Urheilupsykologi: Mustavalkoinen ajattelutapa esteenä suomalaiselle urheilumenestykselle – "Ripotellaan tuhkaa päälle tunnetasolla"

Urheilupsykologi Päivi Frantsi sanoo, että henkinen vahvuus auttaa menestymään. Myös epäonnistumista on opittava käsittelemään.

Liikuntapsykologia
Urheilupsykologi Päivi Frantse
Päivi Frantsi uskoo, että myönteinen vuoropuhelu itsensä kanssa mahdollistaa paremman menestyksen. Silloin epäonnistumisia on helpompi sietää. Tanja Kröger / Yle

Ammattiurheilijoita valmentanut urheilupsykologi Päivi Frantsi kertoo, että henkinen puoli joko mahdollistaa tai rajoittaa omaa toimintaa.

– On varmasti urheilijoita, joilla on haasteita psyykkisessä puolessa. He eivät ole osanneet hakea tai heille ei ole tarjottu työkaluja, kuinka asioissa edetä psyykkisellä puolella.

Yksi syy siihen, miksi urheilijan pää ei kestä henkisesti, ovat liian kovat odotukset itselle. Kun itseltä puuttuu realistisuus asioista, toiveet ja tavoitteet menevät sekaisin. Urheilijan sisäinen ääni saattaa silloin sanoa, että "sinusta ei ole mihinkään". Se syö urheilijaa myös sisältä.

Jos uskoa ei ole, niin tottakai se hankaloittaa myös suoritusta, eikä pääse parhaimpaansa niin helposti.

Päivi Frantsi

– Epäonnistumisen pelko on iso juttu ja siihen liittyvät ajatukset, että mitä sitten, jos en täytä odotuksia. Se näkyy siinä, miten hahmottaa maailmaa ja miten urheilija puhuu itselleen. Onko puhe kannustavaa vai syyttävää.

Urheilijan psyykkeeseen vaikuttavat paitsi henkilökohtainen pärjääminen, myös muu joukkuemenestys. Frantsin mukaan jokaiselle urheilijalle tulee huonoja kausia. Kun niitä tulee monta peräkkäin, testataan urheilijan kykyä selviytyä henkisesti. Kun esimerkiksi maastohiihdossa on viljelty, että "nyt menee hyvin", on helpompi päästä parhaimpaansa.

– Silloin testataan, miten tilanteen pystyy käyttämään. Jos uskoa ei ole, niin tottakai se hankaloittaa myös suoritusta, eikä pääse parhaimpaansa niin helposti.

Suomessa mustavalkoista ajattelua

Suomessa on Frantsin mukaan se ongelma, että täällä on kulttuurisesti ja historiallisesti mustavalkoinen ajattelutapa.

– On joko onnistuminen tai epäonnistuminen, mutta suurin osa on siltä väliltä.

Frantsin mukaan vuosikymmenien aikana jopa Suomessa on kuitenkin tapahtunut kehitystä henkisessä puolessa. Huippu-urheilijat pystyvät nykyään puhumaan avoimemmin kokemuksistaan ja siitä huolimatta menemään eteenpäin. Ajattelu ei ole häpeän sävyttämää toisin kuin menneinä vuosikymmeninä.

Median edessä murtuminen ei kerro henkisestä heikkoudesta. Se kertoo Frantsin mukaan pikemminkin tunnekuohusta ja epäonnistumisen purkautumisesta.

– Olennaista on se, miten urheilija purkaa epäonnistumista ja minkälaisia keskusteluja hän käy psyykkisen valmentajan tai tiimin jäsenten kanssa. Tunteita pitää olla tilaa näyttää.

On urheilijoita, joilla henkinen puoli on hyvä. Mutta voi olla niitä, joilla usko omaan tekemiseen ei ole niin vahva.

Päivi Frantsi

Urheilija tarvitsee myös tukea ulkopuolelta. Jos jää yksin, ei kehästä voi päästä pois.

– Se on lukkotilanne. On hyvä hakea ongelmanratkaisua ja toisenlaisia näkökulmia. Pitää uskaltaa katsoa asioita ja mitä avoimemmin toimii, sitä paremmin pääsee eteenpäin.

Frantsi uskoo, että Lahden MM-kisoissa tulee hyviä suorituksia juuri silloin, kun henkinen puoli on kestänyt hyvin. Mäkihypyssä on paljon enemmän kysymysmerkkejä paitsi suorituksen myös henkisen puolen kanssa kuin hiihdossa. Tämä johtuu siitä, että menestystä ei mäkihypyssä ole viime vuosina juuri tullut.

– On urheilijoita, joilla henkinen puoli on hyvä. Mutta voi olla niitä, joilla usko omaan tekemiseen ei ole niin vahva.

Urheilupsykologi Päivi Frantse
Tanja Kröger / Yle

Löydä tasapaino harjoittelun ja levon välillä

Mitä korkeammalle tasolle noustaan urheilussa, sitä tärkeämmäksi psyykkinen puoli muodostuu. Mentaalisessa tilanteessa on tärkeää löytää taitoja, jotka auttavat harjoittelussa. Kilpailukaudella urheilijan kanssa käydään läpi ajatusta, millä mielellä kisoihin lähdetään ja mikä valmistelussa auttaa.

– Täytyy löytää myös tasapaino harjoittelun ja levon välillä, sillä ilman sitä huipulle ei voi päästä. Kilpailuajattelua kannattaa miettiä ja rakentaa.

Epäonnistumiset täytyy osata työstää mielessään. On hyvä miettiä sitä, mitä voi oppia sen sijaan, että ajattelee olevansa surkea ja huono.

Se on pitkälle myös hyvin arkisten ongelmien ratkaisemista.

Päivi Frantsi

– Ripottelee tuhkaa päälle tunnetasolla. Pitäisi löytää uusi motivaatio tehdä hommia. Tärkeä on opetella myönteistä itsepuhelua itsensä kanssa.

Tavoitteet, omat tunteet ja ajatukset on hyvä Frantsin mukaan määritellä itselle. Tämän voi tehdä esimerkiksi kirjaamalla ajatuksia, joita kävi läpi suorituksen aikana.

– Se on pitkälle myös hyvin arkisten ongelmien ratkaisemista, Frantsi kertoo.

Urheilupsykologi Päivi Frantse
Tanja Kröger / Yle