"Mä oon ihan paska" – kiusaaminen ei ole kadonnut, vaikka siitä puhutaan

Kymmenet tuhannet lapset ja nuoret ottavat vuosittain yhteyttä Mannerheimin lastensuojeluliiton palvelevaan puhelimeen tai nettiin. Vain murto-osaan avuntarpeesta pystytään vastaamaan.

Kotimaa
Nuori nainen katsoo kännykkäänsä.
Tiina Jutila / Yle

OuluViime vuonna MLL:n palvelevassa puhelimessa (siirryt toiseen palveluun) vastattiin 36 000 yhteydenottoon, joista noin 3 500 tuli netin välityksellä.

– Se on kuitenkin vain murto-osa yhteydenotoista, eikä kaikkiin yhteydenottoihin pystytä vastaamaan, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton Palvelevan puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki.

Vuodesta 1980 toiminut lasten ja nuorten palveleva puhelin onkin monelle arjen ja elämän kanssa painiskelevalla nuorelle ja lapselle ainoa tapa päästä puhumaan mieltä askarruttavista aiheista aikuisen kanssa.

Ei oo mitään tekemistä. Niin tylsää. Äiti tulee vasta viideltä kotiin.

Yhteydenotto palvelevaan puhelimeen

Valtaosa yhteydenotoista liittyy arjen yksinäisyyteen, fyysiseen ja seksuaaliseen kehitykseen, joka askarruttaa erityisesti murrosikäisiä. Hyvin iso osa yhteydenotoista liittyy lasten ja nuorten keskinäisiin suhteisiin ja kiusaamiseen, joista haluaa puhua noin joka kymmenes soittaja tai nettikyselijä.

Kaikki tytöt menevät välitunnilla yhteen rinkiin ja kun yritän päästä mukaan, he tiivistävät rinkiä niin, että jään ulkokierrokselle enkä kuule mitään, koska he puhuvat hiljaa.

Yhteydenotto palvelevaan puhelimeen

Kiusaamistapausten määrissä ei ole vuosien saatossa juuri tapahtunut muutosta. Se on ollut jo vuosia yksi suurimmista lasten ja nuorten elämää kuormittavista asioista.

– Se on monesti myös tekijä, joka heijastelee lasten ja nuorten masennusoireiden taustalla.

Yhteydenotoissa paljastuu myös arkisen kiusaamisen kovat kasvot.

Mua on kiusattu jo kauan. Oon kertonut tästä äidille, mutta kiusaaminen vaan jatkuu. En jaksa enää!

Yhteydenotto palvelevaan puhelimeen

– Siellä on sekä suoraa fyysistä väkivaltaa, lyömistä, potkimista, sylkemistä ynnä muuta. On myös henkistä väkivaltaa, haukkumista, nälvimistä ja kuiskuttelua sekä perättömien juorujen levittämistä lapsesta, kertoo Tatjana Pajamäki.

Sen lisäksi on myös vaikeammin havaittavaa kiusaamista, jota aikuisen on usein vaikeampi tunnistaa. Lapsi saatetaan sulkea porukan ulkopuolelle aikuisen huomaamatta ja hänestä tehdään näkymätön muille.

Tunnen jääneeni täysin ulkopuoliseksi kaveriporukastamme. Aiemmin olin yksi suosituimmista, nyt minua kartetaan.

Yhteydenotto palvelevaan puhelimeen

– Kiusaamisen kokemukset ovat yhteisiä kaikenikäisille lapsille, ihan sieltä pienimmistä ykkösluokkalaisista aina nuoreen aikuisuuteen saakka.

Vaikka julkisuudessa kiusaamisesta puhutaan välillä paljonkin, itse ongelmaa se ei ole poistanut.

Mä oon ihan paska. Miks mua muuten muka kiusattais?

Yhteydenotto palvelevaan puhelimeen

– Lasten ja nuorten maailmasta se ei ole hävinnyt mihinkään ja se aiheuttaa valtavasti huonovointisuutta, joka heijastelee aikuiselämään saakka, sanoo Tatjana Pajamäki.