Ulkonäkökompleksista voi tulla elämää suurempi – "On vaikea olla ihmissuhteissa"

Psykologin mukaan ulkonäkökompleksit ovat äärimmäisen yleisiä. Kaikki eivät ole haitallisia, mutta pahimmillaan paineet voivat johtaa vakaviin ongelmiin.

Ulkonäköpaineet
Naista meikataan lähikuvassa.
Elina Bäckman / Yle

Huono iho, vino kulmahammas tai leveä nenä – peiliin katsova ihminen löytää usein ulkonäöstään paljon korjattavaa. Sellaistakin, mitä ulkopuolinen hädin tuskin huomaisi.

Psykologian lisensiaatti ja psykoterapian erikoispsykologi Nina Pyykkönen sanoo, että ulkonäkökompleksit ovat nykyään äärimmäisen yleisiä. Pinnallisiin asioihin liittyvä huoli voi kasvaa suureksikin ja viestiä vakavista ongelmista.

– Jos mieli on koko ajan kiinnittynyt siihen miltä näyttää, on vaikea olla ihmissuhteissa. Kaikki ajatukset ovat sen ympärillä, että miltä mä näytän ja miten toiset mut näkee, Pyykkönen kertoo.

Pyrkimys parantaa elämäänsä ulkonäön kautta on usein tiedostamaton ja siksi haastava korjata. Yritys ratkaista sisäisiä ongelmia ulkonäköä parantamalla on tuomittu epäonnistumaan.

– Yleensä hyvin syvällä on pelko siitä, ettei kelpaa kenellekään ja tulee hylätyksi. Tavallaan inhimillinen kärsimys voi olla suurta, kun apu ei edes tule siitä ulkonäön justeerauksesta, vaan kehä jatkaa olemassaoloaan.

On tietynlainen kuva millainen pitäisi olla ja se musertava oivallus siitä, että minä en ole tuollainen.

Nina Pyykkönen

Ulkonäkökompleksit voivat johtaa myös terveydellisiin ja taloudellisiin ongelmiin.

– Jotkut ovat niin pakkomielteisiä, että he ovat valmiita käyttämään valtavia määriä rahaa kun he muokkaavat ulkonäköään. Siihen liittyy ilmiö, ettei mikään riitä, vaan aina tulee jokin uusi juttu mikä pitää korjata.

Median illuusio vie mukanaan

Länsimaisessa yhteiskunnassa ulkonäköpaineet ovat Pyykkösen mielestä merkittävä ongelma. Hän toivookin, että ulkonäkökompleksit käsitettäisiin oireena muiden joukossa.

– Se on yhtä lailla oire kuin moni muukin. Se on päällepäin näkyvä ilmaisumuoto jollekin sellaiselle, joka on syvästi mielen sisäistä. Asialle, joka on ristiriitainen, keskeneräinen tai pelottava.

Alastomia mallinukkeja
Erikoispsykologin mukaan media lisää ulkonäköpaineita. Rita Trötschkes / YLE

Liiallisille ulkonäköpaineille ei löydy vain yhtä sisäistä tai ulkoista syytä, eikä ongelmien syitä voi yleistää. Taustalla voivat olla esimerkiksi lapsuuden kokemukset ja turvallisuuden puute.

– Kokemus itsestä hyvänä ja kelpaavana on jäänyt hauraaksi ja syvällä sisimmässä on vahva väittämä, että olen huono, enkä kelpaa. Ja sitten kun tällä mielen rakenteella kohdataan se viesti, että tällainen sinun pitää olla, se uppoaa todella hyvin.

Pyykkönen viittaa mediaan ja erityisesti mainosten epärealistisiin kauneusihanteisiin. Yhteiskunnan arvoilla ja medialla on paljon vaikutusta ihmisiin.

– Koko yhteiskunta on rakentunut hyvin syvästi kuluttamiselle. Sitä promoavat ihmiset, jotka ovat photoshopattuja ja kertovat, millainen sinun tulee olla, että olet onnellinen.

– Tiedostamatta meillä on tietynlainen kuva millainen pitäisi olla ja se musertava oivallus siitä, etten minä ole tuollainen. Ei kukaan ole.

Meidän yhteiskuntamme on täynnä ihmisiä, jotka ovat hyvin vaativia itseään kohtaan.

Nina Pyykkönen

Pyykkösen mielestä onkin tärkeää ymmärtää, kuinka suuria illuusioita media kykenee tuottamaan.

– Emme välttämättä tiedosta, että elämme vaikutusten alla, mutta se näkyy päällepäin pakkomielteisyytenä suhteessa omaan tai toisten ulkonäköön.

Viime aikoina useat julkisuuden henkilöt ovat tuoneet sosiaalisessa mediassa ilmi sen, miten kaukana todellisuudesta photoshopattu mainoskuva voi olla.

– Ne ovatkin erilaisia kuin mainoksissa nähdään: on raskausarpea, ihokaan ei ole sileä ja vatsanahkakin vähän roikkuu, Pyykkönen toteaa.

Tavallista kipuilua vai liiallinen kompleksi?

