17 vuotta ja kaksi taiteilijaa – Kajaanin ortodoksikirkko on taideharvinaisuus: "Mykistävä ja upea"

Vain neljän Suomen ortodoksisen kirkon pyhätön sisäseinät ovat kokonaan maalausten peitossa. Kajaanissa on yksi näistä kirkoista.

Uskonnollinen taide
Kajaanin ortodoksisen kirkon kattomaalaukset.
Kajaanin ortodoksisen kirkon, Kristuksen kirkastumisen kirkon, seinä- ja kattomaalauksia alettiin tehdä vuonna 1988. Ne valmistuivat vuonna 2005.Niko Mannonen / Yle

KajaaniPunatiilinen rakennus näyttää ulkoapäin vaatimattomalle. Ulkoa ei voisi arvata, millainen maailma oven sisäpuolella odottaa. Kaikkia seiniä peittävät värikylläiset, pikkutarkat maalaukset, jotka kertovat jokainen yksittäin oman tarinansa ja yhdessä suuren tarinan.

Kronologisessa järjestyksessä etenevä tarina Jeesuksen syntymästä ristiinnaulitsemiseen on aihepiiriltään perinteinen. Mutta erikoisen seinistä tekee se, että Suomessa ei ole montakaan ortodoksista kirkkoa, joiden seiniä koristaa yksittäisten ikonien sijaan kaikki seinät kattavat maalaukset.

Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkkoa vastaavanlaiset kirkot löytyvät Joensuusta, Iisalmesta, Espoosta ja Järvenpäästä. Kaikkiaan Suomessa on lähes 150 ortodoksista pyhättöä.

Erikoisen Kajaanin kirkosta tekee sekin seikka, että työ on kahden eri maalarin maalaama.

– Ei ole mitään virallista kauneuskilpailua koskaan järjestetty, mutta kuulin, että piispainkokouksessa oli leikkimielisesti valittu Kajaanin kirkko Suomen kauneimmaksi kirkoksi, kehaisee Kajaanin ortodoksisen kirkon pastori Reijo Marjomaa eli isä Reijo.

Kattomaalauksia Kajaanin ortodoksisessa kirkossa.
Kajaanin ortodoksisen kirkon maalaukset on tehnyt kaksi eri maalaria.Niko Mannonen / Yle

Kyllä, näkemys on subjektiivinen, ollaanhan nyt isä Reijon "valtakunnassa". Siksipä onkin kysyttävä muitakin mielipiteitä.

Suomen ikonimaalareiden puheenjohtaja Johanna Heikkilä kertoo hämmästelevänsä Kajaanin kirkon kauneuden äärellä.

– Kirkko on todella mykistävä ja upea. Se herättää monenlaista katsojassa ja on yksi kauneimpia jälleenrakentamisaikakauden kirkkoja Suomessa, Heikkilä toteaa.

– Sasaki on tuonut kirkossa hyvin esiin bysanttilaista traditiota, Heikkilä jatkaa.

Vuonna 1998 hänellä todettiin syöpä, joka heikensi hänet nopeasti.

isä Reijo

Bysanttilaisuus on niin vahvasti esillä Kajaanin kirkossa, että kirkkoa on joissain yhteyksissä kutsuttu "Bysantin helmeksi".

Bysantti oli entinen Itä-Rooma, ja bysanttilainen taide elää vahvasti ortodoksisessa kirkkotaiteessa. Kajaanin kirkon tyyli vie juuri tuohon ortodoksisuuden vanhaan aikaan. Isä Reijon mukaan Kajaanin kirkko kuten muutkin sodan jälkeen rakennetut kirkot halusivat profiloitua tyylillisesti kohti äitikirkkoa.

Ikonimaalauksen uudistajan suurin työ

Bysantin helmi tai vain yksi taidokkaasti maalattu kirkko? Niin tai näin, mutta seinien maalausten takaa löytyvä tarina on sellainen, että se ansaitsee tulla kerrotuksi. Tarinassa yhdistyvät eri maista kotoisin olevat maalarit, japanilainen herkkyys ja suomalainen värimaailma sekä maalarin kuolema ja sitä ennen viimeisiin hetkiin jatkunut työ, jonka loppuun saattamiseen tarvittiin useampi muu maalari.

