Dora Jung on suomalaisen taideteollisuuden unohdettu helmi – yksityiskokoelma nyt esillä museossa

Varkautelainen Tuomas Sopanen on jo vuosien ajan kerännyt tekstiilitaiteilija Dora Jungin suunnittelemia tekstiilejä. Tällä hetkellä kokoelma on jo niin mittava ja monipuolinen, että osa siitä on päätynyt Suomen käsityön museoon näyttelyksi.

Dora Jung
Dora Jungin taidetta.
Salla Syvänen / Yle

Suomen käsityön museossa Jyväskylässä on avautunut laaja tekstiilitaiteilija Dora Jungin näyttely. Jungia pidetään Suomen itsenäisyyden ajan merkittävimpiin kuuluvana tekstiilitaiteilijana.

Näyttelyssä on esillä varkautelaisen emeritusprofessori Tuomas Sopasen kokoelmaan kuuluvia tekstiilejä. Sopanen on kerännyt Jungin tekstiilejä kymmeniä vuosia, ja hänen kokoelmaansa kuuluu 41 Jungin kutomossa tehtyä työtä ja 144 Tampellalle suunniteltua teollista tekstiiliä.

– Olen pitänyt Dora Jungista koulupojasta lähtien. Luokkaretkellä näin Turun linnassa aivan hirveän hienon työn, nimeltään Katariina Jagellonica, se teki suuren vaikutuksen jo silloin, Sopanen kertoo.

Perussyy keräilyyn on kuitenkin yksinkertainen.

– Ne ovat kauniita.

Sopanen näkee kokoelmansa kautta Dora Jungin kokeilijana, joka mietti paitsi teostensa estetiikan, myös tekniikan ja rakenteet tarkkaan. Hän myös kehitti tekniikkaansa koko ajan – jos ei teknologia antanut myöten Jungin visiolle, hän teki muutoksia teknologiaan.

– Siinäkin mielessä näitä on mielenkiintoista katsoa, että jossakin pienessäkin työssä voi olla kahdeksaa eri pintarakennetta, sanoo Sopanen.

Vaikka Jung osoitti opiskellessaan olevansa taitava kutoja, hän ei juuri itse kutonut, vaan toimi suunnittelijana, ohjaajana ja neuvojana.

– Hän on sanonut, että jos hän itse kutoisi, hän eksyisi kokeiluihinsa, eikä koskaan pääsisi eteenpäin. Hän tosin luonnosteli kutomalla, ja näyttelyssä onkin mukana myös Jungin luonnoksia, Sopanen kertoo.

Dora Jung -kokoelman lisäksi Sopasella on Suomen laajin yksityinen ryijykokoelma. Nyt näytteillä olevista teoksista yksi on Dora Jungin ryijy Picu kaupungissa (1935), joka näkyy kuvassa alla. Sen Sopanen hankki huutokaupasta.

– Hän ei ryijyjä ole paljon suunnitellutkaan, mutta tämän olen onnistunut hankkimaan. Se huutokauppa kyllä jännitti hirvittävästi – toinen mielenkiintoni kun ovat ryijyt, ja tässä oli Dora Jungin ryijy, niin se täytyi saada, Sopanen naurahtaa.

Tuomas Sopanen ja Dora Jungin suunnittelema ryijy Suomen käsityön museon näyttelyssä.
Salla Syvänen / Yle