Tämä mies yhdisti pohjalaisyritykset ja turvapaikanhakijat – työsopimus jo kuudella

Pohjanmaalaisten pikkupaikkakuntien rakennusyritykset palkkasivat ensimmäiset turvapaikanhakijat riveihinsä. Osapuolet saattoi yhteen irakilainen it-insinööri.

työsopimukset
Osama Al-Ogaili on vapaaehtoistyössä Lassintalon palvelukodissa Oulun Tuirassa.
Osama Al-Ogaili on vapaaehtoistyössä Lassintalon palvelukodissa Oulun Tuirassa.Antti J. Leinonen

– Ehkä selviydyin auttaakseni muita, irakilainen Osama Al-Ogaili, 27, pohtii oululaisessa kahvilassa.

Pakomatkallaan Irakista hän lähes hukkui, kun heinäkuinen aurinko poltti hänen pelastusrenkaaseensa reikiä. Niitä hän yritti sormillaan tukkia.

Terroristienkin käsissä olisi ollut parempi loppu, sillä ruumis olisi kenties päätynyt perheelle. Näin hän ajatteli veden varassa räpiköidessään, kesällä 2015.

Al-Ogaili kertoo työskennelleensä Bagdadissa kansainvälisessä yritysmaailmassa. Vainon kohteeksi hän sanoo joutuneensa uskontoon liittyvien mielipiteiden sekä länsimaisten kytköstensä vuoksi.

Al-Ogaili saapui Ouluun turvapaikanhakijana elokuussa 2015. Reilun puolentoista vuoden aikana hän on tehnyt aktiivisesti vapaaehtoistyötä sekä auttanut kuutta turvapaikanhakijaa työllistymään vakituisesti suomalaisyrityksiin. Yksi heistä on jo saanut työperusteisen oleskeluluvan, ja yksi miehistä sai juuri turvapaikkahakemukseensa myönteisen päätöksen.

Al-Ogailille itselleen myönnettiin lokakuussa 2016 turvapaikka, ja nyt hän odottaa vaimoaan ja poikaansa Suomeen.

Kauas on tultu siitä, kun mies virui Egeanmeressä pakomatkallaan. Aaltojen armoilla meni seitsemän ja puoli tuntia.

– Tämän kellon mukaan, hän kopauttaa rannettaan istuessaan oululaiskahvilassa.

Osaman kello.
Antti J. Leinonen

Päivä, jota Al-Ogaili ei koskaan unohda, oli seitsemäs heinäkuuta 2015. Suuri aalto oli kaatanut Turkin ja Kreikan välisellä merialueella veneen, joka kuljetti yhdeksää ihmistä. Pursi oli tarkoitettu ehkä neljälle tai viidelle, Al-Ogaili arvioi.

Muita matkustajia ei enää näkynyt. Passin, puhelimen ja rahat sisältynyt vyötärölaukku oli turhaa painoa, joten aallot saivat sen viedäkseen. Mielessä oli raskaana oleva Maryam-vaimo, joka oli Irakissa sukulaisten luona piilossa.

– Vaimoni ja vanhempani vaativat minua lähtemään turvaan, jotta lapseni ei kasvaisi ilman isää, Al-Ogaili pyörittelee päätään.

Kello oli 13:18, kun hän sulki silmänsä kuollakseen.

Neljä minuuttia myöhemmin mies havahtui ja näki pienen puuveneen. Hän sanoo olleensa niin väsynyt, ettei huutaminen enää onnistunut. Pelastus saapui turkkilaisen mustekalan pyytäjän muodossa. Iäkäs kalastaja sai hilattua vetelän kehon veneeseensä.

“He näyttivät taitonsa, ja yritykset tarvitsivat työvoimaa”

Suomessa bagdadilainen tietoliikenneinsinööri tutustui ripeästi sekä muihin turvapaikanhakijoihin että suomalaisiin vapaaehtoistyöntekijöihin vastaanottokeskuksessaan.

Oma palkkatyö löytyi vastaanottokeskuksen lähistöllä tavatun suomalaismiehen kautta. Al-Ogaili aloitti Oulun lähellä toimivassa rakennusfirmassa helmikuussa 2016, ja ensimmäiset harjoittelijat – useissa eri vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä asuneet rakennusalan osaajat – hän toi samaan yritykseen mukanaan maalis-huhtikuussa.

– Jos esittelemieni kavereiden kanssa olisi tullut ongelmia, yritykset tällä alueella eivät palkkaisi enää maahanmuuttajia, Al-Ogaili arvelee.

Ouluun tuli alkusyksystä 2015 noin 1 500 uutta turvapaikanhakijaa, joten työmiehiä riitti.

