1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Helsinki

Sairaalan leikkaussali on nyt täynnä koodaajia – Käyttäisitko sinä näitä sovelluksia?

Marian sairaalassa Helsingissä koodataan uusia vientituotteita. Pohjoismaiden suurimpaan startup-keskittymään olisi tulossa enemmän yrittäjiä kuin mahtuu.

Jens-Antti Andersen testaa työpaikkansa Singan karaokea entisessä Marian sairaalassa. Singa on kasvuyritys, jonka nettikaraokea laulaa kuukausittain jo 10 000 ihmistä Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Entinen Marian sairaala, helsinkiläisille tuttu päivystyssairaala, on taas täynnä elämää. Leikkaussalilamppujen ja erilaisten sairaalatoiminnasta kertovien kylttien keskellä luodaan nyt uutta liiketoimintaa, sillä sairaala on muuttunut Pohjoismaiden suurimmaksi startup-keskittymäksi yritysten määrässä mitattuna.

Leikkaussalin isojen ikkunoiden takana koodataan Singa-nettikaraokesovellusta. Kuukausittain jo 10 000 ihmistä Suomessa, Ruotsissa ja Britanniassa laulaa karaokea omasta kännykästään, tietokoneeltaan tai äly-televisiostaan.

Osa myös jakaa vetonsa sosiaalisessa mediassa tai Singan nettisivulla (siirryt toiseen palveluun), koska esiintyminen muille on osa karaoken viehätystä. Samaa ohjelmistoa myydään myös ravintoloihin.

– Laajennamme seuraavaksi Yhdysvaltoihin. Pohjois-Amerikka laajemmin tulee olemaan meidän kahden vuoden koko toimintasuunnitelmamme, Singan toimitusjohtaja Atte Hujanen kertoo.

Pohjoismaiden suurin startup-keskittymä entisessä Marian sairaalassa saa pian lisätiloja remontin valmistuttua. Taloon jonottaa 150 kasvuyritystä. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Perustaja kasvoi karaoken tahdissa

Tavallisia hoilottajia yritetään koukuttaa Singaan 10 euron kuukausimaksulla ja sitoutumisella vain kuukausi kerrallaan. Tämä saattaa houkutella esimerkiksi kotibileitä suunnittelevia: kympillä karaoke kaikille yhdeksi illaksi.

Karaoke on maailmanlaajuisesti niin suosittua, että on oikeastaan ihme, ettei kukaan ole aikaisemmin keksinyt siihen vastaavaa digitaalista innovaatiota.

Hujasen lapsuudenperheen tausta selittää keksinnön.

– Olen kasvanut karaoken tahdissa. Vanhempieni perheyhtiö kehitti esimerkiksi karaoken MM-kisat, Hujanen hymyilee.

– Karaoke ei ole tällä hetkellä Top 5:n seksikkäimmän toimialan joukossa, mutta se on juuri meille oikea asia, koska kilpailua ei ole liikaa.

Satoja liikuntatunteja samasta paikasta

Samalla käytävällä, röntgenkuvien katseluun soveltuvan valotaulun alla, kehitetään nyt digitaalista liikuntapalveluiden markkinapaikkaa Polkua (siirryt toiseen palveluun), jonka tausta juontuu myös toimitusjohtajan Niko Karstikon kokemuksista.

– Yritys aloitettiin, kun kävin tanssitunneilla ja motocross-radoilla, kiipeilin seinillä ja kokeilin joogasuppausta, Karstikko kuvailee.

Polku on sovellus ja nettisivusto, jonka kautta voi varata ajan sadoille liikunta- ja urheilutunneille. Kasvuyritystä luotsaavat eteenpäin toimitusjohtaja Niko Karstikko (vas), Tomi Hänninen ja Jerome Laufer. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Hänen johtamansa Polun nettisivujen tai applikaation kautta voi valita kymmenistä liikuntatunneista jonkin vaikka täksi illaksi. Varattu tunti maksetaan joko maksukortilla tai Smartumin digitaalisen saldon avulla ja jumppapaikan ovella vain vilautetaan puhelinta.

Polku operoi jo Suomen lisäksi Lontoossa ja Yhdysvaltojen itärannikolla.

Miksi kampaaja pitäisi varata viikkoja etukäteen?

Myös viime hetken kampaamo-, hieroja- ja kauneudenhoitoaikoja voi varata nyt varata netissä kootusti. Timma-nimisen yrityksen nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun) pääsee vertailemaan, menisinkö huomenillalla työpaikan lähellä kampaajalle, joka maksaa 26 euroa, vai kodin lähellä 35 euroa maksavalle kampaajalle.

– Meidän mielestämme on vähän hassua, että nykypäivänä enää lennot, hotellit ja kampaamoaika on ainoat, mitkä varataan yli kahden viikon päähän. Tarjoamme mahdollisuuden, että parin tunnin tai parin päivän sisällä voi löytää vapaan kampaajan, Timman toimitusjohtaja Lari Mykrä kertoo.

