Helsinki aikoo uudistaa peruskoulujensa rahoitusta – "Joku koulu hieman voittaa ja joku häviää"

Opetusviraston esityksen mukaan opettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkapotti säilyy ennallaan, mutta rahat jaetaan kouluille eri perusteilla kuin aiemmin.

Koulutus ja kasvatus
Reppuja naulakossa.
Derrick Frilund / Yle

Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen opettajien ja avustajien resurssimäärärahat on tähän saakka jaettu eri kouluille tuntikehyskaavaan perustuvalla laskentatavalla.

Opetusviraston mukaan monimutkainen järjestelmä on tullut tiensä päähän.

– Vanhasta laskutavasta johtuen on ollut sellaisia epäkohtia, että opetustunnin hinta on vaihdellut eri kouluissa paljon ilman loogisia syitä, sanoo perusopetuksen linjanjohtaja Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta.

Kyllösen mukaan tuntikehykseen perustuva budjetointi kohtelee kouluja epätasa-arvoisesti.

– Tuntikehyskaavassa tuntien hinta määritetään jälkikäteen sen mukaan, miten kustannukset ovat toteutuneet. Se on ollut itseään ruokkiva kehä, jossa aikaisemmin halvalla tehnyt koulu saa seuraavanakin vuonna vähän rahaa ja toisinpäin. Sitä tässä nyt oikaistaan.

Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen opettajien ja koulunkäyntiavustajien vuotuinen palkkabudjetti sivukuluineen on 185 miljoonaa euroa.

Opetusvirasto esittää, että tulevaisuudessa summa jaetaan eri koulujen kesken niiden oppilasmäärän eikä tuntikehysten mukaan. Esitys ei muuta opetuksen kokonaismäärärahaa tai oppilaskohtaisia määrärahoja.

Ennustettavuutta rahoitukseen

Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtajan Timo Saavalaisen mukaan uudistuksessa on hyvää se, että opetuksen resurssit eivät kokonaisuudessaan vähene.

– Peruskoulujen rahoitus on vuosien ajan muodostunut hyvin monista erilaisista yksityiskohdista. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa rahoitusmallia siten, että se olisi läpinäkyvämpi ja ennustettavampi. Toive on tullut myös monilta rehtoreilta, että he haluavat oman koulunsa taloudenpidon helpommaksi.

Saavalainen kuitenkin pelkää, että muutos ei miellytä kaikkia.

– Kun rahoituksen perusteet muuttuvat, niin joku koulu hieman voittaa ja joku häviää. Se voi joissakin kouluissa tuntua ikävältäkin.

Opetuslautakunta käsittelee asiaa tiistaina 14. helmikuuta. Jos lautakunta hyväksyy esityksen, se astuu voimaan jo tänä vuonna. Aluksi mahdollinen muutos koulujen budjetissa on enintään yhden prosentin, seuraavana vuonna kaksi prosenttia ja vuonna 2019 kolme prosenttia. Kaikissa kouluissa muutosta ei tapahdu lainkaan.

Helsingin lukioissa tuntikehyksiin perustuvasta budjetoinnista on luovuttu jo aiemmin.