Turvapaikanhakija voi aloittaa työnteon kolme kuukautta Suomeen saapumisesta, mikäli hänellä on virallinen matkustusasiakirja. Muussa tapauksessa raja on kuusi kuukautta.

Osama Al-Ogaili ja Jafar Abbas siirtävät sänkyä Lassintalon palvelukodissa Oulun Tuirassa.
Osama Al-Ogaili ja Jafar Abbas siirtävät sänkyä Lassintalon palvelukodissa Oulun Tuirassa.Antti J. Leinonen

Al-Ogaili uskoo, että ihmistuntemuksensa sekä kulttuurin ja kielen osaamisensa vuoksi hän pystyi arvioimaan miehiä suomalaista rekrytoijaa luotettavammin. Moni työn saanut ei osannut englantia tai suomea, joten näiden irakilaismiesten kyvyt olisivat voineet jäädä piiloon.

Yhteensä 11 miestä aloitti Al-Ogailin myötävaikutuksella muutamien kuukausien palkattoman harjoittelun kahdessa eri rakennusliikkeessä Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuusi turvapaikanhakijaa sai sen jälkeen palkkatyön. Toisella työmaalla Al-Ogaili lähinnä saattoi turvapaikanhakijat ja työnantajan yhteen vapaaehtoistyön yhteydessä. Toisessa paikassa mies työskenteli teknikkona ja vertaistensa koordinaattorina.

– He näyttivät taitonsa, ja yritykset tarvitsivat työvoimaa, Al-Ogaili kuvailee.

Molemmat rakennusyritykset työllistivät turvapaikanhakijoita nyt ensi kertaa.

Toinen yritysten edustajista sanoo kustannusten liittyvän olennaisesti asiaan.

– Heille riittää työehtosopimuksen palkka, kun taas suomalaisia ei aina peruspalkalla saa töihin.

Yle Uutisten tiedossa on kolmaskin rakennusfirma Pohjois-Pohjanmaalla, joka on palkannut useita turvapaikanhakijoita.

Yritysten ja niiden edustajien nimiä ei mainita Al-Ogailin toiveesta. Osa heistä työskentelee hyvin pienillä paikkakunnilla, missä heidät on helppo yksilöidä. Lisäksi Suomessa ennakkoluuloihin törmännyt Al-Ogaili haluaa suojella yhteistyötä yritysten kanssa, jotta hän voi jatkossakin auttaa turvapaikanhakijoita ja työnantajia ilman ylimääräistä julkisuutta.

”Yritän leikkiä poikani kanssa puhelimitse”

Al-Ogaili itse toimi noin kahdeksan kuukautta teknikkona ja turvapaikanhakijoiden koordinaattorina toisessa rakennusfirmoista. Rakentaminen oli hänelle vieras ala, mutta elannon ansaitseminen ja muiden auttaminen houkutteli enemmän kuin toimettomuus.

Nyt hän tähtää IT-alan maisteriopintoihin Oulussa tai Itä-Suomen yliopistossa ja ennen kaikkea perheen yhdistämiseen. Mies ei ole vielä nähnyt Irakissa keskosena marraskuussa 2015 syntynyttä Adam-poikaansa, esikoistaan.

Osama Al-Ogailin kädet ja kännykkä, jonka ruudulla kuva lapsesta.
Antti J. Leinonen

– Hän osaa pian kävellä. Yritän leikkiä poikani kanssa puhelimitse, mutta tuntuu, että Adam näkee vain laitteen, Al-Ogaili tuskailee.

Hän toivoo vaimonsa Maryamin, 25, ja Adamin oleskelulupien varmistuvan pian.

Al-Ogailin perheenyhdistämiseen ei liity tulorajoja. Hänellä on pakolaisasema, perhe on muodostettu ennen Suomeen tuloa ja hakemus on tehty kolmen kuukauden kuluessa turvapaikkapäätöksen saamisesta.

Tilanne on toinen niille Al-Ogailin avulla työllistyneille, jotka ovat saaneet tai saavat oleskeluluvan työn perusteella.

Yhden lapsen ja puolison Suomeen saamiseksi käteen pitäisi jäädä noin 2 200 euroa kuukaudessa. Kahden lapsen ja puolison kohdalla summa on 2 600 euroa. Sama koskee turvapaikanhakijoita, joille myönnetään toissijaista suojelua muttei pakolaisasemaa.

– Vakituisessa työsuhteessa olevat odottavat ensin kuukausikaupalla oleskelulupaa, ja sitten vaaditaan todella korkeita tuloja, vaikka vähempikin riittäisi perheen elättämiseen, Al-Ogaili kritisoi.

