Siskosta ja Seposta tuli vanhemmat Kokolle ja Himizolle – "Kun menen kotiin, rukoilen heille kaikkea hyvää"

Kuusamolaisen eläkeläispariskunnan hoiva helpottaa kovia kokeneen veljesparin sopeutumista.

pakolaiset
Kongolaiset veljekset löysivät uudet vanhemmat Kuusamosta.
Kongolaiset Himizo ja Koko löysivät uudet "vanhemmat" Kuusamosta.Ensio Karjalainen / Yle

Kongolaisveljesten Himizon ja Kokon mieli tulvii kiitollisuutta. Sanat eivät tahdo riittää kertomaan hyvästä ja turvallisesta olosta, jota he tuntevat kuusamolaisen eläkeläispariskunnan ruokapöydässä.

Sisko ja Seppo Mustonen ovat ottaneet kaksikon hoivaansa. Puolitoista vuotta jatkunut tuttavuus on kasvanut vahvaksi ystävyydeksi. Veljekset kutsuvat Siskoa ja Seppoa äidiksi ja isäksi.

Aina kun menen kotiin, rukoilen heidän puolestaan. Rukoilen heille pitkää elämää.

Himizo Nalunja

– Nämä kaksi ihmistä merkitsevät meille aivan kaikkea. Meillä ei ole enää isää ja äitiä Kongossa, mutta täältä löysimme uudet vanhemmat. Sisko ja Seppo välittävät meistä, veljeksistä vanhempi Himizo sanoo.

– Aina kun menen kotiin, rukoilen heille kaikkea hyvää. Rukoilen heille pitkää elämää.

Väkivalta vei vanhemmat

Himizo ja Koko menettivät vanhempansa Kongon väkivaltaisissa levottomuuksissa reilut kymmenen vuotta sitten. Isä ammuttiin. Sydänvaivoista kärsinyt äiti ei kestänyt näkemäänsä julmuutta. Äidin sydän petti.

Koko Nalunja, Seppo Mustonen ja Himizo Nalunja päivällisellä Mustosilla.
Suomalainen kotiruoka maistuu hyvin Kokolle ja Himizolle. Seppo Mustonen aikoo opettaa veljekset ensi kesänä kalastamaan.Ensio Karjalainen / Yle

Veljekset pakenivat Malawiin. Pakolaisleirillä he viettivät yhdeksän vuotta.

Swahilia äidinkielenään puhuvat Himizo ja Koko taitavat myös ranskan kielen, mutta englannin he oppivat pitkän pakolaisuutensa aikana.

– Leirillä ei ollut mitään. Ei mitään järkevää tekemistä. Englantia sentään siellä opimme, nuorempi veli Koko huokaisee.

Ystäviä on vaikea löytää

Vuoden 2015 syksyllä veljekset pääsivät kiintiöpakolaisina Suomeen. Kuusamossa he ovat asuneet siitä lähtien.

Suomen kielikin alkaa heiltä hiljalleen taittua. He opiskelevat kieltä kolmena päivänä viikossa. Loput viikosta kuluu työharjoittelussa vanhusten parissa ja paikallisessa aikuiskoulutuskeskuksessa.

– Meillä ei ole vielä ikäisiämme ystäviä Kuusamossa. Ehkä työ tai tulevaisuudessa opiskelut niitä tuovat mukanaan. Nyt meidän ainoat todelliset ystävämme ovat Sisko ja Seppo, Koko sanoo.

Kuin samaa perhettä  

Sisko ja Seppo Mustonen törmäsivät veljeksiin SPR:n ystävyyskoulutuksen kautta syksyllä 2015.

– Ystävystyimme silloin. Nyt olemme kuin samaa perhettä, Sisko Mustonen sanoo.

Ystävyytemme on ollut aitoa.

Seppo Mustonen

Seppo Mustonen kehuu Himizon ja Kokon asennetta uuden elämän äärellä.

– Ystävyytemme on ollut aitoa. Tutustuttuamme kävimme keskustelun, jossa puhuimme ystävyydestä ja luottamuksesta. Sitä keskustelua ei ole tarvinnut käydä toista kertaa, Seppo Mustonen kiittelee.