300 keuhkosyöpää vuodessa – näin helposti selvität kotisi radontason

Suurin riski radonista aiheutuu Etelä-Suomessa sora- tai hiekkamaalle rakennetussa vanhassa talossa asuvalle tupakoitsijalle.

radon
infografiikka
Radon nousee maaperästä sisäilmaan.Yle Uutisgrafiikka

Monen suomalaiskodin sisäilmassa voi olla vaarallinen määrä radioaktiivista radonkaasua. Lähes 300 ihmistä sairastuu vuosittain radonin takia keuhkosyöpään.

Korkeimmat sisäilman radonpitoisuudet mitataan todennäköisimmin sora- ja hiekkamaalle rakennetuissa taloissa Etelä-Suomessa, sanoo Säteilyturvakeskuksen eli STUKin ylitarkastaja Tuukka Turtiainen.

Radonia pääsee maaperästä asunnon sisäilmaan talon perustuksissa olevien rakojen kautta. Suomessa yli 60 kunnassa, muun muassa Etelä-Karjalassa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Lapissa on korkea radonriski eli maaperässä on paljon uraania.

Sijainnin lisäksi sisäilman radonpitoisuuteen vaikuttaa se, miten talo on rakennettu. Siksi lähekkäisissäkin taloissa voidaan saada erilaisia tuloksia.

– Pahimpia ovat huokoisista kivimateriaaleista, kuten kevytsoraharkoista rinteeseen rakennetut talot, Turtiainen sanoo.

Jos talossa on tuulettuva alapohja, jossa on ryömintätila, radonia pääsee sisälle vähemmän. Maaperän lisäksi betoni- ja tiilirakenteista ja porakaivovedestä voi tulla jonkin verran radonia sisäilmaan.

Turvallisena alarajana pidetään 200 becquereliä kuutiometriä kohti. Uusissa asunnoissa radonpitoisuudet ovat STUK:n mukaan keskimäärin pieniä, sillä rakennustapa on muuttunut parempaan suuntaan.

– Rinne- ja kellaritaloissakin pitoisuus on keskimäärin 100 becquereliä kuutiossa, kun se vielä vielä 1980-luvulla oli noin 300. Tekniikat ovat kehittyneet ja kunnan rakennusvalvontakin edellyttä riskialueilla radonturvallista rakentamista, Turtianen arvioi.

Tupakoitsijoilla suurin riski

Sisäilman radon on toiseksi merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen. Suomessa todetaan vuosittain kaksi tuhatta keuhkosyöpää, joista 280 liittyy radonaltistumiseen. Näistä valtaosa, 240, todetaan tupakoijilla.

Sisäilman radonista saatava säteilyannos kertyy koko eliniän. Radonin aiheuttamien keuhkosyöpien määrän arvioidaan kuitenkin laskevan, koska tupakointi on vähentynyt niin paljon ja asuntokanta uudistuu, STUK arvioi.

Suurin riski radonista aiheutuu siis vanhassa asunnossa korkealla radonriskialueella asuvalle tupakoitsijalle.

– Radonkorjaaminen on aika helppo toimenpide, mutta korjattavan kohteen löytäminen on hankalaa, Tuukka Turtiainen sanoo.

– Pitäisi löytää ne pahat paikat ja saada ne mitattua, mutta meillä on vain reilut kymmenen prosenttia asuntokannasta mitattu.

Parilla tonnilla syöpäriskiä alemmaksi

Radonarvojen mittaus on helppoa, STUKin ylitarkastaja lupaa. Siihen tarvitaan pieni, kahdeksi kuukaudeksi paikoilleen jätettävä mittauspurkki (siirryt toiseen palveluun).

Radonmittauspurkki.
Radonmittauspurkki.STUK

Purkissa on sisällä polykarbonaattikalvo, johon jää jälkiä sisäilmassa olevasta radonista. Pitoisuutta mitataan marraskuun alun ja huhtikuun lopun välillä, koska sisä- ja ulkoilman lämpötilaero kasvattaa alipainetta, joka lisää radonin määrää asunnossa. Helmikuun loppuun mennessä mittauksen ehtii siis vielä aloittaa.

Kodeissa mittaukseen riittää yleensä yksi tai kaksi mittauspurkkia. Kerrostalossa mittaus tehdään alimmassa asutussa kerroksessa.

– Monissa kerrostaloissa on erillinen kellarikerros, jonka päällä asutaan. Silloin ei yleensä ole ongelmia radonin kanssa, mutta jos asunnot ovat suoraan maan päällä, radonmittaus kannattaa tehdä.

Kun kaksi kuukautta on kulunut, purkit lähetetään tutkittaviksi. Purkkeja saa mittauksia tekeviltä STUK:lta sekä yksityisiltä yrityksiltä, ja hinnat alkavat muutamasta kymmenestä eurosta.

Asunnon sisäilman radonpitoisuuden ei pitäisi ylittää 400 becquereliä kuutiometrissä. Mikäli radonia mitataan enemmän, STUK suosittelee talotyypistä ja -tekniikasta riirppuen erilaisia remontteja, joiden avulla radonin määrää sisäilmassa lasketaan.

– Korjaaminen ei ole kovin kallista, keskimäärin 2 500 euroa asuntoa kohti. Se on aika pieni hinta, kun vertaa putkiremonttiin ja homesaneeraukseen, Turtiainen sanoo.

"Matalan riskin alueellekin radonturvallista rakentamista"

Helpointa on kuitenkin rakentaa jo valmiiksi niin, ettei radonia pääse sisäilmaan. Uusia asuntoja rakennettaessa on pyrittävä rakentamaan siten, että radonpitoisuus olisi korkeintaan 200 becquereliä kuutiometrissä.

Näin pitäisi Turtiaisen mukaan tehdä myös niissä kunnissa, joissa radonia ei ole maaperässä niin paljon kuin riskialueilla.

– Se on järkevää, sillä radontiivis alapohja estää myös kosteutta ja maaperän haitallisia kaasuja ja mikrobeja pääsemään huoneilmaan.

Radonin mittaaminen ei asuintaloissa ole kenenkään velvollisuus. Kunnan terveystarkastaja kuitenkin valvoo asuntojen sisäilmaa.

– Jos esimerkiksi asuu kerrostalon pohjakerroksessa ja tietää, että asunnon sisäilmassa on radonia eikä taloyhtiö halua reagoida, niin kunnan terveystarkastaja voi velvoittaa tekemään radonkorjaukset, Tuukka Turtiainen sanoo.