1. yle.fi
  2. Uutiset

Pelastaako kasvisruoka lihatalot? "Viimeinen virhe olisi lähteä taistelemaan sitä vastaan"

Asiantuntijan mukaan kulutustottumusten muutoksiin reagoiminen ja tuotekehitykseen panostaminen ovat suomalaiselle elintarvikealalle kohtalon kysymys.

elintarviketeollisuus
Pulled Pork burger
HK:n Pulled Pork Burger.HKScan

Suomen suurin lihanjalostusyhtiö HKScan ilmoitti tänään suurista hallintoa ja johtoa koskevista yt-neuvotteluista. Kysyimme PTT:n maa- ja elintarviketalouden tutkimusjohtaja Kyösti Arovuorelta, miltä suomalaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuus näyttää?

1. Elinehto: Lihatalon muututtava ruokataloksi

Kulutustottumusten muutoksiin reagoiminen ja panostaminen tuotekehitykseen ovat elintarvikealalle avainkysymys. Miten liha- ja valmisruokateollisuus vastaa alati kasvavaan kasvisruokatrendiin?

– Viimeinen virhe ruokataloille tai lihateollisuudelle olisi lähteä taistelemaan tätä muutosta vastaan. Pitää miettiä, miten ne täydentävät toisiaan. Se, että jauhelihaan lisätään nyt porkkanaa, on askel eteenpäin tässä asiassa. Ehkä jotkut liha-alan yritykset ovat tinkineet tuotekehittelystä.

Härkäpavusta valmistetun Härkis- tuotteen pakkausta Kauhavalla.
Härkäpavuista valmistettua Härkistä pakataan.Jarkko Heikkinen / Yle

2. Lisäarvotuotteita, ei perusbulkkia

Suomalaisen elintarviketeollisuuden pitää pystyä tuottamaan ja saamaan kaupaksi lisäarvotuotteita, ei niinkään perustuotteita. Heikko kysyntä on kohdistunut edullisempiin perustuotteisiin, kuten jauhelihaan, maitoon ja jugurttiin. Jalostetumpien lisäarvotuotteiden kulutus ei ole kasvanut. Esimerkiksi sisäfile, terveysvaikutteiset jugurtit ja proteiinirahkat kuuluvat tähän ryhmään.

Korkeamman hinnan lisäarvotuotteista valmistaja saa paremman katteen, ja tämä taas parantaa alan toimintaedellytyksiä.

– Meidän elintarviketeollisuus ei ole onnistunut tässä. Kulutustottumusten muutos antaa nyt mahdollisuuden rakentaa uusia lisäarvotuotteita. Siihen saumaan pitää iskeä.

3. Tunnelin päässä valoa – Kiina

Venäjä-pakotteista pahoin kärsineen elintarviketeollisuuden vientinäkymät ovat aiempaa myönteisemmät. Suomalainen juomateollisuus porskuttaa kärjessä, mutta myös liha- ja maitosektorilta kuuluu pitkästä aikaa myönteisiä uutisia.

Erityisesti Kiinan markkinoiden avautuminen on valonpilkku yössä: maahan viedään suomalaista sianlihaa ja maitojauhetta. Kannattavien vientikohteiden löytäminen liha- ja maitotuotteille on ollut perinteisesti vaikeaa. Tähän mennessä tuote on viety sillä hinnalla, millä se on kelvannut, jotta kotimarkkinat eivät mene tukkoon.

– Meillä on ollut ylijäämä- tai tarjontatyöntöistä vientiä, mutta Kiina on kysyntävetoinen vientimarkkina. Suomalaisia tuotteita halutaan sinne.

Kyösti Arovuori iloitsee nimenomaan kuluttajatuotteiden viennin vahvistumisesta. Esimerkiksi Venäjälle aiemmin viedystä maidosta tehtiin kaupan pysähdyttyä matalan hinnan teollisuustuotteita, kuten maitojauhetta ja voita.

– Vaikka viennin määrä ei kasva, niin kuluttajatuotteita viedään viime vuotta enemmän. Tämä tarkoittaa, että niistä saadaan parempi hinta ja enemmän tuloja. Esimerkiksi Valio vie Kiinaan kuluttajille tarkoitettua maitojauhetta. Vaikka volyymi ei kasvaisi suureksi, se on varmuudella parempaa bisnestä kuin teollisuusmaitojauheen vienti.

Työntekijä laittaa joulukinkkuja suolauskoneeseen.
Atrian Nurmon tehtaalla suolataan joulukinkkuja.Olli Koski / Yle

4. Kaupan hintakilpailu nakertaa tulosta

S-ryhmän ja Keskon hintakampanjat ovat jatkuneet nyt pari vuotta. Perustuotteiden hintoja on laskettu tilanteessa, jossa kuluttajien ostovoiman kehitys on heikkoa. Se on ohjannut kulutusta nimenomaan perusbulkkituotteisiin, esimerkiksi sika-nauta jauhelihaan. Hintaero kalliimpiin lisäarvotuotteisiin kuten paistijauhelihaan on kasvanut ja nämä tuotteet eivät ole käyneet enää niin hyvin kaupaksi.

Kauppaketjut pystyvät kilpailuttamaan kotimaisia elintarvikeyrityksiä toisiaan ja ulkomaisia kilpailijoita vastaan. Myös kaupan omat merkit kilpailevat kotimaista teollisuutta vastaan.

– Ne voi olla tuotettu melkein missä tahansa, ja se voidaan kilpailuttaa vaikka kuukauden välein. Taustalla olevat isot rakenteelliset muutokset ovat kiihdyttäneet hintakilpailua, ja kiristyvä hintakilpailu taas ruokkiii edelleen tätä kehitystä.

Myyjä työssään Ison Omenan Prismassa Espoossa 9. tammikuuta 2017.
S-ryhmän halpuutuskampanja aloitti ruuan hintasodan.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

5. Jatkuvatko nälkävuodet?

Suomen elintarviketeollisuudella on takana monta hankalaa vuotta. Kilpailu alalla on ollut kovaa sekä maailmalla että kotimaassa. Kolme vuotta sitten voimaan tulleet Venäjä-pakotteet sekoittivat markkinat täysin. Samaan aikaan Suomen talouskasvu ja ostovoiman kasvu on ollut heikkoa. Tämä taas on hidastanut kysynnän kasvua.

Ensi vuoden näkymät ovat kuitenkin selvästi paria edellisvuotta positiivisemmat. PTT:n Kyösti Arovuori uskoo, että orastava talouskasvu kääntää kysynnän taas kasvuun ja elintarvikkeiden tuotantoketjuun alkaa tulla lisää rahaa.

Elintarviketeollisuuden liikevaihto on ollut laskussa viime vuodet. Alan liikevaihto oli 1,7 prosenttia miinuksella viime vuoden tammi-lokakuussa. Arovuoren mukaan kuluva vuosi tulee olemaan tulokseltaan parempi hintojen laskun pysähtymisen takia.

– Mistään hurjista prosenteista liikevaihdon kehityksessä ei puhuta. Tänä vuonna mennään nollan yläpuolelle, mutta ei paljon.

Grafiikka
Elintarviketeollisuuden liikevaihto oli alamäessä 2010-luvulla ja romahti Venäjä-pakotteiden myötä.Yle Uutisgrafiikka
Lue seuraavaksi