yle.fi-etusivu

Kahdessa maassa peruskoulua suorittavan vanhemmat törmäsivät Suomessa seinään – Miksi tšekkiä ei hyväksytty edes valinnaisaineeksi, ihmettelee äiti

Vanhemmat haluaisivat keventää poikansa koulutaakkaa.

peruskoulu
Oskar Turunen ja Jana Vyborna-Turunen.
Jana Vyborna-Turunen ja Oskar Turunen Kaarlen yliopistossa järjestetyissä juhlissa Prahassa. Petr Primus

Riihimäellä asuvan suomalais-tšekkiläisen Turusen perheen poika Oskar elää tavanomaisesta poikkeavaa koululaisen arkea. Seitsemäsluokkalainen Oskar suorittaa samaan aikaan niin Suomen kuin Tšekinkin peruskoulua.

– Oskarin koulutaakka on kahdesta koulusta johtuen muita huomattavasti raskaampi. Se vaatii ylimääräistä ponnistusta, hänen äitinsä Jana Vyborna-Turunen sanoo.

Nelihenkinen perhe viettää suurimman osan vuodesta Suomessa. Käytännössä Oskarin Tšekin peruskoulun opinnot on järjestetty niin, että Jana Vyborna-Turunen opettaa pojalleen kotona Suomessa tämän äidinkieltä tšekkiä sekä historiaa ja maantietoa. Opetuksessa hän käyttää Tšekin koulukirjoja ja harjoitusvihkoja.

Lisäksi Oskar osallistuu kahden vuoden välein näiden aineiden virallisiin kokeisiin koulussaan Tšekissä ja saa siten maan peruskoulun todistukset. Osaamisen arvioivat koulun aineopettajat. Oskar on myös vielä kuukauden koulussa omalla luokallaan Tšekissä suomalaisen lukuvuoden päättymisen jälkeen.

Vanhemmat ovat halunneet keventää pojan koulutaakkaa, mutta Suomessa yritykset eivät ole tuottaneet tulosta.

He toivoivat ensisijaisesti kohtuullisuuteen vedoten, että tšekin kieli voisi korvata toisen kotimaisen kielen eli ruotsin.

Kun tämä ei onnistunut, ehdottivat he syksyllä Riihimäen opetusviranomaisille, että pojan tšekin opinnot hyväksyttäisiin kahdeksannella luokalla alkavaksi valinnaisaineeksi. Käytännössä vanhemmat toivoivat, että Oskarin koulussa opiskeltavaa viikkotuntimäärää vähennetään ja tämän ajan hän voisi käyttää tšekin opiskeluun kotona kuten jo tekee.

– Ei ole mielestämme ollenkaan liikaa vaadittu, että ylimääräinen opiskelupanos oikeasti otettaisiin huomioon, Jana Vyborna-Turunen toteaa.

Riihimäki: Kieltä ei ole opetustarjonnassa

Riihimäen kaupungin opetuspäällikkö Virve Jämsén kertoo, että mahdollisuudet erikoisjärjestelyihin selvitetään, sillä kenenkään koulunkäyntiä ei haluta vaikeuttaa.

Riihimäen opetusviranomaiset tarkistivat Opetushallitukselta, millaisia mahdollisuuksia heillä olisi hyväksyä paikalliseen opetustarjontaan kuulumattoman kielen opinnot valinnaisaineeksi.

– Saamamme vastauksen mukaan näin ei voitu tehdä, koska kyseistä kieltä ei ole määritelty Riihimäen kaupungin perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa valinnaisaineeksi, Jämsén kertoo.

Riihimäellä selvitettiin myös, millaisia mahdollisuuksia heillä olisi lisätä uusi kieli perusopetuksen valinnaisaineeksi.

Sitä varten pitäisi palkata kyseisen kielen opettaja laatimaan kielelle opetussuunnitelma vuosiluokittain, hyväksyä muutos sivistyslautakunnassa ja määritellä, miten arviointi tehdään tapauksissa, joissa opiskellaan huoltajan ohjauksessa oppiainetta, jota kukaan perusopetuksen opettajista ei hallitse.

– Opetuksen järjestäjän pitäisi myös valmistautua tarjoamaan muille oppilaille saman kielen opetusta valinnaisena oppiaineena, jos se olisi opetussuunnitelman mukaan mahdollista, Jämsén kertoo.

Tämä taas olisi edellyttänyt opettajan rekrytoimista ja lisämäärärahaa mahdollisten oppituntien järjestämiseksi.

