1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. eläkkeelle siirtyminen

Sotilaasta tuli eläkkeellä isä Reijo: "Elämällä täytyy olla tarkoitus eläkkeelle jäämisen jälkeen"

Osa sotilaista tekee työuransa jälkeen toisen työuran, mutta tarkkoja lukuja ei ole tiedossa. Reijo Marjomaa eläköityi Puolustusvoimista jo 49-vuotiaana ja ryhtyi kirkolliseen työhön.

Pastori Reijo Marjomaa kertoo, että puolustusvoimissa hän opetti ihmisiä varautumaan sellaiseen, jota kukaan ei toivo tapahtuvan. Kirkollisessa työssä hän opettaa ihmisiä varautumaan sellaiseen, joka tapahtuu varmasti. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

KAJAANI Pastori Reijo Marjomaassa oli aina asunut pieni pasifisti, vaikka hän sotilas olikin.

– Jossakin syvällä sisällä, hän tarkentaa nauraen.

Kommentti pasifismista on huumoria, mutta Marjomaa on kuitenkin varsinaisen Puolustusvoimissa tehdyn uran jälkeen valinnut kiinnostavan polun.

Hän työskentelee tällä hetkellä virkaa tekevänä kirkkoherrana Kajaanin ortodoksisessa seurakunnassa. Marjomaa eläköityi vuonna 2005 ja papiksi hänet vihittiin vuonna 2013.

Aikaisemmin Marjomaa pohti eläkevuosia ajatellessaan lähinnä harrastuksiaan, kuten kalastusta.

– Ajattelin, ettei niin nuorena voi kuitenkaan jäädä vain harrastusten varaan ja sohvaperunaksi, että jotain täytyy tehdä, Marjomaa sanoo.

Että hyvänen aika, mitä minä voisin vielä tehdä.

Marjo Wallin

Marjomaa päätyi seurakuntaan, kun häntä pyydettiin eläköitymisen jälkeen vapaaehtoistyöhön. Pian tämän jälkeen häntä kysyttiin kokoaikaiseen työsuhteeseen. Hän alkoi myös opiskelemaan, tosin ilman mitään tiettyä tavoitetta.

Opintoja kertyi lopulta niin paljon, että hiippakunnan piispa ehdotti vihkimystä. Marjomaa suostui.

– Kiinnostuin kovasti näistä asioista ja mitä enemmän luin, niin tuntui että sen vähemmän tiedän. Nöyrä pitää olla tänäkin päivänä. Tietämyksessä on vielä paljon aukkoja, Marjomaa kuvailee.

Tilanne voi olla haastava

Moni henkilö on saman tilanteen edessä. Asia koskee ainakin sotilashenkilöstöä, joiden täytyy pääosin lain mukaan eläköityä 55-vuotiaana. Puolustusvoimien mukaan tällä hetkellä sotilashenkilöstö eläköityy keskimäärin 53-vuotiaana.

Aikaisemmin alempia eläkeikiä on ollut muillakin ammattiryhmillä, mutta Kevan mukaan nykyään alempia eläkeikiä on oikeastaan vain Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksella. Asiasta on käyty keskustelua esimerkiksi palomiesten kohdalla.

Tilanne on vapauttava, mutta myös haastava. Osa hankkii uuden ammatin, mutta tarkkoja tietoja siitä, mihin ihmiset ryhtyvät ei ole kellään.

Aktiivisena on kuitenkin tärkeä pysyä. Rajaturvallisuusunionista arvioidaan, että ihmiset ryhtyvät moninaiseen toimintaan. Joillakin harrastuskin voi muuttua ansiotyöksi. Osa on esimerkiksi kuljetusalalla, kuten taksikuskeina. Myös lisäansiot houkuttavat.

Myös sotilashenkilöstöllä eläkeikä on uudistusten myötä nousemassa 57 vuoteen. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

– Yksi tekijä on se, että monella on puoliso töissä. Yksin kotona oleminen saattaa olla hankalaa. Kun on kuitenkin aika aktiivisista ihmisistä kysymys, sanoo Rajaturvallisuusunionin senioreiden puheenjohtaja Samppa Mattila.