Mykrän mukaan kampaamo-, kauneus- ja hierontapalveluitten yhteenlaskettu vuosittainen liikevaihto yksin Suomessa on noin miljardi euroa. Tähän mennessä 20 000 ihmistä on löytänyt Timman kautta itselleen kampaajan, hierojan tai esimerkiksi kosmetologin ajan. Yritys on jo laajentanut Ruotsiin.

Startup-yritys Timman kotisivulta voi varata viime hetken kampaamo-, hieroja- ja kauneusalan aikoja. Robin Ranta (vas) ja Marko Raatikka huolehtivat, että varausjärjestelmä toimii. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Mistä löytyisi naiskoodaajia?

Timmaan liittyvä yritys ottaa käyttöön yrityksen kehittämän ajanvaraussysteemin. Haastatteluhetkelläkin yksi yrityksen 12:sta nuoresta miehestä vastaili pienyrittäjien puheluihin.

– Onhan tämä huvittavaa, että jätkät koodaavat kampaamoaikoja, tarvitsisimme kyllä naisnäkökulmaa, Mykrä naurahtaa.

Hän kiittelee saaneensa nettisivujen kehittämiseen apua Timmaan sijoittaneen it-yrityksen Reaktorin naistyöntekijöiltä.

Enemmistö Marian sairaalan täyttävistä startup-yrittäjistä on tosiaan nuoria miehiä. Myös koko paikan ilme on jotenkin äijämäinen: siellä täällä lojuvat sairaalasängyt tai sotkuiset pöydät eivät läppäreihinsä tuijottavaa miesväkeä häiritse. Entisen sairaalan rouhea rentous on toisaalta myös valttikortti.

Naisia kaivattaisiin esimerkiksi koodareiksi ja tästä on puhunut paljon julkisuudessa muun muassa Linda Liukas, jonka yritys Hello Ruby (siirryt toiseen palveluun) toimii myös Marian sairaalassa.

Naiset ovat vähemmistönä entisen Marian sairaalan startup-keskittymässä. Anna Piela (vas) ja Riikka Jakovuori pitivät Apped-yrityksensä palaveria aulatiloissa, joista avautuu näkymä Mechelininkadulle ja Hietaniemen hautausmaalle. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Sijoittamista netissä, ei pankissa

Valeria Gasik on yksi harvoista naisista startup-yrittäjänä. Hän toivoo naisilta ennen kaikkea rohkeutta.

– Rohkeutta vaan. Tässä pääsee toteuttamaan omia ideoita alusta lähtien ja luomaan uutta, Valeria Gasik kannustaa.

Hän on ollut perustamassa yhdessä kolmen miehen kanssa uudentyylistä Selma-sijoituspalvelua, jossa sijoittaminen tapahtuu vain netissä. Selma on saanut jo toimiluvan Sveitsin viranomaisilta ja palvelu on tarkoitus avata ensimmäisenä Sveitsissä. Sveitsi on Selman toimitusjohtajan kotimaa, ja siellä myös koko toimilupaprosessi on Suomea helpompaa.

– Kyselyjen mukaan nuoret menevät mieluummin jopa hammaslääkäriin kuin istumaan pankin sijoitusneuvojan luo, toinen Selman perustajista Mikael Roos jatkaa.

– Haluamme tehdä sijoittamisesta myös täysin läpinäkyvää ja arkista. Alustavien suunnitelmiemme mukaan vain sijoitussummasta menisi 0,72 prosenttia vuodesta eikä tähän päälle tulisi mitään piilokuluja kaupankäynnistä tai tuotosta.

Selmalaisten mielestä myös sijoituksia pitää voida räätälöidä vastaamaan omaa maailmankuvaa. Selman nettisivuilla esitellään nyt (siirryt toiseen palveluun) sijoituskohteeksi esimerkiksi vähähiilistä teollisuutta tai vesiteknologiaan erikoistuneita yrityksiä.

Startup Maria Oy:n toimitusjohtaja Voitto Kangas esittelee entisen Marian sairaalan ensimmäisen kerroksen aulaa, johon avautuu pian kaikille avoin ravintola. Myös pienpanimosta on jo sovittu paperilla. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

150 yritystä jonottaa sairaalaan

Startup-keskus on nyt täynnä: sairaalassa pyörittää bisneksiään 67 yritystä. 150 yrittäjää jonottaa keväällä avattaviin lisätiloihin.

– Tänne käydään karsintapeliä. Haluamme valita kunnianhimoisimmat ja mielenkiintoista juttua tekevät yritykset, koska tämä on vähän niin kuin yrittäjien NHL-liiga – tiimillä pitää olla heti kansainvälinen tavoite, keskuksen toimitusjohtaja Voitto Kangas sanoo.

Houkuttelevuutta lisää se, että saman katon alla on myös 6 pääomasijoitusrahastoa eli käytännössä 350 miljoonaa euroa riskirahaa. Nyt talon 67 kasvuyritystä ovat keränneet 36 miljoonaa euroa pääomaa.

