Vuorovaikutustaidot puskevat koulumaailmaan – uusi opetussuunnitelma haastaa somen älämölökeskustelun

Oma ajattelu ja toisen kuunteleminen ovat hyvän argumentaatiotaidon keskiössä.

sosiaalinen media
Nuoret tutkivat kännyköitään.
Tiina Jutila / Yle

Sosiaalinen media on radikaalisti vähentynyt kasvokkain tapahtuvaa keskustelua ja myös jyrkentänyt ilmaisua. Facebookissa voi heittää ilmoille ajatuksia, joita normaaleilla ihmisillä ei ennen olisi tullut mieleenkään sanoa ääneen. Ilmaisu saattaa toisinaan olla hyvinkin jyrkkää.

Kauniisti ilmaisten somessa on paljon puhetta, jossa argumentaatio eli sanoman perustelut ei varsinaisesti ole läsnä.

Väittelystä vuorovaikutukseen

Tämän toivotaan peruskoulun uuden opetussuunnitelman myötä muuttuvan. Nyt suomalaisille alakoululaisille on alettu opettaa väittelyn sijasta vuorovaikutustaitoja. Erityisesti tämä koskee äidinkielen ja yhteiskuntaopin opetusta, mutta uusi tulokulma mukana kaikissa oppiaineissa.

– Kyllähän tässä selkeästä näkökulman vaihdoksesta on kyse: perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa yksittäisten opetuksen sisältöjen sijaan korostetaan oppiaineiden tavoitteita ja kaikissa oppiaineissa karttuvaa laaja-alaista osaamista, joka osa-alueita ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä monilukutaito ja joihin molempiin kuuluvat argumentaation sekä arvioinnin taidot. Esimerkiksi äidinkielessä ja kirjallisuudessa puhutaan mielipiteen ilmaisusta ja sen perustelemisesta, sanoo opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta.

Siistiikö uusi opetussuunnitelma somemölön?

Jos uuden opetussuunnitelman argumentaatio-opit alkavat kantaa hedelmää suomalaisessa yhteiskunnassa, myös sosiaalisen median töksäyttely saattaa muuttua vähemmän aggressiiviseksi. Sellainen on ainakin tarkoitus.

Meidän opettajien perustehtävä on rakentaa parempaa maailmaa.

Hannu Juuso

– Se on tavoite. Meidän opettajien perustehtävä on rakentaa parempaa maailmaa. Idea paremmasta maailmasta sisältää dialogin ja henkisen kasvun, sanoo Oulun normaalikoulun ja Oulun yliopiston harjoittelukoulun alakoulun rehtori Hannu Juuso.

Juuso on väitellyt argumentaation ja ajattelun aihepiiristä (siirryt toiseen palveluun).

Tähän asti on opiskeltu toisten ajattelua

Juuson mukaan koulun opetussuunnitelmissa tai käytännöissä argumentaatio ei hänen uransa aikana ole aikaisemmin ollut mitenkään systemaattisesti mukana. Pikemminkin päinvastoin.

– Olen työskennellyt kouluympäristössä yli 30 vuotta ja tähän saakka ajattelu on suomalaisessa koulussa kohdistunut ennen kaikkea siihen mitä muut ovat ajatelleet, toteaa Juuso.

Koulu muuttuu hitaasti

Koulu on aika hitaasti muuttuva instituutio. Monesti opetussuunnitelmat menevät ja tulevat eikä mikään oikeasti muutu.

– Argumentaatio on laajemmin ottaen ajattelemista ja ajattelemisen kohdistamista erityisesti omaan ajatteluun. Sellaista perinnettä meille ei ole Suomessa kehittynyt, toteaa Juuso.

Oulun normaalikoulun luokkahuone
Oulun normaalikoulun oppimisympäristö. Nykyaikaisen koulun tilankäyttö tähtää dialogiin ja yhdessä tekemiseen.Timo Nykyri / Yle

Tilanne suomalaisessa yhteiskunnassa on Juuson mukaan radikaalisti erilainen kuin 30–40 vuotta sitten. Silloin asiat olivat selkeämpiä ja yksinkertaisimpia, eikä maapalloistuminen ollut vielä ollenkaan tämän päivän mittakaavassa. Maailmassa oli helpompi suunnistaa.

Tavoitteena on jokaisen hyvä elämä

Suomalaisessa koulussa opiskeltiin pitkään valmiita sisältöjä. Oma ajattelu ei niinkään ollut takavuosina muotia. Uudessa opsissa pyritään voimakkaasti eroon sisältökeskeisestä ajatellusta. Taidot ja oppimaan oppimisen näkökulma korostuvat nyt.

– Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana on, että jokaisella ihmisellä olisi hyvä ja kestävällä pohjalla oleva elämä ja tulevaisuus. Ensisijaisena ajatuksena ei ole lisätä Suomen kilpailukykyä tai tehokkuutta. Ihmisyyden ja demokratian lähtökohta on kestävä elämätapa sekä moninaisuuden ymmärtäminen, kertoo Harmanen.

Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen.

Ajattelun taitoja kehitetään lisäksi uudessa opetussuunnitelmassa luomalla monimuotoisia tilaisuuksia itsenäiseen ja yhteiseen ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä asioiden välisten vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisten yhteyksien huomaamiseen ja siten järjestelmälliseen ajatteluun.

Kilpailusta vuorovaikutukseen

Kilpailevasta väittelystä haluttaisiin päästä eroon. Sitäkin enemmän puheviestinnässä korostuu vuorovaikutuksellinen puheviestintä.

– Yhdysvalloissa perustelemisen taitojen oppiminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Viime vuonna julkaistuissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan, miten kielen ja ilmaisun taitojen kehittyessä karttuvat vuorovaikutustaidot, vaikuttamisen keinot ja aktiivinen toimijuus, avaa Harmanen.

Yhdysvalloissa perustelemisen oppiminen alkaa jo päiväkotitasolla.

Minna Harmanen

Uusi opetussuunnitelma pyrkii avaamaan ovia argumentaatiolle ja ajattelulle. Laaja-alaisen osaamisen taidoista sieltä löytyy ensimmäisenä ajattelemisen ja oppimisen taito.

– Se antaa mahdollisuuksia edetä tähän suuntaan. Hyvät pohjat siellä on. Mutta onko meillä valmiuksia lähteä toteuttamaan sitä suunnitellulla tavalla, on eri asia. Koulu on aika hitaasti muuttuva instituutio.

– Monesti opetussuunnitelmat menevät ja tulevat eikä mikään oikeasti muutu, pohtii Juuso.

Nyt tarvitaan ymmärrystä

Jälkimodernissa yhteiskunnassa ei ole enää suuria itsestään selviä kertomuksia, vaan ihmisten pitäisi osata tehdä valintoja ja päätöksiä oman järkensä perusteella.

– Pitää ymmärtää itseään ja toisia, jopa erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. Pitää osata kuunnella ja elää yhdessä. Siihen tarvitaan valmiutta ymmärtää enemmän, kykyä argumentoida, kykyä perustella, kykyä kuunnella ja kykyä olla vastuullinen toisen tavalle ajatella, listaa Juuso.

Juuso on ollut kiinnostunut argumentaation, ajattelun ja filosofian tuomisesta opetukseen jo ennen väitöskirjaansakin.

Yhtä totuutta ei ole

– Totuus on moniääninen. Toista ihmistä ei pidä yrittää muuttaa minuksi. Hänellä on aina oma totuutensa. Tämän oivaltaminen mahdollistaa sen, että me voimme elää yhdessä. Tähän liittyy syviä asioita kuten rauha, pohtii Juuso.

Nykyisillä alakoululaisilla on kouluun tullessaan valmius argumentaatioon, mutta ei välttämättä vielä kaikkia siihen tarvittavia kielellisiä instrumentteja.

Some-keskustelu
Sosiaalisessa mediassa käydään usein kiihkeää keskustelua.Yle

Silti lapsi esimerkiksi osaa ajatella, että isän on pidettävä lupauksensa, vaikka ei sitä vielä kykene argumentoimaan.

– Lapsen tapa ajatella on ainutlaatuista ja arvokasta. Se ei ole mikään välttämätön välivaihe matkalla aikuisuuteen.

Retoriikka on eri asia kuin argumentaatio

Kun retoriikassa yritetään puhua toinen pussiin, argumentointi on enemmänkin yhteisen näkemyksen etsimistä perustelemalla näkemyksiään.

– Antiikin Kreikassa taitava puhuja saattoi saada äänet puolelleen. Se on ihan eri asia kuin dialoginen argumentaatio, joka on yhdessä ajattelua ja sen kautta ratkaisujen hakemista, toteaa Juuso.

Mielipide ei voi Juuson mukaan olla kovin vankka, jos sitä ei pysty perustelemaan. Vahva mielipide voi toki perustua esimerkiksi henkilökohtaiseen kokemukseen, jota ei osaa rationaalisesti perustella.

Argumentaatio on myös demokratiakysymys.

– Demokratia on sitä, että meillä on kyky työskennellä yhdessä. Jos emme hyväksy erilaisuutta tai toiseutta, se on karhunpalvelus myös demokratialle, pohtii Juuso.