Päällystöliitosta arvioidaan, että opistoupseeriston osalta tilanne on se, että pääosa jää eläkkeelle, eli reserviin. Liiton arvion mukaan harva palaa ainakaan enää kokoaikatyöhön.

Liiton puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa pohtii, että myös, että sotilasammatissa hankittu kokemus ja osaaminen eivät välttämättä kohtaa työmarkkinoiden kanssa.

Verotuksellisesti työnteko on tiettyyn rajaan asti taloudellisesti kannattavaa. Tulot eivät vaikuta eläkkeen määrään, mutta eläke vaikuttaa tulojen verotukseen. Tulot voivat vaikuttaa myös eläketulovähennykseen (siirryt toiseen palveluun) (Verohallinto), jos eläke ei ylitä 26 760 euroa.

Yrityksiä ja työpaikkoja

Tyhjyyden tunne voi yllättää heti työuran jälkeen. Työpaikan ihmissuhteet ovat monelle merkityksellisiä, ehkä myös ainoita ihmissuhteita.

– Jos on tilanne, että on varhaisessa vaiheessa jäämässä eläkkeelle, niin kannattaa pohtia ajoissa, että millaisista asioista itse nauttii ja mitkä asiat tuovat merkityksellistä sisältöä elämään, hän sanoo.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Marjo Wallin kertoo, että osa lataa eläkeiälle valtavasti odotuksia. Sitten, kun kaikki suunnitelmat on toteutettu, voidaan kuitenkin havahtua tyhjyyden tunteeseen.

– Että hyvänen aika, mitä minä voisin vielä tehdä, Wallin kuvailee.

Matti Syrjänen perusti yrityksen eläköidyttyään Rajavartiolaitokselta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Rajavartiolaitoksella työskennellyt kainuulainen Matti Syrjänen ratkaisi asian perustamalla oman yhden miehen yrityksen. Hän olisi päässyt eläkkeelle jo 49-vuotiaana, mutta lykkäsi eläköitymistä kuudella vuodella.

– Olin hyvässä fyysisessä vireessä ja intoa riitti, niin rupesin miettimään, että jos työllistäisi itse itsensä, Syrjänen sanoo.

Syrjänen kokee, että on tärkeätä pysyä aktiivisena. Myös moni entinen kollega on esimerkiksi perustanut yrityksen tai hankkinut uuden työpaikan.

Tarkoitus täytyy olla

Suhteellisen nuoressa eläkeiässä on monia hyviä puolia. Ihminen ehtii toteuttaa nuoruuden haaveita ja fyysinen kunto on kenties parempi, kuin myöhemmällä iällä.

Pahimmassa tapauksessa elämä voi kuitenkin luisua raiteilta. Toki tämä ei ole iästä riippuvaista.  Alkoholi voi esimerkiksi astua liian isoon kuvaan elämässä.

Yrittäjä Matti Syrjänen sanoo, että ei halua yksilöidä kokemuksia omasta tuttavapiiristään, mutta kertoo että ongelmiakin voi syntyä.

– Ikäviäkin ongelmia ja peruuttamattomia asioita, hän sanoo.

Ajattelin, ettei niin nuorena voi kuitenkaan jäädä vain harrastusten varaan ja sohvaperunaksi.

Reijo Marjomaa

Pastori Reijo Marjomaa pohtii, että tärkeintä olisi pysyä aktiivisena. Hänkin on käytännön tasolla nähnyt, että jos jättäytyy vain oleilun tilaan, silloin kuvaan saattaa astua esimerkiksi alkoholi.

– Elämällä täytyy olla tarkoitus eläkkeelle jäämisen jälkeen, Marjomaa sanoo.

Marjomaa kertoo, ettei itse kuitenkaan suunnittele eläköityvänsä. Hän aikoo pysyä seurakunnan työssä vähintään vapaaehtoistyön kautta.