Kaikki propellihatut eivät kuitenkaan pääse Mariaan, vaan valittavilla yrityksillä täytyy olla jo asiakkaita ja sen verran joko tuloja tai pääomaa, että yritys pysyy hengissä ainakin vuoden.

Yhteisöllisyys on kaiken alku

Startup-yrittäjiä houkuttelee Marian sairaalaan myös edullinen vuokrataso ja yhteisöllisyys.

– Näissä piireissä puhutaan pay forward -kulttuurista eli maksetaan jotain eteenpäin, annetaan neuvoa tai autetaan toista ratkomaan ongelma ilman mitään sitoumusta. Olemme samalla yhteisö, toimitusjohtaja Kangas painottaa.

– Tämä on todella tärkeä osa Suomen startup-skeneä. Vanhasta sairaalasta saa startupeille ennen kaikkea sopivan hintaista toimitilaa. Sitten täällä on muitakin toimitusjohtajia, tuotekehittelijöitä ja koodaajia, joiden kanssa voi käytävillä kahvia juodessa tai pikkutunneilla jutella ja käydä läpi asioita, Singan toimitusjohtaja Atte Hujanen kiittelee.

Myös Timman toimitusjohtaja Lari Mykrä on tyytyväinen käytäväkeskusteluihin. Timma ratkaisi esimerkiksi sen, miten asiakas maksaa ostamansa kampaamopalvelun, jo menestyneiden esimerkkien mukaan.

– Nettipankkimaksaminen ei skaalaudu ulkomaille. Me olemme auki jo myös Ruotsissa ja siellä on taas ihan eri nettipankkisysteemi kuin Suomessa. Päädyimme maksukortteihin, Mykrä sanoo.

Helsingin kaupungin elinkeino-osaston mukaan kyselyjä ja yhteistyötarjouksia Startup Mariasta tulee ulkomailta myöten. Tähän tilaan avautuvasta ravintolasta toivotaan yhtä kohtaamispaikkaa talon ulkopuolisille ja talon startup-yrityksille. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Kyselyjä tulee ulkomaita myöten

Startup-keskittymän, markkinointinimeltään Maria 01:n (siirryt toiseen palveluun), omistavat Helsingin kaupunki, Helsingin Uusyrityskeskus (siirryt toiseen palveluun) ja tunnettujen suomalaisten sijoittajien perustama Startup-säätiö (siirryt toiseen palveluun). Helsingin kaupungin elinkeino-osastolla hykerrellään menestykselle.

– Haluamme Helsinkiin uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja, mutta luulimme tämän olevan pitkän aikavälin projekti. Nyt talo on kuitenkin jo täynnä ja kaikki talon startupit rekrytoivat lisää väkeä, sanoo Helsingin kilpailukyvyn kehitys ja yrityspalvelut -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Hän istuu myös Maria 01:n hallituksessa.

– Kyselyjä ja yhteistyötarjouksia tulee ulkomailta myöten, ja olemme joutuneet vastaamaan 200 hengen yrityksille, että sori, te ette mahdu kokonne vuoksi Mariaan, von Bruun kuvaa kysyntää.

Suurille yrityksille yritetään luoda yhteyksiä Marian startuppeihin, ja sairaalan ovet halutaan pitää mahdollisimman avoinna kaikille – siitä huolimatta, että siellä testataan talon oman yrityksen Lukottoman kännykällä avautuvia ovia (siirryt toiseen palveluun).

Tänään esimerkiksi Marian sairaalaan saapuu vieraita ranskalaisten yliopistojen Paris Tech -yhteenliittymästä (siirryt toiseen palveluun). Parin viikon päästä sairaalan ala-aulassa avataan kaikille avoin ravintola. Myös pienpanimosta on jo sovittu paperilla.

Startupit houkuttelevat Zalandon kaltaisia jättejä

Santtu von Bruunin mukaan Helsingin päättäjät ja virkamiehet voivat onnitella toisiaan ja itseään valtavasta brändiarvosta.

– Kaupunki uskalsi tehdä nopeasti ja eri tavalla kuin ennen. Startup Mariaa ei johdeta kuin kaupungin virastoa, vaan yhteisö rakentaa sitä. Kun vaalimme tätä startup-ekosysteemiä, talenttipohja tuo pääkaupunkiseudulle lisää esimerkiksi Zalandon tuotekehitysyksikön kaltaista toimintaa, von Bruun uskoo.

Vanhalle sairaala-alueelle laaditaan parhaillaan uutta asemakaavaa (siirryt toiseen palveluun), ja suunnitelmien startup-keskittymä jatkaisi sairaalassa. Marian startup-yrittäjät sekä elinkeino-osaston von Bruun toivovat kuitenkin enemmän.

– Jos esimerkiksi vanha Lars Sonckin suunnittelema 1900-luvun alun sairaalarakennus remontoitaisiin Startup Marian käyttöön, voisimme laajentaa myös pelialan yritysten keskittymäksi, von Bruun haaveilee.