Korostunut ulkonäkökeskeisyys ei ole kuitenkaan aina merkki syvemmistä ongelmista, vaan joskus osa tavallista kehitystä. Elämäntilanteissa, joissa oma keho muuttuu, on tyypillistä ja normaalia analysoida ulkomuotoaan paljon.

– Esimerkiksi murrosikäisten kuuluukin ollla kauhean keskittyneitä siihen, miltä he näyttävät. He kuluvat kehityksellisesti siihen vaiheeseen, jossa omaa muuttunutta kehoa otetaan haltuun, Pyykkönen sanoo.

– Vaikka toki jatkuva huoli ulkonäöstä muodostaa riskin sille, että murrosiässä nousee myös hankalampia pulmia esiin.

YLE

Vastaavia tilanteita elämän varrella voivat olla esimerkiksi raskaus tai sen jälkeinen aika ja ikääntymisen tuomat muutokset kehoon.

Epäterveeksi ulkonäkökompleksit muuttuvat, kun kaikki ajatukset alkavat pyöriä esimerkiksi selluliitin, lihasten tai nenän muodon ympärillä.

– Silloin jumiudutaan pitämään ulkonäköasioita aivan keskeisinä hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta, Pyykkönen toteaa.

Merkittävää onkin se, millainen on ihmisen kyky työstää ulkonäön muutoksia.

– Miten me voimme tehdä sen surutyön muuttuneeseen ulkonäköön, miten hyvin osaamme ottaa omaksemme muuttuneen tilanteen, Pyykkönen pohtii.

Jotkut ovat enemmän suojassa kuin toiset

Miksi toiset sitten ovat haavoittuvaisempia kuin toiset? Pyykkösen mukaan yksi tekijä eroavaisuuksissa on perustavanlaatuinen kokemus omasta arvosta eli niin sanottu ydinkokemus itsestä. Jos itsetunto on kasvanut varhaislapsuudesta asti vahvaksi, on ihminen enemmän suojassa median illuusioilta.

– Jos sen laittaisi sanoiksi niin se olisi jotain sen suuntaista, että "Minä olen ihan hyvä sellaisena kuin olen". Silloin voidaan todeta, että "Ai kun olisi tuollaiset lihakset", mutta se ei mene syvemmälle.

– Voidaan todeta, että minä nyt olen tällainen ja elämä jatkuu, Pyykkönen toteaa.

Pienimuotoinen ulkonäkökompleksi helpottaa usein itsestään, kun epämukavuutta pyrkii sietämään ja ajan kanssa hyväksymään muuttuneen kehon.

Erityisesti nuoret miehet ovat valtavien paineiden alla.

Nina Pyykkönen

– Se voi nostaa päätään esimerkiksi avioerotilanteessa, mutta ajan myötä se neutralisoituu, kun sitä työstää mielessään.

Jotkut löytävät helpotusta meditaation tai muiden kehon hyväksyntää korostavien lajien parista. Pyykkönen toimii myös joogaoopettajana ja on huomannut, että moni käy tunneilla hakemassa myönteisyyttä omaan kehoon.

– Nämä ovat hyvin suosittuja, koska meidän yhteiskuntamme on täynnä ihmisiä, jotka ovat hyvin vaativia itseään kohtaan.

Aina lempeyden ja ulkonäkökompleksien juurisyiden tutkiminen ei onnistu omin päin. Jos ulkonäköasiat aiheuttavat ahdistusta ja pakonomaisia ajatuksia, voi apu löytä ammattiauttajan avulla.

– Ihmismielen tiedostamaton alue on hirveän nokkela siinä, että löytää ulkoisia syitä asioille, jotka todellisuudessa ovat mielen sisäisiä. Mutta sitten kun alkaa oivaltaa todellisen perustan, alkaa eheytyminen.

Läskejä voivotteleva isä näyttää huonoa mallia

Pyykkösen mukaan on tärkeää, että myös vanhemmat ottavat vastuuta siitä, miten he puhuvat itsestään lapsen tai nuoren kuullen. Usein vanhemmat tukevat omalla käyttäytymisellään lapsensa ulkonäköpaineita.

– Niin voi käydä jos äiti on kokoajan dieetillä ja iskä treenaa jatkuvasti kuntosalilla tai jos puheissa on kommentteja liittyen omaan tai toisen ulkonäköön.

Mies pitelee kättä silmiensä edessä.
Myös miesten kokemat ulkonäköpaineet ovat erikoispsykologin mukaan nykyään yleisiä. Kimmo Hiltunen / Yle

Psykologi painottaa myös, etteivät ulkonäköpaineista kärsivät nykyään yleisesti myös miehet. Äärimmäisimmillään se ilmenee esimerkiksi poikien syömishäiriöiden lisääntymisenä.

– Vielä on sellaistakin, että jos on vähän vatsaa, monissa piireissä se on hyvinvoinnin merkki, kun taas naisilla ei välttämättä tätä sallimusta ole. Mutta siitä huolimatta ei voida mitenkään sanoa, että miehillä on helppoa.

– Erityisesti nuoret miehet ovat valtavien paineiden alla, Pyykkönen sanoo.