Kädenjälki pandatarhaan ja "Panda Dome" – opiskelijoilta ideoita Ähtäri Zoolle

Ähtärin Eläinpuiston ensi kesän kävijät pääsevät mahdollisesti painamaan kädenjälkensä tulevan panda-aitauksen betonimuuriin. Idea syntyi Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ideointitapahtumassa, jonka avulla eläinpuisto etsi matkailutuotteidensa tarjontaan vaihtoehtoja pehmopandoille ja jääkaappimagneeteille.

Kanta-Häme
HAMK:n opiskelijoita
Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat löysivät 697 pandateemaan sopivaa ideaa. Niistä koottiin 18 isompaa ideakokonaisuutta.Timo Leponiemi / Yle

Tämän vuoden joulukuussa Ähtäriin saapuvien pandojen odotetaan vetävän lisää yleisöä eläinpuistoon.

Pandojen ympärille halutaan kehittää uusia tuotteita ja palveluja, kertoo Ähtäri Zoon (siirryt toiseen palveluun) markkinointi- ja viestintäpäällikkö Elina Viitanen.

Aloite eläinpuiston ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön tuli Hämeen ammattikorkeakoulun (siirryt toiseen palveluun) suunnalta.

– Halusimme löytää tuotteisiin jotain sellaista, jota voisi yhdistää enemmän luontoon, kestävään kehitykseen, kierrätykseen, ekologisuuteen ja eettisyyteen, toteaa Viitanen.

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoille yhteistyö Ähtäri Zoon kanssa tarjoaa aidon oppimisympäristön ja paikan oppia palvelumuotoilua ja tuotekehitystä, arvioi lehtori Vesa Tuomela.

Kädenjälki pandatarhaan

Hämeen ammattikorkeakoulussa uusia ideoita pohtimassa oli 120 opiskelijaa ja kymmenen opettajaa.

Meidän täytyy katsoa myös, mitä tällainen lasikupu tulisi maksamaan.

Elina Viitanen

Mukana oli opiskelijoita muotoilun, tietojenkäsittelyn ja liiketoiminnan ohjelmista. Ammattikorkeakoulun omien opettajien lisäksi työtä oli ohjaamassa kansainvälisiä vaihto-opettajia kahdeksasta maasta.

Opiskelijoiden ideointitempauksen parhaaksi ideaksi arvioitiin eläinpuiston kävijöille tarjottava mahdollisuus painaa oma kädenjälkensä pandatarhan seinään. Kädenjäljistä kertyvä tuotto ohjataan pandojen suojelutyöhön.

Panda Dome harkintaan

Toiseksi parhaaksi ideaksi katsottiin "Panda Dome". Siinä eläinpuiston kävijät voivat päästä lähelle pandoja ja tarkkailla niitä lasikuvusta, häiritsemättä eläimiä.

Opiskelijoiden ideoimassa pandadomessa lasi olisi sellainen, etteivät pandat näe kuvussa olevia ihmisiä.

– Pohdimme nyt, onko tämäkin idea toteutettavissa. Meidän täytyy katsoa myös, mitä tällainen lasikupu tulisi maksamaan, miettii Elina Viitanen.

Opiskelijoiden ja opettajien aivoissa syntyi kaikkiaan 697 ideaa. Niistä muotoiltiin 18 konseptia, joista kuusi pohjautuu virtuaalimaailmaan.

Suojelutyötä yhdessä kiinalaisten kanssa

Tällä hetkellä Kiinan ulkopuolella on 48 isopandaa (siirryt toiseen palveluun) eli jättiläispandaa.

Euroopassa pandoja on viidessä eläintarhassa. Luonnossa elää noin 2000 pandaa.

Pandojen tulo Suomeen tapahtuu yhteistyössä Kiinan metsähallinnon ja pandojen suojelusta ja tutkimuksesta vastaavien kiinalaisten asiantuntijoiden kanssa.

Ähtärin panda-hanke on osa pitkäaikaista kehittämisohjelmaa, jolla vahvistetaan Ähtäri Zoon toimintaa uhanalaisten lajien suojelemiseksi.

Elina Viitanen
Ähtäri Zoon markkinointi- ja viestintäpäällikkö Elina Viitanen korostaa eläinpuiston tehtävää uhanalaisten lajien suojelussa.Timo Leponiemi / Yle

– Arvostamme sitä, että meidät on valittu tähän pandaohjelmaan. Tällä laajalla lajien suojeluhankkeella on suuri merkitys koko Suomelle, sanoo Elina Viitanen.

– Meidän valtteja on vankka eläintietämys karhuista ja uhanalaisten lajien osalta. Suojelutyötä on tehty muun muassa metsäpeuran, vesikon ja saukon parissa.

Suomi on myös eläintaudeista vapaata aluetta. Myös luonto ja ilma ovat puhtaita.

Saako Ähtärin kevätaurinko hormonit hyrräämään?

Kiina on arvioinut Ähtärin olosuhteiden vastaavan hyvin pandojen luontaisia kotimetsiä Himalajan vuoristossa, jossa pandat elävät talvella lumisissa maisemissa.

Meillä on suhteellisen samanlaiset olosuhteet kuin pandojen alkuperäisillä asuinalueilla.

Elina Viitanen

– Kiinassa pandat elävät tällä hetkellä liian alhaalla ja lämpimässä. Meillä on suhteellisen samanlaiset olosuhteet kuin pandojen alkuperäisillä asuinalueilla. Meillä on kylmä talvi ja raikas valoisa kevät.

– Me luotamme siihen, että asiantuntijat ovat valinneet pandoille ilmastollisesti oikean paikan.

Yksi tärkeistä tavoitteista on saada jättiläispanda lisääntymään Ähtärissä. Toiveissa on, että luminen suomalaistalvi ja kirkas keväinen aurinko saavat pandojen hormonit hyrräämään.

– Se on aika mystistä tämä pandojen lisääntyminen, mutta mikä olisikaan sen upeampaa kuin se, jos meillä olisi joskus pikkupandoja, ennakoi Elina Viitanen.

Pandojen ruoka rekoilla Hollanista ja Ranskasta

Suloisesta olemuksesta huolimatta pandat ovat villieläimiä, eivätkä ne tule Ähtäriin paijattaviksi.

– Kaikki meidän eläimemme ovat villieläimiä. Niitä ei kesytetä, eikä kouluteta. Ne käyttäytyvät villieläinten mukaan. Pandakarhukin on karhu, muistuttaa Elina Viitanen.

Pandojen ravintokasvia bambua ei Suomessa kasva. Bambua kuluu kuitenkin paljon ja siinä on ollut yksi iso selvitettävä haaste.

Ähtärissä on kokeiltu (siirryt toiseen palveluun) bambun kasvatusta, mutta käytännössä pandoille ruoka tuodaan rekoilla Hollannin ja Ranskan kasvihuoneista.

Vuonna 1973 perustetussa Ähtärin eläinpuistossa on tätä mykyä kolmisensataa eläintä yli 60 lajista. Eläimet kuuluvat skandinaaviseen ja aasialaiseen lajistoon. Viime vuonna eläinpuistossa vieraili yli 170 000 kävijää.