Koe uusi yle.fi

Liiallinen lempeys on kehittymisen este – Ihmisellä kannattaisi olla koko ajan tavoitteita

Uteliaisuus on mielen superfoodia, joten jokaisella olisi hyvä olla jatkuvasti vireillä eri kokoisia ja kestoisia tavoitteita.

elinikäinen oppiminen
Ihmisten siluetteja, taustalla haavekuplia eri asioista.
Ihmiset haaveilevat ja tavoittelevat eri asioita.Laura Merikalla / Yle Uutisgrafiikka

Moneen meistä on sisäänrakennettu kiire. Se näkyy siten, että teemme niistäkin asioista kiireisiä, missä pitäisi pysähtyä pohtimaan ennen tekemiseen säntäämistä.

– Tällainen johtaa häsläämiseen, asioita ei tehdä kerralla oikein vaan virheitä joudutaan myöhemmin korjaamaan. Se tekee työstä tehotonta ja kannattamatonta, sanoo psykologi Juha Arikoski.

– Oikeanlainen hetkessä eläminen tuo siis työelämäänkin sopivaa rentoutta havaita oikeita asioita itsessä, kanssaihmisissä ja ympäristössä sekä reagoida niihin oikein.

Työelämässäkin pärjäämistä tukee se, että kaikki yksilön tavoitteet eivät liity vain työhön.

Mia Aspegrén

Kiire on yksi syy sille, miksi ihminen ei pääse tavoitteisiinsa. Ilman tavoitteita ei esimerkiksi työelämässä pärjää yksilö, saati organisaatio. Liiallinen lempeys itselle on Arikosken mukaan kehittymisen este ja saa ihmisen jämähtämään paikalleen.

– Tavoitteita siis tulee asettaa itselle ja organisaatiolle. Liiallinen tässä hetkessä eläminen saattaa ihmisen pysähtyneisyyden tilaan. Kutsun sitä mukavuusalueelle jämähtämiseksi. Seireenien kutsun tavoin se tarjoaa työntekijälle lyhytkestoista turvallisuutta, mutta nakertaa pohjaa työsuhdeturvalta, kertoo Arikoski.

Arikoski työskentelee valmennusorganisaatio Management Institute of Finland MIF Oy:n Johtamistaidon opisto JTO:n johtajana.

Smart-malli auttaa tavoitteiden asettamisessa

Momentous Oy:n toimitusjohtaja Mia Aspegrén näkee, että nopeus ja tavoitteellisuus ovat työelämän taitoina nousussa.

– Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia asettamaan itselleen erilaisia tavoitteita. Hyvän ammattilaisen odotetaan myös itse oma-aloitteisesti asettavan itselleen tavoitteita.

Pienenkin ajatuksen tai unelman löytyminen saattaa olla iso helpotus opiskelijalle.

Anne Parkkari

Hyvää tavoitteiden asettamista ei ole esimerkiksi se, että päättää ryhtyä todella hyväksi työssään tai hyväksi ihmiseksi, koska niistä ei saa tarkkuutta sille, milloin tarkalleen on onnistunut ja tavoite on valmis.

– Tärkeää on, että tavoitteet ovat riittävän konkreettisia, selkeitä, saavutettavissa olevia ja myönteisen realistisia. Tavoitteiden asettamisessa on hyvä käyttää smart-mallia: S-spesific, m-measurable, a-attainable, r-realistic ja t-timebound, Aspegrén sanoo.

– Työelämässäkin pärjäämistä tukee se, että kaikki yksilön tavoitteet eivät liity vain työhön. Monipuolisuus myös työelämän ulkopuolella on tärkeää myös ammatillisen kehittymisen kannalta, jatkaa Aspegrén.

Laskuvarjourheilun SM-kisat Alavudella.
Tavoitteita tulisi olla niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Yksi tavoite voi olla vaikkapa laskuvarjohypyn hyppääminen.Antti Haavisto / Yle

Tavoitteellisuus on meissä olemassa: se tuo henkistä mielihyvää ja myönteistä kokemusta elämästä ja itsestä.

– Suosittelenkin, että jokaisella olisi eri kokoisia ja kestoisia tavoitteita jatkuvasti vireillä. Joku liittyen fyysiseen hyvinvointiin, joku sosiaaliseen hyvinvointiin, joku omaan harrastukseen tai mielenkiinnon kohteeseen, joku töihin – ja joku uteliaisuudesta ihan johonkin uuteen. Koska uteliaisuus on mielen superfoodia, Aspegrén mainitsee.

Lukiossa kartoitetaan pienet unelmat

Tavoitteiden asettamista opetellaan jo nuorena, esimerkiksi lukiossa. Nuoret opettelevat esimerkiksi tarkistamaan omat kurssivalintansa ja tekemään niihin tarvittaessa muutoksia.

– Luokaton ja kurssimuotoinen lukio vaatii tietyn rytmin kurssien käymisessä ja poikkeaminen ohjeistuksista vaatii tietysti suunnitelmallisuutta, sanoo Kajaanin lukion opinto-ohjaaja Anne Parkkari.

– Ylioppilastutkinto itsellään ohjaa jo opiskelijoita asettamaan itselleen tavoitteita. Mitä aineita kirjoittaa pakollisena tai ylimääräisenä ja mitä kursseja on käytävä ennen kirjoituksia?

Hyvän ammattilaisen odotetaan myös itse oma-aloitteisesti asettavan itselleen tavoitteita.

Mia Aspegrén

Jos opiskelijalla on tulevaisuudensuunnitelmat täysin hukassa, se näkyy myös yo-suunnitelmassa. Silloin kirjoitettavien aineiden määrä on ehkä juuri ja juuri se neljä pakollista.

– Yksin ei tavoitteita tarvitse asettaa, meillä on kyllä hyvä turvaverkosto olemassa. Ohjaus on koko koulun juttu ja mielestäni meillä työnjako toimii hyvin, Parkkari sanoo.

– Niiden kanssa, jotka vielä miettivät, pyritään hiljalleen kartoittamaan mahdolliset jatko-opintopaikat. Pienenkin ajatuksen tai unelman löytyminen saattaa olla iso helpotus opiskelijalle.