Ylen ekonomistikysely: Sipilän hallituksen talouslääkkeet tehokkaampia kuin edeltäjiensä

Ylen kyselyssä ekonomistit pitivät hallitusten keinoja talouden kasvattamiseen vähäisinä.

Talousvaikeudet
Kauppakeskus Triplan rakennustyömaa Pasilassa Helsingissä 28. lokakuuta 2016.
Kauppakeskus Triplan rakennustyömaa Pasilassa Helsingissä työllistää rakennusmiehiä ja kiihdyttää Suomen talouden kasvua.Markku Ojala / AOP

Hallituksen ja opposition välillä on käyty viime aikoina kiihtyvää keskustelua siitä, kenen ansiota Suomen talouden kääntyminen kasvuun on.

Hallitus on pitänyt käännettä oman politiikkansa ansiona, kun taas oppositiosta on viitattu viime kauden päätöksiin, jotka ovat alkaneet vaikuttaa vasta nyt.

Ylen ekonomistikyselyssä suurin osa talousviisaista pitää nykyhallituksen toimia merkittävämpänä tekijänä talouskäänteessä kuin viime vaalikauden hallitusten päätöksiä. Kymmenen ekonomistia antaa tukensa Sipilän hallitukselle ja neljä edelliskauden Kataisen sekä Stubbin hallituksille.

Seitsemän ei osaa muodostaa kantaa kysymykseen.

Hallituksen päätökset, graafi
Yle Uutisgrafiikka

– Kilpailukykysopimus on saatu aikaa tämän hallituksen aikana ja myötävaikutuksella. Vaikka tämänkin hallituksen linja on poukkoileva, se ei yllä kuitenkaan edellisen hallituksen saavutuksiin tällä saralla, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo.

– Julkisen talouden sopeuttaminen menoja pienentämällä on ollut vähemmän haitallista kuin edellisen hallituksen veroja korottava sopeuttamisfilosofia, Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju puolestaan arvioi.

Oppositio on perustanut väitteensä edelliskausilla käynnistettyihin rakennushankkeisiin. Tälle löytyy osaltaan ymmärrystä myös ekonomistikunnasta.

– Rakentamisen suotuista kehitystä ovat vauhdittaneet merkittävästi pääkaupunkiseudun ratahankkeet Kehärata ja Länsimetro. Valtion rahoituspäätökset näihin hankkeisiin tehtiin jo aiempien hallitusten toimesta, Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Hänen mukaansa nykyistä hallitusta voidaan aikanaan kiittää, kun Tampereen raitiotie ja Raidejokeri käynnistyvät. Kunnat ovat olleet merkittävässä ellei merkittävimmässä rooliissa rakennushankkeissa.

Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n tutkija Eero Lehto huomauttaa, etteivät Kataisen ja Stubbin hallitukset voi ottaa kaikkea kunniaa itselleen rakennushankkeista.

– Sattumoisin eräät suuret hankkeet kuten Kalasatama ja Tripla alkoivat niiden aikana. Ehkä vilkkaasta sairaalarakentamisesta saamme kiittää sote-uudistusta, jonka toteutumisaikataulu on saanut alueet kiirehtimään omia hankkeitaan.

Kasvun pääasialliset syyt muualla

Ylen kyselyssä ekonomistit pitävät edellisten ja nykyisen hallituksen päätöksiä vähämerkityksellisenä talouden piristymisessä.

Kyselyssä 17 ekonomistia 21:sta sanoo, että hallituksen päätöksillä on ollut vähän tai jonkin verran vaikutusta.

Talouden piristyminen, graafi
Yle Uutisgrafiikka

– Pääosin kasvua ovat vauhdittaneet matalat korot ja EKP:n määrällinen elvytys, pitkän taantuman aikana patoutunut kysyntä yksityisessä kulutuksessa sekä euron heikentyminen, Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius sanoo.

Euroopan keskuspankki EKP:n määrällisellä elvytyksellä tarkoitetaan ohjelmia, joiden puitteissa keskuspankki ostaa jäsenmaiden velkakirjoja. Samalla pankki on pitänyt ohjauskorot alhaalla, mikä on kannustanut ihmisiä lainaamaan rahaa.

Näiden lisäksi Helenius nostaa esille hitaan inflaation eli hintojen nousun, mikä on tukenut kuluttajien ostovoimaa. Yksi esimerkiksi tästä ovat polttoaineiden matalat hinnat, joiden taustalta löytyvät öljyn maailmanmarkkinat.

Ekonomistien piiristä löytyy myös vastaväitteitä.

– Kotimaisen kysynnän hyvä kehitys on seurausta talouspolitiikasta, joten Suomen omilla päätöksillä on merkitystä. Esimerkiksi ei ole liioin kiirehditty julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottaminen, Akavan pääekonomisti Eugen Koev sanoo.

Useiden ekonomistien mukaan keskeistä onkin se, ettei poliittisilla päätöksillä jarruteta talouden kasvua.

Kolme kasvun pointtia

Ekonomistien vastauksista on erotettavissa kolme pointtia, jotka ovat vaikuttaneet muita tekijöitä enemmän Suomen piristyneeseen talouteen.

Kotimainen kysyntä on vetänyt vaikeinakin aikoina, rakennusinvestoinnit ovat työllistäneet suomalaisia ja vientinäkymät ovat kirkastuneet.

– Negatiivisten shokkien vaikutusten heikkeneminen tai jopa häipyminen ovat pääsyitä. Näitä ovat muun muassa Nokian romahdus, Venäjän viennin hyytyminen ja metsäteollisuuden kysynnän heikkeneminen, PT:n Lehto sanoo.

Lehdon mukaan nyt Nokian tilalle on alkanut syntyä uutta liiketoimintaa, metsäteollisuus on löytänyt vientiä muun muassa pakkauskartongista ja Venäjän talous on vahvistunut.

Oma vaikutuksensa on myös euron entistä alemmalla ulkoisella arvolla, maltillisilla palkkaratkaisuilla sekä kilpailukykysopimuksella, joka luo yrityksille ennustettavuutta tulevaisuuteen.