Verohallinto: Kassakoneiden standardointi auttaisi verovajeen kuromisessa – Myyntitietojen näpelöiminen olisi vaikeampaa

Suomessa alv-vajetta syntyy lähinnä pienten yritysten myyntituloista, joita ei ole ilmoitettu.

veronkanto
Myyjä ottaa rahaa kassasta.
Yle

Suomessa arvonlisäveron verovaje on kansainvälisesti pieni, noin miljardi euroa ja prosenteissa reilut viisi prosenttia. Se on pienentynyt hieman viime vuosina.

Suomi on verovajeen pienuudessa aivan pohjoismaista kärkeä ja EU:hunkin verrattuna kärkimaita, sillä EU:n keskiarvo on noin 15 prosenttia. Tämä käy ilmi Euroopan komission tutkimuksesta, joka esiteltiin Verohallinnon verovaje-seminaarissa.

Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen verokertymän ja toteutuneen verokertymän välistä erotusta. Verovajetta aiheuttaa eniten harmaa talous.

Korruptiolla ja maksamatta jätetyillä alveilla yhteys

Syitä alhaiseen vajeeseen Suomessa ovat korkea veromyönteisyys, verottajan tehokas toiminta ja korruption vähäisyys. Maissa, joissa on paljon korruptiota, on myös huomattavasti suurempi arvonlisäveron vaje.

Vähäisen korruption maita ovat EU-komission raportin mukaan muun muassa Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg sekä keskisen Euroopan maat. Korruptoituneimpia maita ovat Romania, Liettua, Slovakia, Italia ja Kreikka. Näissä maissa myös valtiolta jää eniten arvonlisäveroja saamatta.

Verovajetta syntyy pienissä yrityksissä

Suomessa alv-vajetta syntyy, kuten Tanskassakin, lähinnä pienten yritysten myyntituloista, joita ei ole ilmoitettu. Yksityisten ihmisten osuus on pieni, kuten Tanskassakin, arvioi Savolainen.

Veronkantoyksikön pääanalyytikon Aki Savolaisen mukaan vajetta voisi kuitenkin kuroa umpeen nykyistä paremmin Suomessakin, kuten Ruotsin kokemukset osoittavat.

– Yhtenäiset tyyppihyväksytyt kassarekisterilaitteet tekevät vaikeaksi ilmoitettujen myyntitietojen näpelöimisen ja tarkastuksen yhteydessä päästään todentamaan, mikä yrityksen oikea myynti on ollut, sanoo pääanalyytikko Aki Savolainen Verohallinnosta.

Kassalaitteita paljon eri tyyppisiä

Tällä hetkellä Suomessa kassalaitteita on hyvin paljon ja eri mallisia ja tilannetta voi kuvata villiksi.

– Verovaje vähenee myös digitaalisuuden kautta automaattisesti, sillä digitaalisista ostotapahtumista jää aina sähköinen jälki, Savolainen kertoo.

Ongelmalliset toimialat ovat Verohallinnon mukaan rakennus- ja ravintola-ala sekä ylipäätään alat, joilla liikkuu käteistä.

Verovaje ei ole sama asia kuin harmaa talous, sillä verovajetta syntyy muutenkin kuin harmaan talouden tahallisen toiminnan seurauksena. Verovajetta syntyy myös osaamattomuuden, virheiden ja lakien tulkitaan liittyvien ongelmien takia.

Selkeä ohjeistus, joka helpottaa yritysten toimintaa ja lainsäädännön ajantasaisuus ovat keskeisiä, kun verovajetta halutaan kuroa umpeen.