5-vuotias Emmi sairastui syöpään – nyt hänellä ei käy enää leikkikavereita kylässä

Taudit on pidettävä kaukana, kun oma puolustuskyky on alhaalla. Ystäviä voi silloin tulla ikävä.

syövät
Lapsen sormi piirtää hiekkaan kuvioita.
Pasi Takkunen / Yle

Viisivuotias Emmi Virta ei ole tavannut kavereitaan lähes vuoteen. Käytännössä hänellä ei enää ole kavereita, sillä hän on pudonnut pois päiväkodin ja muiden lapsiperheiden arkiympyröistä.

Kaikki alkoi oireista, joiden syytä ei tiedetty. Ensin Emmi oksenteli ja hänellä oli pitkään jatkunutta ummetusta. Sitten jalat alkoivat mennä alta. Sairaalassakaan ei saatu selville, mistä on kyse. Muutaman kuukauden jälkeen, toukokuussa, Emmiltä löydettiin iso aivokasvain.

Nyt Emmi on käynyt kahdessa leikkauksessa, sytostaatti- ja sädehoidoissa. Vielä ei ole varmaa, onko tauti taltutettu. Perheessä odotetaan jo kovasti, että puhtaat paperit saataisiin keväällä. Sitten Emmi voisi aloittaa esikoulun syksyllä.

Tuoreessa muistissa ovat vielä viime kesän kauhunhetket, jolloin Emmi makasi sänkypotilaana, eikä hänen selviämisestään ollut varmuutta.

Emmin isosisko on nyt esikoulussa. Hänellä riittää seuraa muutaman tunnin päivässä, mutta kotiin hän ei voi ystäviään tuoda. Siellä sisarukset ovat toistensa ainoita leikkikavereita. Tämä harmittaa isosiskoa, mutta hän ymmärtää, että pienikin flunssa voi olla Emmille kohtalokas.

Tuoreessa muistissa ovat vielä viime kesän kauhunhetket, jolloin Emmi makasi sänkypotilaana eikä hänen selviämisestään ollut varmuutta. Koko perhe tietää, että nuhanenät on pidettävä kaukana Emmistä.

Ystäviä ja sukulaisia on ikävä

Jos Emmillä nousisi kuume, joutuisi hän lähtemään välittömästi kotoaan Ulvilasta kohti Turun yliopistollista keskussairaalaa. Edessä olisi lääkitys suonensisäisellä antibiootilla. Ei ole tietoa, miten Emmi selviäisi virustaudeista. Onneksi pahoja pöpöjä ei ole osunut kohdalle.

Emmin äiti voi onneksi olla kotona erityishoitorahalla.

Arki on silti rankkaa. Jonna Virta kertoo, että tukiverkkoa ei käytännössä ole. Osa läheisistäkin on jättäytynyt taka-alalle syystä tai toisesta.

Virta uskoo, että tilanteen vakavuus on ollut joillekin liian vaikeaa ymmärtää. Toiset puolestaan ovat niin varovaisia, etteivät uskalla tulla lähelle. Rajanveto on vaikeaa. Infektioeristyksissä olevat haluavat infektioiden pysyvän kaukana, mutta ihmisistä he eivät haluasi eristäytyä. Ystäviä ja sukulaisia on ikävä.

Infektiosuoja – mitä se tarkoittaa?

Perheet itse päättävät, kuinka tarkan infektiosuojan he haluavat asettaa. Toiset ottavat riskejä herkemmin kuin toiset. Lähtökohtaisesti kaikki infektiot pitäisi pystyä pitämään kodin ulkopuolella.

– Sen lisäksi, että infektiot voivat aiheuttaa vakavan sairastumisen, voivat ne johtaa siihen, että hoitoja ei pystytä antamaan ajallaan. Sen pelossa moni voi käytännössä linnoittautua neljän seinän sisälle, uskoo lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoidon kuntoutusohjaaja Kristiina Poikela.

Sen lisäksi, että infektiot voivat aiheuttaa vakavan sairastumisen, voivat ne johtaa siihen, että hoitoja ei pystytä antamaan ajallaan.

Kristiina Poikela, TYKS

Poikela on kohdannut työssään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa useita syöpälapsiperheitä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tietoisuus on yksi tärkeimmistä asioista, joka suojaa lapsia tartunnoilta. Lähtökohtaisesti perheet noudattavat ohjeita hyvin. He osaavat myös neuvoa ystäviään, joita mietityttää, onko vierailu perheessä sopivaa.

– Jos vieraalla ei ole kurkkukipua, flunssan oireita tai mitään muutakaan poikkeavaa ja hän kokee itsensä terveeksi, ei kyläilylle periaatteessa ole esteitä.

On kuitenkin syytä muistaa, että osa taudeista voi tarttua ennen kuin taudin kantaja huomaa itsessään mitään oireita. Esimeriksi vatsatauti ja vesirokko voivat olla hyvin vaikeasti hoidettavia, jos potilaan oma immuunijärjestelmä ei ole kunnossa.

Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta monessa syöpäperheessä toivotaan vieraita kylään. Jos olet menossa, muista pestä kätesi hyvin pesunesteellä. Varmuuden vuoksi voit käyttää myös käsihuuhdetta.