Kaikki voittavat, kun kansanedustaja lähtee ehdolle kuntavaaleissa – tai sitten ei

Kuntavaaleissa luodaan aina pohja seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kansanedustajien kannattaa edelleen olla omassa kotikunnassaan ehdolla. Äänestäjä päättää onko se kuntalaisen kannalta hyvä ratkaisu.

kuntavaalit
Eduskunnan äänestystaulu.
Yle

Perusasetelma kuntavaaleissa on selkeä: äänestämme ihmisiä ja puolueita, joiden haluamme päättävän uimahalleista, marketin sijainnista ja päiväkotiryhmien koosta. Samalla tulemme äänestäneeksi millä puolueella on parhaimmat lähtökohdat eduskuntavaaleihin ja tuleeko mielestämme kansanedustajien olla mukana kuntatason päätöksenteossa.

Kun kysyy kansanedustajilta itseltään, tai tutkijoilta, kannattaako kansanedustajien olla mukana kuntatasolla, ovat vastaukset pääosin sisällöltään ”Kyllä, mutta..”. Mutta-sanan perään tulee vastaajasta riippumatta jotain ajankäytöstä ja kalenterin organisoimisesta.

Perusteluita kansanedustajien kuntavaaleissa ehdolla olemiseen on kolme. Näin asian tiivistää Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri:

1. Puolueet tarvitsevat kansaedustajia saadakseen ääniä ja voittaakseen vaalit.

2. Kansanedustajat itse tarvitsevat näkyvyyttä, jotta voivat edistää omaa uraansa.

3. Paremmat yhteydet kunnan- ja valtiontason päätöksenteon välillä säilyvät.

Näistä yhteyksistä eivät kaikki enää olekaan ihan samaa mieltä.

Yhteyttä voi pitää niin monella tasolla

Kun tarkastellaan reilun puolen miljoonan asukkaan Pirkanmaata, kansanedustajat haluavat vaikuttaa kuntatasolla jatkossakin. Ainoastaan kolme kansanedustajaa ilmoitti, etteivät lähde ehdolle: Satu Hassi (vihr.), Harri Jaskari (kok.) ja Anna Kontula (vas.).

Kokemus käytännöntyöstä on, että hitto se mitään yhteyttä vahvistaa.

Anna Kontula

Kontula ja Hassi perustelivat asiaa sillä, etteivät ehdi kunnolla paneutua kuntatason asioihin kansanedustajan työn ja muiden tehtävien ohella. Jaskari otti lisäksi esiin maakuntavaalit, joissa hän haluaa olla ehdolla.

Peruste olla ehdolla yhteyksien takia on Kontulan mielestä teennäinen.

– Kokemus käytännön työstä on, että hitto se mitään yhteyttä vahvistaa. Pikemminkin keksitään joku peruste, kun ei voida sanoa, että kansanedustajat ovat hankkimassa ääniä tai muuten perustella sitä, että puolitehoisia valtuutettuja nostetaan niin paljon esiin.

Viedään palautetta ollaanko menossa asioissa oikeaan suuntaan ja mitä kannattaisi muuttaa.

Arto Pirttilahti

– Yhteydenpito ei ole sidoksissa valtuustopaikkaan, vaan on ihan mahdollista pitää kanavat auki, oli valtuustossa tai ei, jatkaa Kontula.

Valtuuston puheenjohtajana ja maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana vaikuttava keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti on toista mieltä. Hän arvostaa kokonaisvaltaista näkemystä päätöksenteosta.

– On hyvä, kun tehdään ensin lainsäädäntö eduskunnassa ja sitten katsotaan miten se maakunnassa ja kunnassa toimii. Toki sitten viedään palautetta kunta- ja maakuntatasolta, kun lainsäädäntötyö on kesken, että ollaanko menossa asioissa oikeaan suuntaan ja mitä kannattaisi muuttaa. Tuodaan oman maakunnan asiat esiin. Tämä on aika molemmansuuntainen asia.

Pelataan varman päälle

Vaatekaupan mainosmies sanoisi, ettei tässä vielä kaikki. Tuleviin kuntavaaleihin vaikuttaa meneillään oleva sote-uudistus eli vallan siirtyminen kunnilta maakunnille.

Nyt näyttää siltä, että huolimatta laajoista tehtävistä, maakuntien itsehallinnosta tulee aika rajoitettu.

Ilkka Ruostetsaari

Itse ehdokasasetteluun se ei vielä Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan pääosin vaikuta, sillä maakuntauudistuksen sisältö ja toteutuminen voi vielä olla kansanedustajien mielessä epävarmaa.

– He pelaavat varman päälle ja haluavat osallistua kuntavaaleihin. Toinen epävarmuutta aiheuttava asia on se, millaiseksi maakuntavaltuustojen valta lopulta muodostuu. Nyt näyttää siltä, että huolimatta laajoista tehtävistä, maakuntien itsehallinnosta tulee aika rajoitettu.

Tosin osa kansanedustajista ilmoittaa jo nyt olevansa maakuntavaaleissa ehdolla. Ei ihme, sillä monin osin maakuntavaaleissa on sama vaalipiiri kuin eduskuntavaaleissa. Katso kohta 2 perusteista olla ehdolla kuntavaaleissa.

Jos saa vahvan kannatuksen, se antaa potkua seuraaviin vaaleihin.

Ilkka Ruostetsaari

Nyt odotetaan maakuntakuvion selkiämistä. Tulevat kuntavaalit ovat välivaalit. Sitä ne tosin Ruostetsaaren mukaan ovat aina.

– Kuntavaalit ovat eduskuntavaalien välissä ja puolueiden kannatusta mitataan. Se antaa tietyt lähtöasetelmat seuraaviin eduskuntavaaleihin. Jos saa vahvan kannatuksen, se antaa potkua seuraaviin vaaleihin. Se on nähty esimerkiksi perussuomalaisten kohdalla. Kuntavaaleistahan hekin ovat vauhtia hakeneet.