Oskar Turunen ja Jana Vyborna-Turunen.
Kulttuuri- ja sosiaalialan lehtorina työskentelevä Jana Vyborna-Turunen toimii poikansa Oskarin ohjaavana opettajana Tšekin peruskoulun opinnoissa. Petr Primus

Jämsén lisää, että oppilaita tulee myös kohdella yhdenvertaisesti. Hänen mukaansa opetuksen järjestäjän tulisi näin ollen mahdollistaa myös muiden esitettyjen, paikalliseen opetustarjontaan kuulumattomien kielten tai oppiaineiden omaehtoinen ja itsenäinen opiskelu valinnaisaineena täydentämällä opetussuunnitelmaa kaikilla näillä oppiaineilla.

Opetushallitus: Erilaisia yksittäistapauksia tulee vastaan

Opetusneuvos Anu Halvari Opetushallituksesta kuulee itse ensimmäisen kerran tilanteesta, jossa oppilas suorittaa yhtä aikaa peruskoulua kahdessa maassa.

– Mutta monenlaisia muunlaisia yksittäistapauksia on liikkuvuuden vuoksi paljon, ja näitä aina ratkotaan suhteessa säädöksiin, jotka tarjoavat tiettyyn pisteeseen asti kovastikin väljyyttä.

Opetusneuvos Halvari kertoo yleisellä tasolla, että jos kieliopinnot on tehty ulkomaisessa peruskoulussa, on "teoreettisesti mahdollista", että se voidaan huomioida jollakin tavalla peruskoulun opinnoissa, mutta esimerkiksi termiä hyväksilukeminen ei peruskoululainsäädäntö tunne.

Halvarin mukaan edellytyksenä erikoistapauksissa on se, että kielen on oltava tarjolla paikallisessa opetussuunnitelmassa, toimintatavat poikkeustilanteissa kirjattuna ja oppilaan osaaminen on tarkoin arvioitava.

Hän lisää, että ei ole mahdoton ajatus tehdä yhteistyötä toisen koulun kanssa, mikäli kyseessä on tilanne, jossa oppilas haluaa opiskella kieltä, jota omassa koulussa ei ole tarjolla.

– Tämä pätee kuitenkin lähinnä esimerkiksi saksaan, ranskaan, venäjään eli kieliin, joita meillä perinteisesti on tarjottu.

Yleensä erikoistapauksissa onkin hänen mukaansa kyse jostain tyypillisestä kielestä ja Suomessa toisessa koulussa tehtävistä kieliopinnoista.

Halvarin mukaan opetuksen järjestäjän on noudatettava monia velvoitteita ja tavoitteita, joten kaikkea oppia ei voida noin vain hyväksyä. Peruskoululla on myös sivistystehtävä, ja säädöksissä on myös määrätty melko tarkkaan oppilaalle annettavan opetuksen viikottaisesta tuntimäärästä, hän lisää.

– Opetuksen järjestäjä huolehtii päättötodistuksesta ja siitä, että oppimäärä on tullut suoritettua.

Miksi Oskar käy kahta koulua?

Oskarin äidin Jana Vyborna-Turusen mielestä taas vaikuttaa siltä, ettei kaksi- tai monikielisyyttä arvosteta Suomessa kansainvälistymisestä huolimatta eikä joustoon ja soveltamiseen olla valmiita kauniista puheista huolimatta, vaikka kyse olisi toisesta EU-maasta.

– Jos on keskivertoperhe ja tekee kaiken niin kuin suurin osa tekee, kaikki menee hyvin. Mutta jos on erilainen tilanne ja halutaan erilaisia mahdollisuuksia soveltaa, se muuttuu ongelmaksi.

Vyborna-Turusen mukaan Oskarin kaltaisessa tilanteessa monikulttuurisen lapsen osaamista olisi mahdollisuus soveltaa.

Hän lisää, että tšekkiläisessä koulussa on luettu hyväksi Oskarin Suomessa suorittamia aineita.

Entä miksi Oskarin vanhemmat ovat halunneet, että Oskar suorittaa kahden maan peruskoulua?

– Näemme sen rikkautena, mutta ennen kaikkea se on eräänlainen oman identiteetin ehto: että lapset tietävät juurensa ja tuntevat kielen historian ja kulttuurin, Jana Vyborna-Turunen sanoo.

Vanhemmat myös toivovat, että Tšekin peruskoulun päättötodistus helpottaa lasten mahdollisia tulevia opiskelukuvioita tšekinkielisessä ympäristössä.

Opetusneuvos Anu Halvari vakuuttaa, että erilaisia eteen tulevia tilanteita yritetään ratkoa kouluissa parhaalla mahdollisella tavalla lakien ja asetusten mukaan, sillä kielitaitoa pidetään etuna.

Pitäisikö opetuksen järjestäjien tarjota kieliä laajemmin tai tehdä järjestelmää joustavammaksi kansainvälistyvässä ympäristössä?

– Perusopetus kaikkine velvoitteineen on jo aikamoinen palikka pyöritettäväksi. Pystyykö kaikille tarjoamaan kaikkea haluttua – vaikea kysymys. Kohtuullisuus on varmasti oikea sana tässä, Halvari sanoo.