Vanhat lämmityslaitteet saavat huutia Kemijärvellä - maalämpö innostaa

Asumisen kalleus panee kiinteistöissä pohtimaan erilaisia huojentavia ratkaisuja.

maalämpö
Asko Severinkangas asentaa putkia
Asko Severinkangas asentaa komposiittiputkia ihan lystikseen. Vanha putkimies muistelee aikoja, jolloin työ oli paljon vaikeampaa. Pihalla piti ravata katkomassa ja pakkaamassa.Esko Puikko / Yle

Vanhat lämmönlähteet saavat huutia Kemijärven Luusuassa. Kyläalueella on lyhyen ajan sisällä jo seitsemän pientaloa muuttanut lämmitysjärjestelmänsä maalämpöön.

Vanha lämmönlähde on saanut väistyä myös kolmesta rivitalosta ja yhdestä vanhasta koulusta.

Häyryset tyytyväisiä

Seppo ja Merja Häyrysen talossa maalämpöpumppu on hurissut jo pari vuotta. Vanha öljykattila lensi pihalle.

Talonväki on tyytyväinen ratkaisuunsa. 250 neliön lämmityskustannukset ovat pudonneet merkittävästi.

Seppo pitää tarkkaa kirjanpitoa energiasta. Talon käyttämä vuotuinen energiamäärä vaihtelee noin 6 500 - 7500 kilowattiin. Se sisältää myös lämpimän käyttöveden.

Seppo Häyrynen Luusua.
Seppo Häyrynen on tyytyväinen uuteen lämmitysjärjestelmään. Häyrysen talossa Luusuassa maalämpöpumppu on hurissut jo pari vuotta. Esko Puikko / Yle

Kätevästi se kävi

Seppo Häyrynen on rakennusalan ammattilainen, kirvesmies, joten hän saattoi hyödyntää remontissa omaa osamistaan.

– Toki vaimo oli hyväksi avuksi ja yksi ystävämme. Kätevästi se kävi.

Maalämpöön muuttaminen maksoi rapiat 20 000 euroa porakaivoineen, pumppuineen, muine asennustarvikkeineen ja töineen.

– Investointi on suuri, mutta käyttökulut erittäin pienet. Tässä täytyy ajatella vuosikymmeniä eteenpäin. On täysi syy on uskoa, että järjestelmä maksaa itsensä nopeasti takaisin, Seppo sanoo.

Varsinaisessa asumiskerroksessa Häyrisillä on lattialämmitteinen vesikiertojärjestelmä. Ala- ja yläkerrassa on patterit.

Lämpöremontin yhteydessä uusittiin myös vanha takka- ja leivinuuni. Talonväki esittelee myös uutta laminaattilattiaa. Valokuva-albumiin ovat tallentuneet kaikki työvaiheet.

Asko Severinkangas
Asko Severinkangas perustelee maalämmön asentamista elämisen helpottamisella.Esko Puikko / Yle

Suora sähkö sai väistyä

Läheisessä Asko ja Helena Severinkankaan talossa suora sähkölämmitys saa väistyä maalämmön tieltä.

Talon isäntä osaa komposiittiputkien väännön, katkaisun ja liittämisen. Taitava putkimies ei ole ensimmäistä kertaa asialla. Jämpti linjasto kiertää jo varsin huomaamattomasti komeaa hirsipirttiä ja muita huoneita.

–Ei ole tämä putkittaminen enää kuin ennen, jolloin pihalla käytiin laikkakoneella katkomassa ja pyörittämässä jengapakkaa. Ihan polvelta käyttää nykyisin tämä työ. Kovasti on materiaalikin kehittynyttä, Asko Severinkangas esittelee.

Maalämpöjärjestelmän komposiittiputki hirsiseinässä
Uutta putkistoa Severinkankaan talossa Luusuassa. Komposiittiputkella vesikiertojärjestelmän rakentaminen on helppoa. Maalämpö tarvitsee vesikierron ja -patterit.Esko Puikko / Yle

Edullisuus ja helppous

Maalämmön edullisuus ja helppous houkuttelivat Severinkankaat muuttamaan lämmitysjärjestelmäänsä. Omana työnä asennettuna se tulee myös edulliseksi.

– Vaikka tässä ei vielä olla mitään ikäloppuja, niin kyllä sitäkin ruvettiin ajattelemaan, että kuka ne puut sitten joskus kantaa ja uunia lämmittää. Olen aina sanonut, että sinne viivan alle pitää laittaa muutakin kuin euroja - elämisen helppous.

Ilmalämpöpumpullekin löytyi kuistista sopiva paikka. Komerossa on lattiapintaa tuskin neliötä enempää, mutta sinne se laite vain mahtuu.

Severinkankailla on suunniteltu niin, että talven aikana tehdään kaikki sisäasennukset ja kesän korvalla porataan lämpökaivot ja yhdistetään järjestelmään.

Maila Alaluusua
Maila Alaluusuan ei enää tarvitse kiskoa polttopoita liiteristä pannuhuoneeseen. Maalämpö toi siihen helpotuksen ja leskirouva voi keskittyä harrastuksiinsa. Esko Puikko / Yle

Ei enää puiden kantamista

Maila Alaluusua kutoo sukkaa kotinsa keittiössä. 80-vuotiaan mieli on selvästi helpottunut. Enää ei hänen tarvitse kiskoa pulkalla puita liiteristä pannuhuoneeseen, kärrätä tai kantaa, eikä sytyttää tulia pömpeliin. Kattilahuoneessa hurisee maalämpöpumppu.

– Poikaani Reimaa kiitän, että on mulle tämmösen helpotuksen suonut.

Äitinsä naapurissa asuva Reima Alaluusua on konemiehiä, joten maalämpöputket upposivat kätevästi navetan taakse pellolle. Sinne tuli hyvä putkikenttä, hän sanoo

Navetta muistuttaa siitä, että Alaluusuoilla oli kylän viimeinen maitokarjatila.

Nyt on aikaa kutomiseen

Maila Alaluusua aikoo käyttää puunkantamiselta vapautuneen aikansa kutomaharrastukseensa kotona ja kansalaisopistossa.

– Ja nyt voin ihan vapaasti hurauttaa autolla milloin minnekin ilman, että tarvitsee kantaa huolta puukattilasta, hän sanoo.

Vanhalla taksikuskilla autoilu käyttää. Ajokorttikin on vasta uusittu taas viideksi vuodeksi. Mailan mies Onni Alaluusua oli maanviljelijä ja pirssari. Maila jäi leskeksi kolme vuotta sitten.