Puolustusvoimien viestintäjohtaja kiistää tiedustelulaitoksen ohjeistaneen kaksoiskansalaisasiassa

Puolustusvoimissa ei sen viestintäjohtajan mukaan voi olla rinnakkaista virallista ja epävirallista ohjeistusta.

kaksoiskansalaisuus
Puolustusvoimien viestintäjohtaja, kommodori Jan Engström.
Puolustusvoimien viestintäjohtaja, kommodori Jan Engström.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Ylen keskiviikkona uutisoima tieto, jonka mukaan Puolustusvoimien kaksoiskansalaisia koskeva ohjeistus on peräisin tiedustelulaitokselta, on Puolustusvoimien viestintäjohtajan Jan Engströmin mukaan perätön.

Kommodori Jan Engström vetoaa edelleen siihen, ettei kaksoiskansalaisten kohteluun liittyen ole olemassa mitään virallista ohjeistusta.

– Kuten olemme alusta saakka todenneet, virallinen ohjeistus tulee pääesikunnasta ja koskee koko Puolustusvoimia ja näin ollen ei myöskään tiedustelulaitoksen suunnalta ole virallista ohjeistusta annettu.

Nyt esiin noussutta mahdollista epävirallista ohjeistusta ei Engströmin mukaan voi Puolustusvoimissa olla virallisen rinnalla, vaan kaikki ohjeistus on virallista.

– Epävirallisella ohjeistuksella ei ole organisaatiossa lainvoimaa eikä se voi ohjata toimintaa laajemmassa määrin, hän kuittaa.

"Kainuun prikaatin yksittäistapauksesta keskusteltu vakavasti"

Kainuun prikaatissa tammikuun puolessa välissä esiin tullutta tapausta kaksoiskansalaisten kohtelusta on Engströmin mielestä mahdotonta kommentoida, koska ihan tarkkaan ei tiedetä, mitä mainittu epävirallinen ohjeistus on sisältänyt. Hän uskoo, että siellä on todennäköisesti seurattu yleistä tilannetta ja yksilötasolla ajateltu, että siihen pitäisi jollakin tavalla reagoida.

– Sitä, minkä joku on mahdollisesti tulkinnut epäviralliseksi ohjeistukseksi, on vaikeata arvioida. Toki seuraamme tilannetta lähialueilla ja olemme kiinnostuneita keitä meille tulee töihin tai varusmiespalvelukseen. Eli jos joukossa on henkilöitä, joiden lojaliteetti kohdistuu johonkin toiseen valtioon kuin Suomeen, se tietenkin kiinnostaa, Engström sanoo.

– Kyseessä on yksittäistapaus, joka tuli esiin alokkaiden infotilaisuudessa, jossa käytiin läpi mahdollisuuksia eri koulutusvaiheissa. Asia on Kainuun prikaatissa otettu vakavaan keskusteluun ja korjattu.

Engström kuitenkin kieltää, että mitään sellaista ohjeistusta, jossa kategorisesti rajoitetaan tiettyjen maiden kaksoiskansalaisten toimintaa, olisi olemassa.

– Kaikkia kutsunnan saaneita varusmiespalvelukseen tulleita kohdellaan Suomen kansalaisina eikä kaksoiskansalaisuus edes välttämättä tule esiin palveluksen aikana. Rekrytoitaessa henkilöä palkattuun tehtävään, tehdään aina turvallisuusselvitys ja siinä yhteydessä kaksoiskansalaisuus voi tulla ilmi, mutta selvitys on aina kokonaisuus, Engström huomauttaa.

KRP:n tutkimuksiin liittyen Engström toteaa, että tutkinta on kesken eikä hän sitä kommentoi muutoin, kuin että tapaus ei liity nyt Kainuun prikaatissa ilmi tulleeseen asiaan.

Myös Jussi Niinistö korostaa kaksoiskansalaisten kelpaavan

Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) korostaa jälleen, että kaksoiskansalaiset kelpaavat kyllä Puolustusvoimille ja että mm. viime syksyn kadettikurssilta valmistui upseeriksi kaksi kaksoiskansalaista.

Blogissaan Niinistö kuitenkin muistuttaa, että maailma on muuttunut siitä, kun Suomen kansalaisuuslaki astui voimaan vuonna 2003.

– Venäjä edellyttää omilta kansalaisiltaan täydellistä lojaliteettia. Tästä syystä Suomessa tietyissä tehtävissä palvelevat kaksoiskansalaiset voivat ajautua lojaliteettiongelmiin tai heihin voi kohdistua ulkopuolista vaikuttamista, hän kirjoittaa ja korostaa, että lain tarkistustyö on käynnissä.

Niinistö huomauttaa, että puolustushallinnon henkilöstö joutuu tehtävissään laajasti käsittelemään salassa pidettävää tietoa ja siksi siltä edellytetään ehdotonta lojaaliutta Suomen valtiota kohtaan.

– Kaksoiskansalaisuuden poissulkemiselle erityisesti puolustushallinnon sotilasvirkoihin on siis olemassa erityisen painavat perusteet. Erivapauksille on kuitenkin tarkoitus jättää mahdollisuus, hän kirjoittaa.