Kyltit vaihtuvat työvoimatoimistoissa – mitä muuta uusi kuntayhtymä tarkoittaa pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle?

Yrittäjät pelkäävät paisuvaa hallintoa, kunnissa odotetaan lisätietoja

politiikka
TE-palvelut kyltti.
Pekka Tynell / Yle

HelsinkiIsot muutokset herättävät hämmennystä paitsi pääkaupunkiseudun asukkaissa, myös yrityksissä, työvoimatoimistoissa ja kunnantaloilla.

Hallitus on näyttänyt vihreää valoa alueen omille, maakuntahallinnosta irrallisille kasvupalveluille.

Annettuaan ensin pakit pääkaupunkiseudun erillisessä sote-ratkaisussa, hallitus suli lopulta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten toiveelle omista työ-, elinkeino- ja maahanmuuttopalveluista. Niitä hoitamaan pääkaupunkiseudulle perustetaan oma kuntayhtymä.–

Mutta mitä ratkaisu tarkoittaa työvoimatoimistoille, yrityksille ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisille Uudenmaan kunnille?

Työkkäreiden isäntä vaihtuu, mutta palvelut pysyvät

Helsingissä nykyiset työvoimapalvelut, eli tulevat kasvupalvelut, siirtyvät valtiolta kuntayhtymälle. Se tuo taloon uuden isännän.

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen uskoo, että kuntayhtymä voi olla hyväkin isäntä.

Jarmo Ukkonen
Jarmo UkkonenPekka Tynell / Yle

– Alueen kuntien pitää yhdessä miettiä ja organisoida jollain tavalla nämä kasvupalvelut. En osaa tässä vaiheessa sanoa, onko kuntayhtymä huonompi vai parempi isäntä kuin valtio on.

Ukkonen ei usko, että muutos näkyy dramaattisena tavallisille kaupunkilaisille.

– Kyltti vaihtuu mahdollisesti alkuvaiheessa oven pielessä toisen näköiseksi, arvioi Ukkonen muutoksen näkyvyyttä.

Verkkoasiointi sekä asiakkaiden palvelut ja haastattelut, joita valtion nyt pyörittää, pitää jollain tavalla järjestää uudessakin mallissa.

Isompi kysymys liittyy koko Uudenmaan kokonaisuuteen, eli siihen, että kuntayhtymä muodostuu kunnista erilaisine rakenteineen.

– Kuinka ne laitetaan yhteen? Ja mikä tai kuka ottaa toiminnasta vastuun koko Uudenmaan tasoisesti, pohtii Ukkonen.

Ukkonen kertoo, että Tampereella ja Turussa ollaan jo lähtökuopissa pääkaupunkiseudun saaman erillisratkaisun seurauksesta.

– Olen ymmärtänyt, että aika moni iso kaupunkiseutu ajattelee samalla lailla. Jos tämä kolmikko tai nelikkö sai erillisratkaisun, miksemme myös me saisi, kuvaa Ukkonen tamperelaisten ja turkulaisten tuntoja.

Paisuva hallinto huolestuttaa yrittäjiä

Nykyisiin TE-palveluihin pääosin tyytyväisillä yrittäjillä on kuntayhtymän perustamisessa sulattelemista.

Helsingin Yrittäjien puheenjohtajan Sarianne Reinikkalan mukaan yrittäjät ovat suhtautuneet nihkeästi maakuntahallinnosta erillisen kuntayhtymän perustamiseen.

Sarianne Reinikkala
Sarianne ReinikkalaNiina Stolt / Studio Onni

– Yrittäjät ovat aika paljon päässeet tuottamaan palveluja.

Yrittäjät pelkäävät, että kokonaisuudesta voi tulla liian monimutkainen.

– Näkisin isoimpana riskinä hallinnon paisumisen, Reinikkala arvioi.

Reinikkalan mukaan palveluseteleiden käytöstä ostopalveluissa on saatu hyviä kokemuksia. Yrittäjiä huolestuttaa kuinka palveluseteleiden käy, jos kuntayhtymä alkaa itse toteuttaa palveluja.

Reinikkala uskoo, että kuntayhtymä on haasteellinen yhteistyökumppani. Hän toivoo, että yrittäjät olisivat mahdollisimman paljon mukana kuntayhtymän toiminnassa. Esimerkkinä hän mainitsee uusyrityskeskukset.

Reinikkala haluaisi myös vuoropuhelua siitä, miten työvoimapalvelut jatkossa toimivat yrittäjien kannalta.

– Siellä kuntayhtymässä varmaan on politiikkaakin. Eli se on ehkä monimutkaisempi, kuin maakuntamalli olisi ollut, sanoo Reinikkala.

Kunnat kuulolla - Lapinjärven kunnanvirastossa odotetaan lisätietoja

Tuore tieto pääkaupunkiseudulle perustettavasta työvoima-, elinkeino- ja mahanmuuttoasioita hoitavasta kuntayhtymästä herättää kysymyksiä kunnissa.

Esimerkiksi Lapinjärvellä ei ole vielä ehditty lainkaan käsitellä hallitukselta vihreää valoa saanutta pääkaupunkiseudun esitystä kuntayhtymän perustamisesta.

Tiina Heikka
Tiina HeikkaTiina Jutila / Yle

Muut Uudenmaan kunnat voivat halutessaan liittyä kuntayhtymään. Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikan mukaan liittymispäätöksessä olennaista on, kuinka paljon kuntayhtymä panostaa työllisyyden hoitoon.

– Suurimpana uhkakuvana näkisin maahanmuuttoasiat suhteessa työllisyydenhoitoasioihin - mihin ne painopisteet sitten laitetaan, pohtii Heikka.

Lapinjärvellä ja muualla Itä-Uudellamaalla halutaan panostaa resursseja nimenomaan työllisyyden hoitoon.

– Pääkaupunkiseudulla haasteet liittyvät enemmän maahanmuuttoasioihin, mitkä eivät meillä niin voimakkaasti näy.