaiselle.Vesa Vaarama / Yle

Ruokavalikoimakin merkitsee

Mitä monipuolisempaa syötävää linnuille on tarjolla sitä enemmän eri lajeja ruokintapaikalle on mahdollista saada.

Talimakkara kelpaa hyvin lähestulkoon kaikille, samoin auringonkukan siemenet ja muut siemenet.

Maapähkinät murskattuna, talipallot, rasvan ja siementen sekoitukset eri muodoissa, kaupoissa on nykyisin laajat valikoimat kaikenlaista jota voi kokeilla.