Freskot siis kätkevät sisällään monta tarinakerrosta. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, ei maalauksia isä Reijon mukaan kutsua freskoiksi.

– Freskohan tarkoittaa sitä, että ne on maalattu märälle pinnalle ja väriaine painuu kosteuden mukana syvälle. Kajaanin maalaukset on tehty kuivalle pinnalle. Ja sillekin löytyy täsmällinen termi: al secco.

Kattomaalauksia Kajaanin ortodoksisessa kirkossa.
Maalaustyön aloitti japanilainen Petros Sasaki ja hänen kuolemansa jälkeen työn päätti kyproslainen Alkiviadis Kepolas.Niko Mannonen / Yle

Mutta mennään vuoteen 1988, jolloin maalaustyö sai alkunsa. Lähes 30 vuotta valkoiset seinät omannut kirkko päätettiin maalata. Työn tekijäksi tuli japanilaissyntyinen Petros Sasaki, joka oli aikansa arvostetuin ikonimaalari Suomessa. Hänen vaikutuksensa myötä ikonimaalaaminen heräsi uudestaan henkiin Suomessa.

– Hän ei ollut mikään fresko- tai seinämaalari, vaan oli erikoistunut ikoneihin. Tämä näkyy hänen töissään sillä tavalla, että ne ovat hyvin pikkutarkkoja. Se näkyy myös siinä, että hän teki työn munatemperatekniikalla, joka on ikonimaalaustekniikka eli sideaineena käytetään kananmunaa ja siihen sekoitetaan väripigmentit, isä Reijo kertoo.

Japanista kotoisin oleva Sasaki oli kolmannen polven ortodoksi, mikä on harvinaista, sillä ortodoksisen määrä Japanissa on äärimmäisen pieni.

Ateenan ylipistossa teologiaa ja ikonimaalausta opiskellut Sasaki sai uuden kodin Suomesta vuonna 1968, kun muutti maahan arkkipiispa Paavalin kutsusta. Paavali toivoi, että Sasaki uudistaisi suomalaisen ikonimaalauskulttuurin, minkä hän tekikin.

Sasaki on tuonut kirkossa hyvin esiin bysanttilaista traditiota.

Johanna Heikkilä

Sasakin juuret näkyvät väistämättä hänen maalausjäljessään. Valamon luostarin johtava konservaattori Antti Narmala uskoo, että japanilaisen ja suomalaisen estetiikan samankaltaisuus oli auttava tekijä uudistamistyössä.

– Hänessä yhdistyi hirveän hienosti japanilainen herkkyys, värien herkkyys ja muotokielen piirrosjäljen viivan herkkyys. Tämä herkkyys yhdistyy hienosti suomalaiseen pehmeään valoon ja värimaailmaan, Antti Narmala analysoi.

Viimeisistä siveltimen vedoista Johannes Kastaja

Petros Sasakin pikkutarkan työskentelytavan takia maalaustyö oli hidasta, eikä hän työskennellyt Kajaanin kirkon parissa kokoaikaisesti. Sasaki maalasi pääasiassa yksin, mutta välillä hänellä oli apunaan suomalainen Maria-vaimonsa.

– Hän maalasi 10 vuotta, siinä ajassa ehti valmistua alttarialue. Vuonna 1998 hänellä todettiin syöpä, joka heikensi hänet nopeasti, isä Reijo kertoo.

Kattomaalauksia Kajaanin ortodoksisessa kirkossa.
Petros Sasakin viimeiset siveltimen vedot löytyvät Johannes Kastajaa esittävästä maalauksesta. Kastajan vieressä olevat työt ovat jo Alkiviadis Kepolaksen tekemiä.Niko Mannonen / Yle

Sasaki kuoli kevättalvella 1999. Ikoninmaalaukselle vihkiytynyt Sasaki maalasi lähes viimeisiin hetkiinsä asti. Hänen viimeiset siveltimen vetonsa ennen kuolemaa löytyvät kirkon alttarin oikeasta nurkasta Johannes Kastajaa esittävästä maalauksesta.

