Osa hoitajista hiiltyi piikkipakosta – kausi-influenssarokotus tulee pakolliseksi hoitohenkilökunnalle

Hoitoalan työntekijöiden keskuudessa tieto pakkorokotuksista on otettu ristiriitaisesti vastaan.

influenssarokotteet
Kuvassa rokotetaan.
Susanna Wacklin / Yle

Uusi tartuntatautilaki (siirryt toiseen palveluun) tietää pakkorokotuksia hoitohenkilökunnalle. Esimerkiksi kausi-influenssarokote tulee pakolliseksi työntekijöille, jotka työskentelevät riskiryhmien kanssa.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn omassa lehdessä julkaistu artikkeli (siirryt toiseen palveluun) herätti hoitajat keskustelemaan asiasta. Artikkelin kommenttikentässä keskustellaan vilkkaasti, ja monet hoitajat ovat tuoneet mielipiteensä julki myös omilla Facebook-sivullaan.

Maija Ikonen työskentelee sairaanhoitajana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa Helsingissä. Ikonen myöntää, että pakkorokotus puhuttaa hoitajia ja herättää paljon tunteita. Hän pitää asiassa erityisen pulmallisena sitä, että nyt puhutaan pakosta.

– Pakon edessä vastareaktio voi nostaa päätään. Esimerkiksi HUS:ssa rokotuksen on tietääkseni ottanut aiemmin noin 90 prosenttia, mutta pakon myötä luku saattaakin yllättäen laskea, Ikonen toteaa.

Pääseekö työnantaja käsiksi hoitotietoihin?

Sairaanhoitaja Maija Ikosen mukaan työpaikoilla on käyty keskusteluja myös hoitajien itsemääräämisoikeudesta.

– Potilaillakin on itsemääräämisoikeus ja hoitajasta saattaa nyt tuntua, että tässä ollaan viemässä valinnanvapaus hoitajalta.

Myös tietosuoja-asiat mietityttävät Ikosta.

– Onko työnantajalla jatkossa oikeus päästä työntekijöiden potilastietoihin? Tähän asti ei ole ollut, mutta miten asia on jatkossa? Ikonen kysyy.

Siirretäänkö hoitajia toisiin tehtäviin?

Suuri kysymys on se, mitä rokotteistä kieltäytyminen tarkoittaa niille, jotka työskentelevät riskiryhmien parissa. Lakia tarkentavat ohjeistukset ovat työn alla.

– Tällöin pohditaan, onko työntekijä soveltuva niihin tehtäviin ja onko muita tehtäviä, mihin työntekijä soveltuu. Toivotaan, että myös työnantaja ymmärtää näitä työntekijöitä, jotka eivät pysty ottamaan vaadittavia rokotteita, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Päivi Pietari.

Sairaanhoitaja Maija Ikonen miettii, miten työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin käytännössä onnistuu.

– Mitä ne toiset tehtävät hoitajalla ovat? Ei ihan äkkiseltään tule mieleen hoitotyössä sellaista tehtävää, jossa hoitaja ei olisi tekemisissä riskiryhmään kuuluvien potilaiden kanssa.

Määräyksiä perustellaan potilasturvallisuudella

Kausi-influenssan lisäksi uudessa tartuntatautilaissa mainitaan myös tuhkarokko, hinkuyskä ja vesirokko. Näihinkin tauteihin hoitohenkilökunnan pitää saada suoja, jos ei ole niitä sairastanut.

– Jos työntekijä ei ole sairastanut vesirokkoa ja toimii raskaana olevien kanssa, siinä potilasturvallisuus vaarantuu, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Päivi Pietari.

Uuden tartuntatautilain rokotusmääräyksiä perustellaan potilasturvallisuudella.

– Henkilökunta ymmärtää entistä enemmän rokotteiden tarpeellisuuden. Sillä suojataan heikkokuntoisia potilaita taudeilta, Pietari sanoo.

Rokotuskattavuuteen on matkaa

Turun kaupungissa on viime vuodet seurattu tiiviisti hoitohenkilökunnan rokottautumista kausi-influenssaa vastaan. Kaupunki on suosittanut, että työntekijät rokotteen ottavat.

– Rokotusprosentti on vuosien aikana tasaisesti noussut. Lääkäreiden rokotusprosentti vuonna 2015 oli 81 prosenttia ja hoitajien 58 prosenttia, sanoo Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jane Marttila.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitajien rokottautumisintoa on yritetty vauhdittaa maskipakolla. Se tarkoittaa sitä, että rokottamattomat työntekijät on velvoitettu käyttämään suojamaskia influenssakauden aikana.

Uusi tartuntatautilaki astuu voimaan 1.3.2017. Rokotusmääräykset tulevat voimaan 1.3.2018.