Suositus: Polvikuluman tähystysleikkaukset lopetetaan julkisessa terveydenhoidossa

Tutkimusten mukaan kuntoutus tuo samat tulokset kuin leikkaus. Polven tähystysleikkauksia on tehty kymmeniätuhansia.

Polvileikkaus
Mies odottaa pääsyä lääkärin vastaanotolle.
Mikko Stig / Lehtikuva

Hoitomenetelmiä arvioiva sosiaali- ja terveysministeriön alainen palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) antoi tuoreen suosituksensa tänään. Sen mukaan polvikuluman hoitoa tähystysleikkauksella suositellaan välttämään julkisessa terveydenhuollossa.

– Nyt on hyvä saada yhteiset käytännöt siihen, että pelkän polvikuluman vuoksi ei tähystetä polvea. Meillä on vahvaa suomalaista näyttöä siitä, että polvikulumassa tähystystoimenpiteen vaikuttavuus on suurin piirtein sama kuin kuntouttavan hoidon, sanoo PALKOn pääsihteeri Taina Mäntyranta.

Yhteisten hoitokäytäntöjen luominen on erityisen tärkeää, kun sote-uudistuksen myötä palveluiden järjestäminen siirtyy 18 maakunnalle. Hoitokäytännöt eivät saisi vaihdella järjestäjän mukaan. Tähystysleikkaukset ovat jo alkaneet vähentyä ennen suositustakin.

– Tähystyksiä on tehty kymmeniätuhansia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Leikkaukset ovat alkaneet vähentyä joissakin sairaaloissa aika voimakkaastikin, Mäntyranta kertoo.

"Kaikille kaikkea" -hoitoon ei ole varaa

Suositus polvileikkauksista on askel kohti avointa priorisointia julkisessa terveydenhuollossa. Paine hoitojen avoimeen priorisointiin kasvaa jatkuvasti. Uusia, kalliita hoitoja tulee markkinoille ja väestö vanhenee sekä raihnaistuu. "Kaikille kaikkea" -tyyliseen hoitoon ei ole varaa.

Lääkärit joutuvat jo nyt tekemään valintoja päivittäisessä hoitotyössään. Hoitojen piilopriorisointi lisää potilaiden välistä epätasa-arvoa ja jättää lääkärit yksin päätösten kanssa.

– Ei voi olla niin, että yksittäinen lääkäri päättää yhdessä paikassa ottaa käyttöön jonkin menetelmän ja toisessa paikassa päätetään, että ei oteta. Meillä pitäisi olla selkeästi määritelty, että suomalaiseen palveluvalikoimaan joko kuuluu tai ei kuulu tietyt hoidot, sanoo TYKSin johtajaylilääkäri Samuli Saarni.

Perustuslaki takaa hoidon, valinta kohdistuu menetelmiin

Priorisointi ei tarkoita sitä, että joku jätettäisiin tyystin hoidotta. Tämän takaa jo perustuslaki.

– Meillä on aika selkeä lainsäädäntö: jokaisella on oikeus terveydentilansa edellyttämään hoitoon. Ketään ei jätetä hoitamatta. Priorisointi on pohdintaa siitä, mitä menetelmiä käytetään ja mistä on näyttöä riittävästä vaikuttavuudesta suhteessa kustannuksiin, selventää PALKOn pääsihteeri Taina Mäntyranta.

Sama perustuslaki myös vaikeuttaa avointa priorisointia.

– Suomen perustuslaki aika pitkälti estää rahan huomioimisen terveydenhuollon päätöksenteossa. Se on se ydinongelma. Niin kauan, kun leikitään, ettei rahaa voi huomioida millään lailla päätöksenteossa, niin silloin on vaikea priorisoinnissakin päästä eteenpäin, TYKSin johtajaylilääkäri Samuli Saarni arvostelee.

Seuraavaksi PALKO valmistelee suosituksia kroonistuvan alaselkäkivun hoitoon ja psykoterapian käyttöön mielenterveys- ja päihdeongelmissa.

Testaa itse: Kenet sinä lääkärinä jättäisit hoitamatta?