Jatkaja Kyprokselta

Kesken jääneet seinät vaativat jatkajaa, jota seurakunnasta lähti lähetystö etsimään Kyprokselta. Kyproksen arkkipiispa ehdotti työn jatkajaksi kolmea eri ikonimaalaria, joista valittiin taiteilijaprofessori Alkiviadis Kepolas. Hänellä oli maalaustyössään apunaan vaihtelevasti apureita. Kajaanin kirkon maalauksien loppuun saattaminen vei kuusi vuotta eli työ valmistui vuonna 2005.

– Hän noudatti Sasakin aloittamaa tyyliä, mutta koska Kepolas oli erikoistunut nimenomaan seinämaalauksiin, niin maalauksissa näkyy selvä ero, isä Reijo huomauttaa maalausten äärellä.

Katto- ja seinämaalauksia Kajaanin ortodoksisessa kirkossa.
Sasaki käytti työssään munatemperatekniikkaa, joka on ikonimaalaustekniikka eli sideaineena käytetään kananmunaa ja siihen sekoitetaan väripigmentit.Niko Mannonen / Yle

Tavallisen ihmisen silmään ero ei ole häiritsevä, vaikkakin sen voi huomata maalauksia lähemmin tarkastellessaan.

– Karrikoiden sanoen Kepolas käytti maalatessaan rautakauppamaaleja, nykyaikaisia maaleja. Eron näkee aika selvästi. Kepolaksen maalauksissa näkyy lateksille tyypillinen kalvopinta, joka puuttuu Sasakin töistä kokonaan. Sasakin töissä silmä kohtaa ensimmäisenä väripigmentin ilman mitään kalvoja, kertoo isä Reijo.

Maalausten maailmoissa voi olla eroja, mutta miten nämä maailmat yhdistyvät toisiinsa?

– Koen, että ne yhdistyvät hienosti. Minusta on hyvä, että on tuollainen jako: Petroksen työ on takaseinällä, itäpäädyssä ja siitä jatkuu uudempi. Minusta jako on näin selkeämpi, pohtii Valamon luostarin johtava konservaattori Antti Narmala.

Bysantin helmeäkin pitää kirkastaa

Mutta palataan vielä siihen kauneuteen. Voiko kirkkoja laittaa kauneusjärjestykseen? Voiko Kajaanin kirkkoa sanoa Suomen kauneimmaksi ortodoksiseksi kirkoksi?

– Miksi ei voi? Kauneushan on katsojan silmässä. Uskon, että aika moni jakaa tämän käsityksen suomalaisesta ortodoksisesta jälleenrakennusajan kirkosta siinä mielessä, että siinä on toteutunut erittäin ansioituneen ja taitavan ikonimaalarin näky kristillisestä kuvaohjelmasta. Minusta se on ehdottomasti yksi Suomen kauneimpia tai kaunein kirkko, analysoi Suomen ikonimaalareiden puheenjohtaja Johanna Heikkilä.

Maalauksia Kajaanin ortodoksisen kirkon katossa.
Kajaanin lisäksi vain kolmesta muusta ortodoksisesta kirkosta löytyy kaikki seinät peittävät maalaukset.Niko Mannonen / Yle

Sama kysymys saa Valamon luostarin johtavan konservaattorin Antti Narmalan hyväntuuliseen nauruun.

– Koska tehtäväni kirkkokunnassa on vastata Suomen ortodoksisen kirkon taideomaisuuden hoidosta, en voi olla puolueellinen ja ottaa sellaista kantaa, koska kaikki Suomen ortodoksiset pyhätöt ovat minun työalaani.

Mikään kauneus ei kuitenkaan ole ikuista. Petros Sasakin maalaukset restauroidaan tulevan kevään aikana. Sasakin töitä ei tekniikkansa takia voi pyyhkiä kostealla vaan restaurointi on taidekonservaattorin tehtävä.

– Bysantin helmeä kirkastetaan, isä Reijo toteaa.