Kyseiset työmiehet ovat hakeneet tai hakemassa turvapaikan ohessa oleskelulupaa työn perusteella.

– Mutta perheen yhdistämiseksi palkan pitäisi olla merkittävästi suurempi. Olen pahoillani heidän puolestaan.

”Työkokeilu on avainjuttu”

Turvapaikanhakijoita Al-Ogailin avustuksella palkanneet rakennusyritykset toimivat pienillä paikkakunnilla, joille on vaikea saada esimerkiksi rakennusalan työvoimaa, sekä vaihtelevissa kaupunkikohteissa. Al-Ogailin mukaan työntekijät ovat joustavia työtehtävien perässä matkustamisen suhteen.

– Suomessa on työttömyyttä, mutta on myös työvoimapulaa. Tuleehan Virostakin jatkuvasti työntekijöitä, toisen yrityksen edustaja sanoo.

Aluksi kielitaidon puute mietitytti työnantajaa. Yritys kertoo kuitenkin uskaltaneensa ottaa aluksi kielitaidottomat miehet töihin, koska he saattoivat aloittaa palkattomalla työkokeilulla.

– Kielitaito vähän rajoittaa työohjeiden vastaanottamista, mutta työpäällikkö tehtaalla on kyllä nyt ollut tyytyväinen. Osama (Al-Ogaili) on tiennyt keitä meille esittää, toisesta rakennusliikkeestä kerrotaan.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman yhtyy arvioon.

– Usein edellyttää, että työnantajalla on myönteisiä kokemuksia ulkomaisesta työvoimasta.

Osama hississä työkaverinsa pyörätuolissa istuvien rouvien kanssa.
Antti J. Leinonen

Peruspalkkaan on Suomessa pohdittu joustoa, sillä matalan tuottavuuden työt eivät nykyisellä palkkausjärjestelmällä ole yrityksille kannattavia, arvioi Työ- ja elinkeinoministeriön raportti.

Työnantajat ovat esittäneet toivetta palkkatason ja työehtojen joustosta ainakin oppisopimuskoulutettavien, työtä opettelevien, vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien kohdalla.

Al-Ogailin mukaan moni turvapaikanhakija tekisi mielellään töitä pienelläkin palkalla tai jopa ilmaiseksi, sillä se rakentaa tulevaisuutta ja verkostoja enemmän kuin peukaloiden pyörittely ja säästää yhteiskunnan varoja.

Lisäksi jo noin tuhannen euron nettopalkka voi tuoda työperusteisen oleskeluluvan muiden ehtojen täyttyessä.

– Tässä tilanteessa olevilla ihmisillä on usein kaksinkertainen työmotivaatio, Al-Ogaili viittaa vaakalaudalla oleviin asioihin kuten oleskelulupaan, perheen yhdistämiseen sekä kielen ja kulttuurin oppimiseen.

Edulliset tai ilmaiset työkokeilut ja matala palkka voivat tosin pitkällä aikavälillä vääristää työmarkkinoita. Työperusteisen oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen kohdalla vaarana on myös, että hän joutuu tyytymään minimipalkkaan jatkossakin. Näin käy, jos työnantaja haluaa hyödyntää edullista työvoimaa ja työntekijä pelkää työstä riippuvan oleskelulupansa puolesta.

Al-Ogailin mukaan vastaanottokeskuksilla on valtavasti eri alojen ammattilaisia, mutta henkilökohtaisia linkkejä työelämään tarvitaan.

Osama ja työkaveri.
Antti J. Leinonen

Suomalaisistakin vain joka neljäs on työllistynyt suoraan avointa työpaikkaa hakemalla, ja piilotyöpaikkoja oli vuonna 2016 Suomessa arviolta noin 270 000.

Muun muassa rekrytoinnin jäykkyys ja kustannukset jarruttavat työnantajia. Markkinarakoa saattaisi olla useammallekin Al-Ogailin kaltaiselle vastaanottokeskuksista täsmäosaajia bongaavalle konsultille.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvityksessäkin viitataan järjestöihin ja vapaaehtoissektoriin työllistymisen ”sillanrakentajina”, jotka pääsevät helpommin lähelle asiakasta kuin vaikkapa TE-palvelut. Samaa voisi kenties tehdä ammattimaisestikin. Al-Ogaili ei kiellä, etteikö voisi vielä pystyttää alan yritystä. Sen tietokantaan kerättäisiin kieli- tai kulttuurimuurin ja vastaanottokeskusten ovien takana olevia taitureita.

