Lisää sodanajan joukkoja vai nopean toiminnan valmiutta? Puolustusselonteko etenee eduskuntaan loppukuusta

Helsingin Sanomien mukaan puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin ja puolustusministeri Jussi Niinistön näkemykset näyttävät eroavan siinä, minkälaisiin ja miten kriiseihin pitää Suomessa valmistautua.

Sotilaalliset uhkakuvat
Ruska-harjoituksessa lennetään yli 50 koneella tällä viikolla.
Ilmavoiminen hävittäjähankinta on edessä lähivuosina.Ilmavoimat

Eduskunnan puolustusvaliokunta saa pikapuoliin käsiteltäväkseen selonteon, jota parhaillaan hiotaan valmiiksi puolustusministeriössä. Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) on nostanut esiin puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) ja puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin (siirryt toiseen palveluun) erilaiset näkemykset siitä, miten sodanajan joukkoja tai kriisivalmiutta pitäisi kehittää.

Niinistö on esittänyt, että sodanajan joukkojen vahvuus olisi nostettava nykyisestä 230 000:sta 280 000:een. Joukkojen määrää supistettiin säästösyistä muutama vuosi sitten. Kenraali Lindberg taas on omassa haastattelussaan korostanut, että Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka olisi nykyään todennäköisesti yllätyksellinen, outo ja nopea. (HS 29.1. (siirryt toiseen palveluun))

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) korostaa Yle Uutisille, että kaikkiin uhkiin pitää valmistautua, vaikka nykyään strateginen ensi-isku voikin olla yllättävä.

– Reserviä tarvitaan, vaikka olisi tällainen strateginen ensi-iskukin, joka on hyvin todennäköinen konsepti, niin tietysti sen jälkeen tulee seuraamaan muita aaltoja, arvioi Kanerva.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) on samoilla linjoilla ja varsin varovainen kommenteissaan.

Reserviä tarvitaan, vaikka olisi tällainen strateginen ensi-iskukin.

Ilkka Kanerva (kok), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

– Uhkakuvia aina maalataan ja on hyvä varautua erilaisiin uhkiin. Sen kautta näin pienellä maalla ei ole varaa hajottaa voimia eri suuntiin, vaan toivottavaa on, että niin ministeriössä kuin pääesikunnassa mahdolliset uhkakuvat on samansuuntaisia ja ennen kaikkea meidän resurssien käyttö on hyvin kohdennettua ja erilaisiin tilanteisiin sopivaa, linjaa Mika Kari.

– Kun kuullaan puolustusselonteon yhteydessä eri asiantuntijoita, niin pääesikuntaa ja muita, niin sitten on mahdollista tehdä tarkentavia kysymyksiä ja niiden pohjalta arvioida, onko linjoissa erilaisia painotuksia vai erimielisyyttä, Kari tähdentää.

Kanerva nostaa esiin myös hybridisodankäynnin tulon nykyiseen Eurooppaan.

– Täysin uusiin uhkatekijöihin pitää kyetä varautumaan ja kun tiedossa on, että hybridisodankäynti on myös jokapäiväisesti läsnä, niin se merkitsee sitä, että yhdellä konseptilla ei pärjätä.

Kaksi alokasta lumipuvuissa rynnäkkökivääreiden kanssa metsässä asemissa.
Marjut Suomi / Yle

Reserviä tarvitaan koko Suomen puolustamiseen

Puolustusselonteko on tällä kertaa irrotettu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Molemmissa on sama tilannekuva-analyysi, mutta näin korostuvat puolustuspolitiikan ajankohtaiset painotukset. Ilmavoimien hävittäjähankinta yhdessä muiden materiaalihankintojen kanssa ovat Ilkka Kanervan mukaan itsenäisyyden ajan suurin yksittäinen investointi puolustusvalmiutemme kehittämiseen.

Sodanajan joukkojen määrän kohottaminen 50 000:lla aiheuttaa myös kustannuksia, jos siihen päädytään. Sekä Kanerva että Mika Kari painottavat, että kyse on osaksi uudesta joukkojen laskentatavasta, jolloin muutoksen on väitetty Karin saamien tietojen mukaan olevan kustannusneutraali.

Kyse on myös satsauksesta alueelliseen puolustukseen.

– Meillä on sillä tavalla tietysti järkevää tehdä, että varaudutaan tällaisiin strategisiin iskuihin, mutta sen toisen iskun varalta myös paikallisjoukkoja ja niiden valmiutta hyödynnettäisiin mahdollisimman laaja-alaisesti Suomen puolustamiseksi, sanoo Ilkka Kanerva.

Käytännössä tämä tarkoittaisi lisää kertausharjoituksia ja paikallisjoukkojen varustetason kohentamista.

Ruotsalainen kenraalimajuri Björn Andersson (siirryt toiseen palveluun) arvioi muutama päivä sitten, että venäläisjoukot voisivat parissa päivässä ylittää Suomen alueen pohjoisessa ja tulla Ruotsin rajalle saakka.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva tyrmää heti naapurimaan kenraalin ajatukset ja näkee niissä vain ruotsalaisten sotilaiden huolen oman maansa puolustusvalmiudesta.

– Hehän antoivat oman puolustuksensa rämettyä ja nyt heillä on valtava tarve rakentaa sitä uudestaan. Hän haluaa tällä tavalla saada Ruotsin herätettyä siihen, että koko Ruotsia pitää puolustaa ja argumentointi tulee tätä kautta vähän ymmärrettävämmäksi, vaikkei Suomea kohtaan kovin kohteliaaksi eikä asiantuntevaksi, kiteyttää Kanerva.

Lähteet: Puolustusvaliokunnan puheenjohtajat, Helsingin Sanomat