Sakari Pälsi sai vihdoin elämäkerran – "Eli voimakkaasti itselleen ja seikkailuilleen"

Arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä, seikkailija, kirjailija ja valokuvaaja. Kaikkia näitä oli Sakari Pälsi, josta vasta nyt on kirjoitettu ensimmäinen kunnollinen elämäkertateos.

elämäkerrat
Sakari Pälsistä kertovan kirjan toimittajat poseeraavat kirjojen ja Pälsin rintakuvan kanssa
Sakari Pälsin elämäkerta koostuu useiden kirjoittajien artikkeleista. Kirjan ovat toimittaneet Mirja Metsola ja Jukka Relas.Tiina Kokko / Yle

LoppiLuulisi, että Sakari Pälsistä, vuonna 1882 Lopen Sajaniemessä syntyneestä, elämäntyönsä Kansallismuseossa tehneestä filosofian tohtorista ja Suomea sekä maailmaa kiertäneestä miehestä olisi kirjoitettu useampikin elämänkertateos.

Koska luulo ei ole tiedon väärti, on pakko uskoa Sakari Pälsin seuran puheenjohtajaa ja uutuusteoksen toista toimittajaa, kansantieteilijä Jukka Relasta.

– Sellaista [elämänkertateosta] ei ole oikeastaan aiemmin kunnolla tehty. On olemassa lähinnä Mirja Metsolan vuonna 1995 tekemä tunnin mittainen dokumenttifilmi.

Relas sanoo, että Pälsistä löytyy lisäksi myös joukko erilaisia pienempiä artikkeleita, jotka enemmän tai vähemmän toistavat Pälsistä tiettyjä perusasioita. Kokonaiskuva henkilöstä on jäänyt pimentoon.

– Nyt ensimmäistä kertaa saatiin kunnolla käyttöön Pälsin perhearkisto, kuten runsas kirjeenvaihto.

Myös päiväkirjat valottavat kokonaiskuvaa Pälsistä.

Harppominen on sallittu

Aineistoista kuoriutui 17 asiantuntijan kirjoittama elämänkertateos S_akari Pälsi, Elämä ja työt_. Sen toinen toimittaja on Jukopliut! Sakari Pälsin monta elämää -dokumentin tehnyt antropologi, dokumentaristi ja toimittaja Mirja Metsola.

Koska Pälsi oli pätevä ammattimies monella alalla, tarvittiin myös elämänkertateokselle useampi kirjoittaja. Heitä on kaikkiaan 17, joten Pälsin elämää, tekoja ja mielenkiinnon kohteita valaistaan usean artikkelin kautta.

– Hän otti haltuun arkeologian, kansantieteen, siperialaisen taiteentutkimuksen, elokuvanteon ja valokuvaamisen sellaisella tavalla, että hän pystyi myös hyödyntämään tietämystään ja tekemään erittäin laadukasta jälkeä oli alue mikä tahansa, sanoo Metsola.

Juuri Pälsin monialaisuus on ehkä ollut syynä siihen, että hänestä ei ole aiemmin kirjoitettu kattavaa elämäkertaa. Ei välttämättä ole ollut ketään sellaista, joka olisi pystynyt ottamaan yksin haltuun Pälsin tapaisen moniottelijan.

Teoksen jakaminen artikkeleihin palvelee myös lukijaa, sillä harppominen on sallittu.

– Kirjaa ei tarvitse lukea kannesta kanteen, alusta loppuun, kun siinä ei ole juonta – muuta kuin Pälsin elämä ja elämäntyö, Metsola kannustaa.

Suuri yleisö tuntee Pälsin poikajutuista

Sakari Pälsi oli kivikauden ihmisestä kiinnostunut arkeologi ja tutkija, joka kaivoi esiin muun muassa Antrean yli 10 000 vuotta vanhan kalaverkon.

Hän matkusti Mongoliassa, Siperiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa Suomen lisäksi. Työvälineenään hän käytti muun muassa elokuvakameraa ja kuvasi Siperiassa sata vuotta sitten alkuperäisasukkaiden elämää.

Valokuvaajana hän oli "ratkaisevan hetken" pyydystäjä ranskalaisen Henri Cartier-Bressonin tapaan. Pälsin valokuviin on tallentunut maaseutu, kaupunki, maisemat, ihmiset ja tietenkin seikkailuiksi yltyneet ulkomaanmatkat.

Sakari Pälsi kirjoitti matkakirjoja, kansatieteellisiä kuvauksia ja jopa kivikausiromaanin, mutta suuri yleisö tuntee hänet poikajutuistaan. Niistä on tehty myös tv-sarja, jonka Yle on esittänyt 1990-luvulla.

Poikajutuilla on oma fanikuntansa

Poikajutuissa seikkailevat Fallesmannin Arvo ja Sakari sekä muut hämäläisen maalaiskylän henkilöt. Vaikka Pälsi ei koskaan mainitse kylän nimeä, poikajuttujen "julkisalainen" tapahtumapaikka on kotikylä Sajaniemi. Siellä Pälsin suku oli asunut jo pitkään ennen Sakarin syntymää.

– Poikajuttuja on noin 130. Niissä henkilö ja miljöö ovat todellisia, mutta eivät kaikki tapahtumat. Pälsi kirjoitti usein asioista, joista hän vain haaveili, mutta jotka toteutuvat tarinoissa. Ja kun omat ideat alkoivat ehtyä, hän alkoi kysyä sukulaisilta ja ystäviltä, mitä he olivat tehneet pieninä, Jukka Relas selvittää juttujen taustaa.

Pälsi kirjoitti usein asioista, joista hän vain haaveili, mutta jotka toteutuvat tarinoissa.

Jukka Relas

Poikajutut eivät välttämättä ole nykylasten tai -nuorten lukulistalla, mutta Pälsillä on vannoutunut fanijoukkonsa tietää Mirja Metsola.

– Siihen tulee mukaan aina uusia henkilöitä. Aika usein nämä henkilöt ovat keski-ikäisiä.

Metsola paljastaa, että yksi faneista on teatterimies Juha Hurme.

Monitoimimiehen ristiriitainen persoona

Jukka Relas kuvaa Sakari Pälsiä leonardodavincimäiseksi monitoimimieheksi. Arkeologi, Kansallismuseo ja seikkailija -yhdistelmä saa hänet näyttäytymään myös elokuvien Indiana Jonesilta.

Mutta millainen Sakari Pälsi oli ihmisenä?

– Sanoisinko, että hän oli hyvin ristiriitainen. Sellainen ensinnäkin hyvin boheemi, toisaalta hyvin herkkä, mutta kuitenkin jotenkin ronskiotteinen monella tapaa. Hän myös eli voimakkaasti itselleen ja seikkailuilleen, jolloin perhe jäi ehkä toiseen rooliin, tiivistää Jukka Relas.

Poistettu 12.12.2017 klo 14.35 mustavalkokuva, joka esitti Pälsin sijaan tuntematonta miestä.