Kuinka estää riisto? Ohjeet valmisteilla

Turvapaikanhakijoita käytetään myös ilmaisena työvoimana, polkuhintaan tai harjoitteluita ketjuttaen vailla aikeita palkata, Maahanmuuttovirastosta kuvaillaan. Al-Ogaililla on tiedossa sekä hyviä että huonoja kokemuksia, ja hän suhtautuu realistisesti turvapaikanhakijoiden harjoitteluihin.

– He eivät puhua suomea, heidän taustansa on tuntematon eikä työnantaja tiedä heidän taidoistaan. Kumpi on heille pahempi: työskennellä kolme kuukautta ilmaiseksi vai nostaa kenties loppuelämä sosiaaliavustuksia?

Tai menettää mahdollisuus työperusteiseen oleskelulupaan, listaa voisi jatkaa.

Maahanmuuttoviraston Snellman pitää harjoittelun valvomista haastavana. Eri ministeriöiden ja Maahanmuuttoviraston edustajat ryhtyivät syksyllä määrittämään vastaanottokeskuksen ulkopuoliselle toiminnalle tarkempia pelisääntöjä.

– Toivoisi, että esimerkiksi turvapaikanhakijat itse eivät itsenäisesti menisi harjoitteluihin, joissa he joutuvat hyväksikäytetyiksi. Turvapaikanhakijan tulisi olla vastaanottokeskukseen heti yhteydessä, jos asia epäilyttää.

– Tämä on pallottelua sen kanssa, että henkilölle saataisiin tekemistä, mutta se olisi kaikille turvallista, Snellman sanoo.

Rajanvetoa käydään myös termistöstä: harjoittelu vai työkokeilu? Yksi Ylen haastattelemista työnantajista mielsi turvapaikanhakijoiden olleen ensin talkoissa, sillä sopimusosapuolena oli vastaanottokeskusta pyörittävä Suomen Punainen Risti ja sopimuksessa maininta vapaaehtoistyöstä.

Pelkkä kieli ei luo työtä

Oleskeluluvan saaneille Al-Ogaili haaveilee entistä käytännönläheisempää kotoutumiskoulutusta.

Osama parvekkeella.
Antti J. Leinonen

– Heti puolet viikosta koulua ja puolet töitä. Ihmiset olisivat motivoituneempia esimerkiksi perustamaan yrityksiä. Kielikurssilla oppii kielen, mutta työpaikalla oppii kulttuurin ja paikalliset mahdollisuudet.

Pelkkä kieli ei tuo työtä, mutta hyvä idea tai ammattitaito voi sen tuodakin. Alussa mukana voisi olla kielitaitoinen koordinaattori, Al-Ogaili ideoi.

– Voi kuulostaa hassulta jonkun öljyvaltiosta tulevan sanomana, mutta kaikkein kallein resurssi on kädentaitajat. Ja niitä teillä Suomessa on, Al-Ogaili sanoo.

Turvapaikanhakijoiden, pakolaisten, ja kansainvälistä suojelua saavien yrittäjyyttä tuetaan Suomessa jo Startup Refugees -ohjelmalla.

Auttaminen palkitsee – ”Yksi miehistä hyppi paikallaan”

Al-Ogaili saa yhä muistutuksia tekemästään sillanrakennustyöstä.

– Työntekijät soittelevat minulle muutaman päivän välein ja kysyvät, tarvitsenko jotain, Al-Ogaili kertoo.

Hän muistaa hetket, kun hän on voinut kertoa heidän saaneen sopimuksen. Yksi miehistä hyppi paikallaan.

Nyt Al-Ogailin katse on taas itselle tutummissa kuvioissa.

– Autoin kuutta miestä saamaan töitä, mutta oikeasti olen tietoliikenneinsinööri, hän naurahtaa yhä hieman aikaansaannoksestaan hämmentyneenä.

Al-Ogaili haluaa jäädä Ouluun, ja hän näkee kaupungin perheelleenkin sopivana.

– I feel myself ”oululainen” now. Kun tulin Ouluun, minulla oli vain vaatteeni. Olisi vaikeaa aloittaa alusta uudessa kaupungissa. Olen onnellinen, koska olen elossa ja perheeni on ainakin toistaiseksi elossa Bagdadissa, Al-Ogaili sanoo.

Työllistyneet irakilaistoverit ovat kiitollisia Al-Ogailille, mutta onpa miehellä itselläänkin vielä velka kuitattavana. Hän haluaa kiittää Egeanmeren pelastajaansa reilun puolentoista vuoden takaa.

– Tuolla hetkellä ainoa toiveeni oli nähdä lapseni ja kuolla. Elän nyt jatkoajalla, mutta en vielä ole nähnyt poikaani. En tiedä miehen nimeä, mutta muistan kasvot. Aion etsiä tämän turkkilaismiehen.